Suomen maaherrat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Maaherra oli Suomen valtionhallinnon virkamies, joka johti lääninhallituksen toimintaa. Maaherrat nimitti tasavallan presidentti. Maaherran virkanimike perustettiin vuonna 1634, jolloin Ruotsin hovin kansleri Axel Oxenstierna kehitti siviilihallintoa Suomeen. Aluksi valittiin viisi maaherraa. Ruotsin vallan aikana maaherrat edustivat kuningasta hallintoalueillaan. Suomen itsenäistyttyä edustus siirtyi keskushallinnon suuntaan.[1]

Vuoden 2009 lopussa maaherran virat Suomessa lakkautettiin Suomen läänien lakkauttamisen myötä. Ainoan poikkeuksen muodostaa Ahvenanmaan valtionvirasto, jonka ylimmän johtajan virkanimike on edelleen maaherra.[1]

Kuopion läänin maaherra Gustaf Ignatius pitämässä Kotitalousnäyttelyn avajaispuhetta Väinölänniemellä 1934.

Sisällysluettelo

Viran toimenkuva [muokkaa]

Maaherran tehtävät 1930-luvulla [muokkaa]

Maaherran toimeen kuuluvat asiat käsiteltiin lääninhallituksessa eli maaherranvirastossa kahdella osastolla, lääninkansliassa ja lääninkonttorissa. Lääninkanslian esimiehenä toimi lääninsihteeri ja lääninkonttorin esimiehenä lääninkamreeri. Jokainen lääni oli jaettu eri kihlakuntiin ja nämä puolestaan nimismiespiireihin.[2]

Maaherran nimitti virkaan tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä, ja toimessaan hän oli valtioneuvoston ja erityisesti sisäasiainministeriön alainen. Maaherra oli lääninhallituksen esimies ja samalla ulosotonhaltija läänin alueella lukuun ottamatta kaupunkeja, joissa maistraatti oli ulosotonhaltijana.[2]

Maaherra oli läänin korkein järjestyksen valvoja ja hallinnon edustaja. Tässä ominaisuudessa hänen tuli pitää huolta siitä, että:[2]

  • yleinen järjestys ja turvallisuus säilyvät läänin alueella;
  • tehdyt rikokset saatetaan syytteeseen, ja tässä ominaisuudessa maaherra oli kaikkien poliisiviranomaisten esimies sekä läänin alueella olevissa kaupungeissa että maaseudulla;
  • läänissä olevat virkamiehet täyttävät velvollisuutensa;
  • kunnallisia asioita hoidetaan lakien ja asetusten mukaisesti;
  • julkaistavat lait ja asetukset tulevat oikealla tavalla kuulutetuiksi läänissä.

Lisäksi maaherran tuli seurata julkisten laitosten toimintaa sekä pyrkiä hankkimaan tietoa siitä, mikä eri aloilla oli soveliasta edistämään läänin ja sen asukkaiden etuja. Hänen tuli myös valvoa kruununverojen ja muiden kruununtulojen kantoa sekä köyhäinhoito- ja terveydenhoitolaitoksia.[2]

Muuten maaherra valvoi, että rikosjutuissa annetut päätökset pantiin täytäntöön ja että alemmat ulosottomiehet täyttivät tehtävänsä riitajutuissa annettujen tuomioiden ja päätösten toimeenpanemisessa.[2]

Maaherra antoi passin ulkomaille matkustaville, tarkasti lääniin tulevien ulkomaalaisten passit sekä antoi ulkomaalaisille ololippuja maassa oleskelua varten.[2]

Ulosotonhaltijana maaherra käsitteli lainhakuasioita ja ulosmittausvalituksia. Erinäisissä hallinnolliseen lainkäyttöön kuuluvissa asioissa maaherranvirasto oli ensimmäinen oikeusaste.[2]

Luettelo maaherroista [muokkaa]

Turun ja Porin lääni 1634–1997 [muokkaa]

Uudenmaan ja Hämeen lääni 1634–1831 [muokkaa]

Pohjanmaan lääni 1634–1775 [muokkaa]

Viipurin ja Savonlinnan lääni 1634–1721 [muokkaa]

Käkisalmen lääni 1634–1721 [muokkaa]

Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni 1721–1747 [muokkaa]

Kymenkartanon ja Savon lääni 1747–1775 [muokkaa]

Vaasan lääni 1775–1997 [muokkaa]

Oulun lääni 1775–2009[3] [muokkaa]

Kymenkartanon lääni 1775–1831 [muokkaa]

Savon ja Karjalan lääni 1775–1831[4] [muokkaa]

Viipurin lääni 1812–1945[5] [muokkaa]

Uudenmaan lääni 1831–1997[6] [muokkaa]

Hämeen lääni 1831–1997[7] [muokkaa]

Mikkelin lääni 1831–1997[8] [muokkaa]

Kuopion lääni 1831–1997[9] [muokkaa]

Ahvenanmaan lääni 1918–2009 [muokkaa]

Ahvenanmaan maaherrat vuodesta 2010 lähtien, ks. Suomen maaherrat - Ahvenanmaan valtionvirasto.

Petsamon lääni 1921–1921 [muokkaa]

Lapin lääni 1938–2009 [muokkaa]

Kymen lääni 1945–1997[10] [muokkaa]

Keski-Suomen lääni 1960–1997 [muokkaa]

Pohjois-Karjalan lääni 1960–1997[11] [muokkaa]

Etelä-Suomen lääni 1997–2009[12] [muokkaa]

Länsi-Suomen lääni 1997–2009 [muokkaa]

Itä-Suomen lääni 1997–2009[13] [muokkaa]

Ahvenanmaan valtionvirasto 2010– [muokkaa]

Västernorrlandin ja Västerbottenin läänien maaherrat sekä Pietarin ja Viipurin kuvernementtien kuvernöörit [muokkaa]

Västernorrlandin ja Västerbottenin läänien maaherrat hallitsivat vuosina 1634–1809 myös Lapin historiallista maakuntaa ja Tornionlaakson itäpuolta. Pietarin ja Viipurin kuvernementtien kuvernöörit hallitsivat Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja Turun rauhassa 1743 Venäjälle luovutettuja alueita vuosina 1721–1812.

Västernorrlandin lääni 1634–1638 [muokkaa]

Västerbottenin lääni 1638–1809 [muokkaa]

Pietarin kuvernementti 1721–1744 [muokkaa]

Viipurin kuvernementti 1744–1812 [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

  1. a b Maaherra jää historiaan, Rauno Saari jatkaa töitä 31.12.2009. Yleisradio. Viitattu 31.12.2009.
  2. a b c d e f g Hakkila, Esko (toim.): Lakiasiain käsikirja, s. 577–579. Porvoo: WSOY, 1938.
  3. Oulun läänin maaherrat 1775-2009. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto. Viitattu 13.5.2013.
  4. Savon ja Karjalan läänin maaherrat 1775-1831. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Viitattu 17.5.2013.
  5. Viipurin läänin maaherrat 1918-1945. Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Viitattu 17.5.2013.
  6. Uudenmaan läänin maaherrat 1917-1997. Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Viitattu 17.5.2013.
  7. Hämeen läänin maaherrat 1917-1997. Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Viitattu 17.5.2013.
  8. Mikkelin läänin maaherrat 1831-1997. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Viitattu 17.5.2013.
  9. Kuopion läänin maaherrat 1831-1997. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Viitattu 17.5.2013.
  10. Kymen läänin maaherrat 1945-1997. Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Viitattu 17.5.2013.
  11. Pohjois-Karjalan läänin maaherrat 1960-1997. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Viitattu 17.5.2013.
  12. Etelä-Suomen läänin maaherrat 1997-2009. Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Viitattu 17.5.2013.
  13. Itä-Suomen läänin maaherrat 1997-2009. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Viitattu 17.5.2013.

Aiheesta muualla [muokkaa]