Ristiina

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ristiina
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Mikkeli
Ristiina.vaakuna.svg Ristiina.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°30′25″N, 027°15′20″EKoordinaatit: 61°30′25″N, 027°15′20″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Mikkelin seutukunta
Perustettu 1649
Liitetty 2013
– liitoskunnat Mikkeli
Suomenniemi
Ristiina
– syntynyt kunta Mikkeli
Pinta-ala 742,02 km² [1]
(1.1.2012)
– maa 566,15 km²
– sisävesi 175,87 km²
Väkiluku 4 856  [2]
(31.12.2012)
väestötiheys 8,58 as/km² (31.12.2012)
Martan baarin terassi alkukesän päivänä.
Hirviä, ihmishahmoja ja vene Astuvansalmen Kalliomaalauksissa.

Ristiina (epävirallisesti ruots. Kristina[3]) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Savon maakunnassa. Ristiina liittyi osaksi Mikkeliä vuonna 2013. Kunnassa asui lakkautushetkellä 4 856 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 742,02 km2, josta 175,87 km2 oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 8,58 asukasta/km2.

Ristiinan naapurikuntia olivat Hirvensalmi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala ja Suomenniemi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ristiina kuuluu Savon vanhimpiin asutusalueisiin, vaikkei se olekaan Savon vanhimpia pitäjiä. Kivikaudenaikaisia asuinpaikkoja on nimittäin löydetty muun muassa Hartikkalan kylästä ja kalliomaalauksia Astuvansalmesta ja Uittamonsalmesta. Useat maalaukset kertovat esihistoriallisen pyyntiväen asettumista paikkakunnalle.

Vuonna 1608 alkoi Ristiinassa läänitysaika. Aluksi osa Ristiinan taloista kuului Menschik/Mentzer Baranoffin läänityksen alaisuuteen. Hänen kuoltuaan 1625 läänitys periytyi hänen pojalleen, majuri, myöhemmin eversti, maaneuvos Klaus Johan Baranoffille. Tämän hallussa läänitys oli Ristiinan perustamisen aikoina.

28.4.1626 myönnettiin Ristiinan alueelta uusi läänitys. Norrköpingin päätöksen ehdoilla Pellosniemen pitäjän Pellosniemen neljänneskunnan Taipaleen kymmeneskunnan läänin sai Berendt Taube von Maydel. Hän kuitenkin myi läänityksensä maanneuvos Hans Wrangelille. Hänenkään hallussaan läänitys ei ollut kauan.

Vuonna 1646 Wrangel kuninkaalta luvan saatua myi läänityksen Gerhard Löwelle. Kauppa vahvistettiin tammikuussa 1651. Hänellä läänitys oli Ristiinaa perustettaessa. 1640-luvulla läänitetty alue laajeni moninkertaiseksi Suomen kenraalikuvernöörin, Pietari Brahen saamien läänitysten ansiostalähde?.

19.9.1640 Pietari Brahelle myönnettiin Suur-Savon kihlakunnasta Pellosniemen neljänneskunnasta 272 1/12 veromarkan suuruinen läänitys. Tämäkin läänitys annettiin Norrköpingin päätöksen ehdoilla, mutta sitä muutettiin niin, että jos Pietari kuolisi ilman miespuolista perillistä, läänitys periytyisi hänen veljenpojalleenlähde?.

12.5.1645 Brahen Suur-Savossa oleva läänitys laajeni lähes kaksinkertaiseksi eli 479 3/8 veromarkan suuruiseksi. Tämän lisäksi läänitys käsitti nyt kyliin kuuluvat autiotilatkinlähde?. Kreivi Pietari Brahe otti Ristiinan savolaisläänityksensä hallintopaikaksi ja rakensi sinne Brahenlinnaksi kutsutun kartanon. Nykyään tästä rakennelmasta on jäljellä vain ympärysmuuri Linnanmäen harjanteella.

Ristiina kuului ennen Savilahteen, eli Mikkelin kirkkopitäjään, mutta Pietari Brahen toimesta vuonna 1649 se erotettiin itsenäiseksi Kristiinan seurakunnaksi, kreivin vaimon mukaan. Kansa ei savolaisena vaikeaa nimeä osannut lausua ja sen suussa pitäjän nimi vääntyi savolaisittain Ristiinaksilähde?. Vuodesta 1901 se on ollut kunnan ja seurakunnan virallinen nimi.

Läänityskauden päätyttyä Brahelinnasta tuli everstin virkatalo. Isovihan aikana Brahen aikainen rakennus kuitenkin rappeutui ja sen tilalle rakennettiin uusi Brahelinna kirkonkylän keskustaan. Vuosien 1777 ja 1779 välillä siellä toimi Georg Magnus Sprengtportenin johtama Suomen ensimmäinen sotakoulu. 1800-luvulla tila oli vuokralla. Myöhemmin rakennus toimi emäntäkouluna ja nykyisin sen tiloissa on Ristiinan kansalaisopisto.

Kustaa III:n sodan aikaan Ristiinaan perustettiin laivastoasema. Kyyrön taistelu sekä Järvenpään ja Liiansaaren kylissä tapahtuneet vihollisuudet kuuluvat tuon ajan sotamuistoihin. Kustaan sodan ja ensimmäisen maailmansodan aikaisia vallituksia löytyy Ristiinan eteläosasta, valtakunnan itärajan tuntumasta.

1800-luvun lopulla alkoi Ristiinan teollistuminen, kun Löydön höyrysaha perustettiin. Kuomiokosken huopatossutehdas aloitti toimintansa hieman myöhemmin. 1900-luvun alussa Ristiinan eteläosaan oli jo muodostunut Honkataipaleen tukkiradan lisäksi tehdasyhdyskunta.

Pietari Brahe lahjoitti Ristiinalle sen ensimmäisen kirkon, joka rakennettiin ilmeisesti 1648–1649. Pietari lahjoitti kirkolle myös suuren osan sen esineistöstä, josta esimerkkinä mainittakoon alttaritaulu. Hän myös luovutti pappilan tammikuussa 1649 läänitysalueellaan Tukialan kylässä olevan Lauri Sutisen autiotilan kirkkoherran virkataloksilähde?. Nykyinen, Eskel Colleniuksen suunnittelema kirkko kuitenkin pystytettiin vanhan tilalle 1770-luvulla. Ristiinasta löytyy myös Himalansaaren kyläkirkko ja Parikanniemen riihikirkko.

Suomen sodasta tunnetuimmat ristiinalaiset merkkihenkilöt ovat Joakim Zacharias Dunker ja Otto Henrik von Fieandt, garibaldilainen vapaustaistelija Herman Liikanen, valtioneuvos G. W. Liukkonen, laamanni Ferdinand Forsström, kielentutkija E. N. Setälä ja lentäjäkapteeni Väinö Bremer.

Vuonna 1968 Astuvansalmen pohjoisrannalla pystysuorassa kalliossa havaittiin kivikaudelta peräisin olevat pohjoismaiden suurimmat kalliomaalaukset.

Ristiinan nykyhistorian merkittävimmät vaikuttajat ovat kunnanjohtajana 1970-luvulta vuoteen 2005 toiminut Helge Häkkinen ja Pelloksen tehtaiden perustaja vuorineuvos Aarne J. Aarnio.

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kouvolasta ja Lappeenrannasta Mikkeliin vievät valtatiet 13 ja 15 yhdistyvät Ristiinassa vain muutaman kilometrin päässä kuntakeskuksesta.
  • Ristiinan Pellosniemellä on syväsatama. Sitä käyttää lähinnä UPM:n Pelloksen vaneritehdas.

Pellos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ristiinan Pellosniemessä sijaitsevat UPM:n Pelloksen vaneritehtaat. Tehtaat perusti 1960-luvun alussa Aarne J. Aarnio omistamansa Pellos Oy:n nimiin. Ensimmäisenä alueella otettiin käyttöön lastulevytehdas vuonna 1964. Muutaman vuoden päästä käyttöön otettiin myös vaneritehdas. Tehdasalueen läheisyyteen alettiin 1960-luvun alussa rakentaa myös asuinaluetta tehtaan työläisille.

Vuonna 1983 Pellos Oy myytiin Oy Wilh. Schauman Ab:lle, joka myöhemmin fuusioitui osaksi UPM-Kymmeneä. Tällä hetkellä Pelloksella toimii kolme tehdasyksikköä, joissa kaikissa tehdään havuvaneria raaka-aineena kuusi.

Pellosniemessä toimi aikaisemmin Koskenahon höyrysaha. Saha lopetti toimintansa vuonna 1939.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alasjärvi, Haikola, Hangastenmaa, Hanhijärvi, Hartikkala, Hauska, Heikkilä, Heinniemi, Heramäki, Hiirimäki, Himalansaari, Huttula, Hytölä, Inkarila, Innala, Jukarila, Juottila, Juvela, Järvenpää, Kaipiala, Kapala, Karhila, Keriniemi, Koivakkala, Koljola, Korhola, Korpela, Kosola, Kuomio, Kuomiolahti, Kurvila, Kylänlahti, Käenniemi, Laasola, Laitiala, Lappilanmäki, Laurikkala, Liiansaari, Liikala, Lintuniemi, Lyytikkälä, Mahkola, Marjoniemi, Mielua, Minkkilä, Mäkelä, Närhilä, Outila, Pakinniemi, Parkatniemi, Pettilä, Puntala, Pylkkälä, Pyrhölä, Pöntilä, Rahikkala, Rikantila, Roinila, Sattila, Savela, Simola, Sokkala, Surno, Syrjälä, Sydänmaa, Taipale, Tarhola, Tiirola, Tiusala, Toijola (Toijala, Kyyrö), Tukiala (Tukialanlahti) (-1845), Tuukkala, Valkola, Vitsiälä, Ylölä, Yövesi

Triviaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2009 keväällä Ristiina oli yhtenä kohdealueena Veikkauksen televisiomainoskampanjassa. Mainoksissa esiteltiin eri alueita Suomesta, joissa kaikissa Veikkauksen arvat tuovat jännitystä elämään.

Laulaja Frederik levytti vuonna 1981 kappaleen Ristiinaan.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mustavalkoinen Pellos – Elämää ja ihmisiä Aarne J. Aarnion aikana 1962–1983, Saarijärven Offset Oy 2003.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.1.2013.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.12.2012. Väestörekisterikeskus. Viitattu 16.1.2013.
  3. Ristiina YSA. Kansalliskirjasto. Viitattu 31.5.2009.
    haku EKI KNAB. Viitattu 31.5.2009. (englanniksi)
  4. Äänitearkisto - Hakutulos kappaleelle Ristiinaan Viitattu 8.7.2013

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ristiina.