Jönköpingin kunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Koordinaatit: 57°46′58″N, 14°9′38″E

Jönköpingin kunta
Vaakuna
Vaakuna
Jönköping Municipality in Jönköping County.png
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Jönköpingin lääni
Maakunta Småland
Keskustaajama Jönköping
Kuntakoodi 0680
Pinta-ala
 – Maa 1 480,36 km²
Väkiluku 128 305
 – Tiheys 86,7 as./km²
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]
Jönköpingiä Stadsparkenin puistosta kuvattuna.
Jönköpingin uusgoottilainen Sofiankirkko vuodelta 1888.
Grännan taajama sijaitsee Vätternin rannalla.
Brahehusin linnanrauniot sijaitsevat Grännan lähistöllä Vätternin itärannalla.
Tabergin jokilaaksoa Tabergin vuorelta nähtynä. Etualalla on Tabergin taajama ja taustalla siintää Vättern.

Jönköpingin kunta sijaitsee Etelä-Ruotsissa Jönköpingin läänissä ja Smålandin historiallisessa maakunnassa Vätternin eteläpäässä. Vuoden 2011 lopussa kunnassa oli 128 305 asukasta ja sen maapinta-ala oli 1 480,36 km².[1][2] Kunnan keskustaajama Jönköping oli vuoden 1971 kuntauudistukseen asti itsenäinen kaupunki. Jönköping on myös Jönköpingin läänin pääkaupunki. Jönköping lisäksi kunnan alueella sijaitsevat entiset Huskvarnan ja Grännan kaupungit ja entinen Norrahammarin kauppala.

Vuonna 2007 kunnassa oli 182,37 km² peltoa,[3] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[4] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 12,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Sisällysluettelo

Kuntajaon kehitys[muokkaa]

Uusien kunnallislakien astuessa voimaan 1.1.1863 nykyisen kunnan alueella sijaitsivat Jönköpingin ja Grännan kaupungit sekä 21 pitäjää. Jokaisesta pitäjästä muodostettiin oma maalaiskunta. Vuonna 1907 Hakarpin maalaiskunnasta erotettiin Huskvarnan kauppala, joka jo vuonna 1911 muutettiin Huskvarnan kaupungiksi. Ljungarumin maalaiskunta liitettiin Jönköpingin kaupungiin vuonna 1910. Sandserydin maalaiskunta muutettiin Norrahammarin kauppalaksi vuonna 1943. Järstorpin maalaiskunta jaettiin vuonna 1951, jolloin osa siitä liitettiin Bankerydiin ja osa Jönköpingin kaupunkiin.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Lekeryd (Järsnäs, Lekeryd ja Svarttorp)
  • Norra Mo (Angerdshestra, Bottnaryd ja Mulseryd)
  • Skärstad (Skärstad ja Ölmstad)
  • Södra Mo (Norra Hestra, Norra Unnaryd, Stengårdshult, Valdshult ja Öreryd)
  • Tenhult (Barnarp, Rogberga, Ödestugu ja Öggestorp)

Samalla Grännan maalaiskunta liitettiin Grännan kaupunkiin. Bankerydin, Hakarpin, Månsarpin ja Visingsö maalaiskuntiin, Norrahammarin kauppalaan sekä Huskvarnan ja Jönköpingin kaupunkeihin uudistus ei vaikuttanut.

Vuonna 1967 Hakarpin maalaiskunta liitettiin Huskvarnan kaupunkiin. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin yhteen kuntamuotoon ja muodostettiin Jönköpingin kunta yhdistämällä kolme edellä mainittua kaupunkia, kauppala ja seitsemän maalaiskuntaa (Bankeryd, Lekeryd, Månsarp, Norra Mo, Tenhult ja Visingsö) sekä Norra Unnarydin seurakunta jaetusta Södra Mon maalaiskunnasta. Loppuosa muodosti Södra Mon kunnan, kunnes se liitettiin Gislavedin kuntaan vuonna 1974. Asutusrakenteellisesti Huskvarnan kanssa jo yhteenkasvaneesta Jönköpingistä tehtiin uuden kunnan keskustaajama.

Vaakuna[muokkaa]

Vaakunaselitys: (Ruotsiksi I rött fält en från en vågskura bildad blå stam uppskjutande krenelerad borg av silver med tre krenelerade torn, det mellersta högst, svarta fönster, dörrar och port samt upphissat portgaller av silver.)

Kunnan vaakuna perustuu 1400-luvulta olevaan sinettiin ja vahvistettiin Jönköpingin kaupungille vuonna 1935. Vaikka yhden tai useamman tornin sisältävä vaakuna on melko tavallinen, eikä erityislaatuinen, niin se rekisteröitiin muuttamattomana uuden kunnan käyttöön vuonna 1974. Grännan, Huskvarnan ja Norrahammarin vaakunat menettivät asemansa vuoden 1971 kuntauudistuksessa.

Väestönkehitys[muokkaa]

Jönköpingin kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
 87 696
1955
  
 92 113
1960
  
 95 920
1965
  
 101 357
1970
  
 107 698
1975
  
 108 500
1980
  
 107 561
1985
  
 107 362
1990
  
 111 486
1995
  
 115 429
2000
  
 117 095
2005
  
 120 965
2010
  
 127 382
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[5]

Vuoden 2011 lopussa 18,6 prosenttia kunnan väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 13,8 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[6]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 136 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 552 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 192 163 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 68 000 kruunua.[10]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]

  • 0–17-vuotiaat: 20,5 %
  • 18–64-vuotiaat: 61,1 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 18,3 %

Elinkeinot[muokkaa]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 1,2 1,2
  jalostus 19,0 20,6
  palvelut 79,0 77,4
  tuntematon 0,8 0,8
  Työpaikkoja ja työllisiä 65 931 61 989
  työpaikkaomavaraisuus 106,4

Taajamat[muokkaa]

Kunnassa on 14 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 89,8 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 13 008 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Jönköping 89 396
2 Bankeryd 8 107
3 Taberg 4 392
4 Tenhult 2 977
5 Gränna 2 553
6 Odensjö 2 495
7 Kaxholmen 1 458
8 Lekeryd 817
9 Bottnaryd 713
10 Skärstad 341
11 Örserum 322
12 Ölmstad 296
13 Tunnerstad 295
14 Öggestorp 212

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Ölmstadin taajaman nimi oli aiemmin Brötjemark.[16]

Entiset taajamat[muokkaa]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[16]

Luettelossa mainituista taajamista Lockebo ja Norrahammar ovat sittemmin kasvaneet yhteen Jönköpingin, Barnarp Odensjön, Månsarp Tabergin ja Trånghalla Bankerydin taajaman kanssa.[16]

Pientaajamat[muokkaa]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Ekeryd kuuluu osin myös Habon kuntaan.[18]

Entiset pientaajamat[muokkaa]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

Kunnanvaltuusto[muokkaa]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Jönköpingin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]

  • Jönköpings kommun Valkrets Väst (28 valtuutettua)
  • Jönköpings kommun Valkrets Syd (27 valtuutettua)
  • Jönköpings kommun Valkrets Öst (26 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden ääniosuudet ja paikat Jönköpingin kunnanvaltuustossa viimeksi pidettyjen kunnallisvaalien perusteella.

Kunnallisvaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[21]		 Valittuja
edustajia[22]
  Maltillinen kokoomus 25,27 21
  Keskustapuolue 5,76 5
  Kansanpuolue liberaalit 6,03 5
  Kristillisdemokraatit 15,75 13
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 31,51 27
  Vasemmistopuolue 4,86 3
  Ympäristöpuolue vihreät 5,29 4
  Ruotsidemokraatit 4,58 3
  Muut 0,95 0
  Yhteensä 81

Seurakunnat[muokkaa]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

  • Jönköpings Sofia-Järstorp
  • Jönköpings Kristina-Ljungarum
  • Huskvarna
  • Hakarp
  • Gränna
  • Norrahammar
  • Visingsö
  • Skärstad-Ölmstad
  • Lekeryd
  • Rogberga-Öggestorp
  • Barnarp
  • Ödestugu
  • Månsarp
  • Bankeryd
  • Norra Mo

Historialliset seurakunnat[muokkaa]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Angerdshestra
  • Bankeryd
  • Barnarp
  • Bottnaryd
  • Gränna (vuodesta 1963) (Gränna stadsförsamling)
  • Gränna landsförsamling* (Gränna vuoteen 1652)
  • Hakarp
  • Huskvarna
  • Jära*
  • Järsnäs
  • Järstorp
  • Jönköpings hospitalsförsamling*
  • Jönköpings Kristina (Jönköping, Jönköpings stadsförsamling, Jönköpings östra)
  • Jönköpings Sofia (Jönköpings slottsförsamling, Jönköpings västra)
  • Kumlaby*
  • Lekeryd
  • Ljungarum
  • Mulseryd
  • Månsarp
  • Nackebo*
  • Norrahammar (Sandseryd)
  • Norra Unnaryd (Unnaryd)
  • Rogberga
  • Sanna*
  • Skärstad
  • Smålands artilleriregemente* (Andra Göta artilleriregemente)
  • Svarttorp
  • Vallgårda*
  • Visingsö (Ströja)
  • Älgaryd*
  • Ödestugu
  • Öggestorp
  • Ölmstad

Lähteet[muokkaa]

  1. ↑ a b Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b Land- och vattenareal per den 1 januari efter kommun och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  3. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  4. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  6. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  7. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  9. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  13. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  15. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. ↑ a b c Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ Småorter 2010 (PDF) (julkaisun korjattu versio) MI38 Småorter och tätorter. 15.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.11.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  21. ↑ Val till kommunfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  22. ↑ Val till kommunfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  23. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  24. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jönköpingin kunta.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai tietoja siihen on haettu vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Jönköpings kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.
Jönköping län vapen.svg
Jönköpingin läänin kunnat
Aneby • Eksjö • Gislaved • Gnosjö • Habo • Jönköping • Mullsjö • Nässjö • Sävsjö • Tranås • Vaggeryd • Vetlanda • Värnamo
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
Ruotsin lippu Ruotsin 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31.12.2011)
1. Tukholma 864 324   7. Örebro 137 121 13. Borås 104 106 19. Nacka 91 616 25. Haninge 78 326 Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB)
2. Göteborg 520 374   8. Helsingborg 130 626 14. Huddinge 99 049 20. Södertälje 87 685 26. Kungsbacka 75 954
3. Malmö 302 835   9. Norrköping 130 623 15. Eskilstuna 97 596 21. Karlstad 86 409 27. Luulaja 74 426
4. Uppsala 200 001 10. Jönköping 128 305 16. Sundsvall 96 113 22. Botkyrka 84 677 28. Skellefteå 71 580
5. Linköping 147 334 11. Uumaja 116 465 17. Gävle 95 428 23. Växjö 83 710 29. Solna 69 946
6. Västerås 138 709 12. Lund 111 666 18. Halmstad 92 294 24. Kristianstad 79 930 30. Järfälla 67 320
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jönköpingin_kunta&oldid=13145517