Jönköpingin lääni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jönköpingin lääni
Vaakuna
Vaakuna
SverigesLän2007Jönköping.svg
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Maakunta Småland ja Länsi-Götanmaa
Maakäräjäkunta Jönköpingin läänin maakäräjäkunta
Pääkaupunki Jönköping
Perustamisvuosi 1687
Hallinto
 – Maaherra Minoo Akhtarzand
Pinta-ala
 – Maa 10 437,71 km²
Väkiluku 337 896
 – Tiheys 32,4 as./km²
Symbolit
 – Läänikirjain F
 – Läänikoodi 06
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]
Jönköpingin läänin kunnat.
Jönköpingin läänin kunnat vuonna 1952. Lääninrajat on muuttunut tämän jälkeen. Hylten maalaiskunta ja Unnarydin maalaiskunta (lukuunottamatta Bolmsön pitäjää) siirrettiin Hallandin lääniin 1970-luvulla. Tannåkerin pitäjä ja Bolmsön saariosa liitettiin Kronobergin lääniin. Vuonna 1998 Habon kunta ja Mullsjön kunta liitettiin Jönköpingin lääniin Skaraborgin läänin lakkauttamisen yhteydessä.
Lääninhallitus sijaitsee Jönköpingissä Munksjönin järven rannalla.

Jönköpingin lääni (ruots. Jönköpings län) on lääni Vätternin eteläpuolella Smålandissa Etelä-Ruotsissa. Lääniin kuuluu Smålandin maakunnan koilliosa sekä kaksi aiemmin Länsi-Götanmaalla sijainnutta kuntaa (Habo ja Mullsjö). Läänin pääkaupunki on Jönköping. Valtiopäivävaaleissa lääni muodostaa Jönköpingin läänin vaalipiirin.

Vuonna 2007 läänissä oli 896,83 km² peltoa,[3] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[4] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 8,5 prosenttia läänin maapinta-alasta.

Läänijaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1634 perustettiin Jönköpingin ja Kronobergin lääni. Se oli välillä yhtenä kokonaisuutena ja välillä jaettuna kahteen osaan. Vuodesta 1687 on ollut jatkuvasti olemassa nykyinen Jönköpingin lääni ja Kronobergin lääni. 1970-luvun kuntauudistuksissa Jönköpingin läänin rajat muuttuivat hieman läänin lounaisosassa. Lisäksi Jönköpingin kaupungin lähellä sijainneet Habon ja Mullsjön kunnat liitettiin lääniin vuonna 1998, kun Skaraborgin lääni lakkautettiin.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaakunaselitys: Punaisessa kentässä alimpana sininen aaltokoro, josta kohoaa kolmitorninen varustettu linna, keskimmäinen torni korkein, ikkunat, ovet ja portti mustia, porttiristikko hopeaa, yläpuolella kolme vierekkäin aseteltua kruunua sinisessä palkissa. (Ruotsiksi I rött fält en från en av en vågskura bildad blå stam uppskjutande krenelerad borg av silver med tre krenelerade torn, det mittersta högst, svarta fönster, dörrar och port samt upphissat portgaller av silver och däröver en med tre bjälkvis ordnade kronor av guld belagd blå ginstam.)

Vaakunan pääosan muodostaa Jönköpingin vanha vaakuna ja kolme kruunua edustavat valtiovaltaa lääninhallituksen muodossa. Vaakuna vahvistettiin vuonna 1942. Aikaisemmin oli käytetty muunnosta, jossa kolme kruunua oli sijoiteltu samoin kuin Ruotsin vaakunassa. Smålandissa oli kolme lääniä ja maakuntavaakunan leijona oli jo tullut käyttöön kahden muun läänin vaakunassa, joten Jönköpingin kohdalla leijonaa ei käytetty.

Kulttuurimaantiedettä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jönköpingin lääni on vanhaa kulttuuriseutua, jossa sijaitsee yli 20 000 muinasjäännöstä. Visingsön saari Vätternissä on yksi Ruotsin monimuotoisimmista kulttuuriympäristöistä. Keskiajalla monet Ruotsin kuninkaat asuivat saarella, josta he johtivat valtakuntaa. Eräitä läänin tunnetuimpia rakennuksia ovat tulitikkumuseo Jönköpingissä, Eksjön kaupungin pohjoisosa, Gripenbergin linna Tranåsin ulkopuolella ja metallitehdas Gnosjössä.

Maisema läänissä on vaihtelevaa, mutta suurimmaksi osaksi metsien peitossa. Maisemaa leimaa sijainti Smålannin ylängöllä. Läänissä on yli 2 300 järveä, ja suurimmat joet ovat Lagan ja Emån. Läänin suurin ja syvin järvi on Vättern, joka ulottuu eteläpäässään Jönköpingiin. Läänin eteläosassa sijaitsee Stora Mossen suoalue, joka on Ruotsin suurin Lapin eteläpuolella. Läänin korkein kohta Tomtabacken on 377 metriä merenpinnan yläpuolella.

Jönköpingin lääniä pidetään usein pienyritys- ja yrittäjälääninä. Niin sanottu Gnosjön henki (ruots. Gnosjöandan) tarkoittaa pyrkimystä löytää perinteisestä poikkeavia ratkaisuja, yhteistyön tekemistä ja ennen kaikkea uskaltamista. Vaikka Gnosjö on antanut tälle ilmiölle nimen, niin Gnosjön henki on tunnusomaista suurelle osalle Jönköpingin lääniä.

Jönköpingin lääni sijaitsee eteläisen Skandinavian keskiosassa. 350 kilometrin säteellä Jönköpingistä asuu 80 % Ruotsin väestöstä ja tällä etäisyydellä ovat myös Skandinavian viisi suurinta kaupunkia Tukohlma, Kööpenhamina, Oslo, Göteborg ja Malmö. Keskeisen sijainnin vuoksi läänissä on paljon läpikulkuliikennettä. Suurin liikenneväylä on E4-moottoritie, joka kulkee läänin halki pohjoisesta etelään. Valtatie 40 kulkee Jönköpingin ja Göteborgin välillä ja valtatie 27 kulkee Värnamo ja Gislavedin ohi matkallaan Karlskronasta Göteborgiin. Läänin teillä kulkee paljon raskasta rekkaliikennettä. Monissa läänin taajamissa on rautatieasema ja läänin rautatieverkko on kattavimpia koko maassa. Yhteensä läänissä on 600 kilometriä rautateita. Södra stambanan kulkee läänin läpi ja Nässjö on yksi Ruotsin suurimmista rautateiden risteyspaikoista.

Maantiedettä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Läänin suurimmat taajamat

Suurimmat taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 Jönköpingin läänissä sijaitsi 84 taajamaa.[5] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.[6]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)[6]
1 Jönköping &&&&&&&&&&089396.&&&&0089 396
2 Värnamo &&&&&&&&&&018696.&&&&0018 696
3 Nässjö &&&&&&&&&&016678.&&&&0016 678
4 Tranås &&&&&&&&&&014197.&&&&0014 197
5 Vetlanda &&&&&&&&&&013050.&&&&0013 050
6 Gislaved &&&&&&&&&&010037.&&&&0010 037
7 Eksjö &&&&&&&&&&&09701.&&&&009 701
8 Bankeryd &&&&&&&&&&&08107.&&&&008 107
9 Habo &&&&&&&&&&&06883.&&&&006 883
10 Mullsjö* &&&&&&&&&&&05452.&&&&005 452

Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat useampaan kuin yhteen kuntaan.[5]

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[7][8] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 2,4 2,4
  jalostus 31,0 30,4
  palvelut 65,6 66,1
  tuntematon 1,0 1,1
  Työpaikkoja ja työllisiä 164 688 162 840
  työpaikkaomavaraisuus 101,1

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jönköpingin lääni on pitkään ollut porvaripuolueiden vahvaa aluetta, vaikka sosiaalidemokraateilla on ollut paljon kannatusta monilla teollisuus- ja rautatiepaikkakunnilla. Porvaripuolueiden kannatuksen uskotaan johtuvan esimerkiksi vahvasta yksityissektorista, suuresta yrittäjien määrästä vapaakirkkojen vahvasta asemasta ja smoolantilaisesta mentaliteetistä, joista seuraa vähäinen tarve yhteiskunnan tuille.[9] Tällä hetkellä porvaripuolueet johtavat kaikkia läänin kuntia lukuunottamatta rautatiekaupunki Nässjötä, jota johtaa sateenkaarikoalitio. Jönköpingin lääni on myös kristillisdemokraattien vahvin alue Ruotsissa ja puolueella on suurin kannatus Jönköpingin läänin vaalipiirissä. Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa Kristillisdemokraatit saivat 13 % äänistä, ja kunnallisvaaleissa ääniosuudet olivat 15 ja 25 %:n välillä.

Valtiopäivävaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jönköpingin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Jönköpingin läänin vaalipiiriin.[10] Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa vaalipiirillä oli 11 kiinteää paikkaa (ruots. fasta mandat)[11] valtiopäiville. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.[12]

Yhteensä vaalipiiristä valittiin 13 valtiopäiväedustajaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien valtiopäivävaalien tulos.

Valtiopäivävaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[13]
Valittuja
edustajia[14]
  Maltillinen kokoomus 26,74 3
  Keskustapuolue 7,78 1
  Kansanpuolue liberaalit 5,60 1
  Kristillisdemokraatit 12,85 2
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 30,62 4
  Vasemmistopuolue 4,05 0
  Ympäristöpuolue vihreät 5,28 1
  Ruotsidemokraatit 6,41 1
  Muut 0,66 0
  Yhteensä 13

Maakäräjäkunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jönköpingin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Jönköpingin läänin maakäräjäkuntaan. Ruotsissa maakäräjäkunnat vastaavat pääasiassa yhteiskunnan julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta. Lisäksi maakäräjäkunta huolehtii yleisesti liikenteestä, vastaa tietyistä aluekehittämiseen liittyvistä tehtävistä ja tuottaa kulttuuritoimintaa.

Maakäräjäkunnat perustettiin Ruotsiin vuonna 1863. Maakäräjäkunnan valtuusto (ruots. landstingsfullmäktige) valitaan samaan aikaan kuin valtiopäiväedustajat ja kunnanvaltuustot. Vaaleja varten Jönköpingin lääni on jaettu seuraaviin 7 vaalipiiriin:[15]

  • Habo, Mullsjö och Jönköping väster (13 kiinteää paikkaa)
  • Jönköping öster (18 kiinteää paikkaa)
  • Nässjö kommun (6 kiinteää paikkaa)
  • Aneby, Eksjö och Tranås kommuner (9 kiinteää paikkaa)
  • Sävsjö och Vetlanda kommuner (10 kiinteää paikkaa)
  • Vaggeryds och Värnamo kommuner (10 kiinteää paikkaa)
  • Gislaved och Gnosjö kommuner (8 kiinteää paikkaa)

Valtuuston paikoista yhdeksän kymmenesosaa on kiinteitä paikkoja (ruots. fasta mandat) ja niiden lisäksi yksi kymmenesosa on tasauspaikkoja (ruots. utjämningsmandat).[16] Maakäräjäkunnan valtuustossa on yhteensä kaikkiaan 81 paikkaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien maakäräjäkuntavaalien tulos.

Maakäräjäkuntavaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[17]
Valittuja
edustajia[18]
  Maltillinen kokoomus 24,75 21
  Keskustapuolue 8,87 7
  Kansanpuolue liberaalit 5,44 4
  Kristillisdemokraatit 13,17 11
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 33,78 28
  Vasemmistopuolue 4,38 3
  Ympäristöpuolue vihreät 4,38 3
  Ruotsidemokraatit 5,14 4
  Muut 0,09 0
  Yhteensä 81

Läänin kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jönköpingin lääniin kuuluu nykyään seuraavat 13 kuntaa:

Kuntakoodi Kunta Keskustaajama Kunnan väkiluku
(31.12.2011)[1]
0604 Aneby vapen.svg Anebyn kunta Aneby &&&&&&&&&&&06415.&&&&006 415
0617 Gnosjö vapen.svg Gnosjön kunta Gnosjö &&&&&&&&&&&09400.&&&&009 400
0642 Mullsjö vapen.svg Mullsjön kunta Mullsjö &&&&&&&&&&&07034.&&&&007 034
0643 Habo vapen.svg Habon kunta Habo &&&&&&&&&&010828.&&&&0010 828
0662 Gislaved vapen.svg Gislavedin kunta Gislaved &&&&&&&&&&028868.&&&&0028 868
0665 Vaggeryd vapen.svg Vaggerydin kunta Skillingaryd ja Vaggeryd &&&&&&&&&&013160.&&&&0013 160
0680 Jönköping vapen.svg Jönköpingin kunta Jönköping &&&&&&&&&0128305.&&&&00128 305
0682 Nässjö vapen.svg Nässjön kunta Nässjö &&&&&&&&&&029367.&&&&0029 367
0683 Värnamo vapen.svg Värnamon kunta Värnamo &&&&&&&&&&032934.&&&&0032 934
0684 Sävsjö vapen.svg Sävsjön kunta Sävsjö &&&&&&&&&&010871.&&&&0010 871
0685 Vetlanda vapen.svg Vetlandan kunta Vetlanda &&&&&&&&&&026302.&&&&0026 302
0686 Eksjö vapen.svg Eksjön kunta Eksjö &&&&&&&&&&016304.&&&&0016 304
0687 Tranås vapen.svg Tranåsin kunta Tranås &&&&&&&&&&018108.&&&&0018 108

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jönköpingin läänin väestönkehitys 1810–2010
Vuosi Asukkaita
1810
  
116 131
1820
  
121 554
1830
  
137 478
1840
  
150 477
1850
  
163 426
1860
  
171 011
1870
  
179 873
1880
  
196 271
1890
  
193 704
1900
  
203 036
1910
  
214 454
1920
  
227 629
1930
  
231 536
1940
  
241 744
1950
  
271 443
1960
  
285 348
1970
  
306 648
1980
  
303 156
1990
  
308 290
2000
  
311 180
2010
  
336 866
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[19] Mahdolliset aluejaotuksen muutokset saattavat heikentää tietojen vertailtavuutta eri vuosina.

Vuoden 2011 lopussa 17,0 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 12,9 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[20]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 3 677 Suomessa syntynyttä,[21] mikä vastasi 1,1 prosenttia läänin väestöstä.

Seuraavien vuoden 1984 lopun mukaisista tiedoista puuttuvat tuolloin Skaraborgin lääniin kuuluneet Habon ja Mullsjön kunnat. Kyseisten tietojen mukaan 5,5 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 4 632 Suomessa syntynyttä,[22] mikä vastasi 1,5 prosenttia läänin väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 190 152 kruunua.[23]

Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[24]

  • 0–17-vuotiaat: 20,8 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,4 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 19,7 %

Väestö maakunnittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jönköpingin läänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 337 896 asukasta,[25] jotka jakaantuivat eri maakuntiin seuraavasti:

Maakunta Väkiluku
(31.12.2011)[25]
 %
Småland 320 034 94,7
Länsi-Götanmaa 17 862 5,3

Kaikki maakunnat kuuluvat lääniin vain osittain.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Folkmängden efter län, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
  2. Land- och vattenareal per den 1 januari efter län och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
  3. Åkerarealens användning efter län/riket och gröda. År 1981-2007 12.9.2008. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  4. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  6. a b Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
  7. Förvärvsarbetande 16+ år med arbetsplats i regionen (dagbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
  8. Förvärvsarbetande 16+ år med bostad i regionen (nattbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
  9. SVT – Svenska dialektmysterier, 11.4.2012
  10. 4 kap. Valkretsar och valdistrikt m.m. Vallagen (SFS 2005:837). Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  11. Mandatfördelning per valkrets - Riksdag (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  12. Valgeografi - Valkretsar och valkretsmandat Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  13. Val till riksdagen - Röster Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  14. Val till riksdagen - Valda Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  15. Mandatfördelning per valkrets - Landsting (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  16. Valkretsmandat landstingen Valmyndigheten. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  17. Val till landstingsfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
  18. Val till landstingsfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
  19. Folkmängd i län 1749-2010 (XLS) 8.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.12.2012. (ruotsiksi)
  20. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  21. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  22. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  23. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  24. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  25. a b Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jönköpingin lääni.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Jönköpings län