Norrbottenin lääni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Norrbottenin lääni
Vaakuna
Vaakuna
SverigesLän2007Norrbotten.svg
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Maakunta Norrbotten ja Lappi
Maakäräjäkunta Norrbottenin läänin maakäräjäkunta
Pääkaupunki Luulaja
Perustamisvuosi 1810
Hallinto
 – Maaherra Per-Ola Eriksson
Pinta-ala
 – Maa 97 256,85 km²
Väkiluku 248 545
 – Tiheys 2,6 as./km²
Symbolit
 – Läänikirjain BD
 – Läänikoodi 25
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]
Norrbottenin läänin nykyiset kunnat.
Norrbottenin läänin kunnat vuonna 1952. Läänin rajat ovat nykyäänkin samat.
Västerbottenin läänin vanhoja rajoja. Arvidsjaur ja Arjeplog (violetilla) kuuluivat Västerbottenin lääniin vuoteen 1837 asti, jolloin ne liitettiin Norrbottenin lääniin. Malå (keltaisella) oli aiemmin osa Arvidsjauria ja liitettiin takaisin Västerbottenin lääniin vuonna 1869. Nordmaling ja Bjurholm (vaaleansinisellä) siirrettiin Västernorrlandin läänistä Västerbottenin lääniin vuonna 1810.
Maakäräjäkuntavaaleissa käytettävä vaalipiirijako.

Norrbottenin lääni (joskus suom. Pohjoispohjan lääni, ruots. Norrbottens län) on pohjoisimman Ruotsin kattava lääni. Lääniin kuuluu koko Norrbottenin maakunta ja pohjoisosa Ruotsin Lapista. Nykyistä Norrbottenin maakuntaa alettiin kuitenkin pitää Ruotsin maakuntana vasta sen jälkeen kun Norrbottenin lääni oli perustettu vuonna 1810. Aikaisemmin Norrbotten luettiin Västerbottenin (suom. Länsipohja) maakunnan osaksi.[3] Läänin pääkaupunki oli ensin Piitime vuosina 1810–1855 ja vuodesta 1856 lähtien Luulaja. Valtiopäivävaaleissa lääni muodostaa Norrbottenin läänin vaalipiirin.

Vuonna 2007 läänissä oli 359,29 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,4 prosenttia läänin maapinta-alasta.

Läänijaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norrbottenin lääni luotiin vuonna 1810 Västerbottenin läänin pohjoisosasta.[6] Piitimen Lappi (Arvidsjaurin ja Arjeplogin kunnat) eivät aluksi kuuluneet lääniin, vaan ne liitettiin siihen vasta vuonna 1837. Malån kunta muodostettiin vuonna 1862 erottamalla se Arvidsjaurista ja Måla liitettiin takaisin Västerbottenin lääniin vuonna 1869. Sen jälkeen läänin rajoja ei ole muutettu. 1990-luvun alusta lähtien läänijaon muuttamisesta on jälleen keskusteltu.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaakunaselitys: Nelijakoinen kilpi: I ja IV kentissä Västerbottenin vaakuna, II ja III kentissä Lapin vaakuna. (Ruotsiksi Kvadrerad sköld: i fält I och IV Västerbottens vapen, i fält II och III Lapplands vapen.)

Norrbottenin lääninhallitus käytti aluksi Västerbottenin maakuntavaakunaa. Lääninvaakuna vahvistettiin viralliseksi vasta 1930-luvulla ja aiheutti tiettyjä erimielisyyksiä Västerbottenin läänin kanssa. Västerbottenin läänin vaakuna vahvistettiin vasta vuonna 1949. Norrbottenin maakunta sai oman vaakunansa vasta vuonna 1995, mutta se ei aiheuttanut muutoksia Norrbottenin läänin vaakunaan.

Maantiedettä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Läänin suurimmat taajamat

Norrbottenin lääni rajoittuu idässä Tornionjokeen ja pohjoisessa Muonionjokeen, joiden toisella puolella sijaitsee Suomen Lapin maakunta. Lännessä lääni rajoittuu Norjaan ja etelässä Västerbottenin lääniin. Norrbottenin lääni on pinta-alaltaan Ruotsin suurin lääni, ja se kattaa noin neljänneksen koko Ruotsin pinta-alasta. Kiirunan kunta on läänin kunnista pinta-alaltaan suurin ja Haaparannan kunta pienin. Luulajan kunta on väkiluvultaan suurin ja Arjeplogin kunta pienin.

Norrbotten on vastakohtien lääni. Siellä sijaitsevat Ruotsin korkein tunturi Kebnekaise (noin 2 100 metriä) ja syvin järvi Hornavan (232 m) sijaitsevat Norrbottenin läänissä. Erään väitteen mukaan pitkässä (78 km) ja syvässä Hornavassa on yhtä paljon vettä kuin muissa Ruotsin järvissä yhteensä. Samaan aikaan kun tunturialueilla maa on ikiroudassa, turistit viettävät aikaansa Perämeren rannikon uimarannoilla.

Eräissä Norrbottenin läänin kunnissa muutkin kielet kuin Ruotsi ovat virallisia kieliä. Saame on virallisena neljässä kunnassa (Arjeplog, Jällivaara, Jokimukka ja Kiiruna). Suomi ja meänkieli ovat virallisena viidessä kunnassa (Jällivaara, Kiiruna, Pajala, Ylitornio ja Haaparanta).

Läänissä on Luulajan (Luleå Airport), Arvidsjaurin, Jällivaaran (Lapland Airport), Kiirunan ja Pajalan (Pajala-Ylläs Airport) lentokentät. Norrbottenin lääni on Ruotsin lääneistä ainoa, jossa on sisäistä lentoliikennettä: lentoja on Kiirunasta ja Pajalasta Luulajaan.

Suurimmat taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 Norrbottenin läänissä sijaitsi 89 taajamaa.[7] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.[8]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)[8]
1 Luulaja &&&&&&&&&&046607.&&&&0046 607
2 Piitime &&&&&&&&&&022913.&&&&0022 913
3 Boden &&&&&&&&&&018277.&&&&0018 277
4 Kiiruna &&&&&&&&&&018148.&&&&0018 148
5 Jällivaara &&&&&&&&&&&08449.&&&&008 449
6 Kainuu &&&&&&&&&&&07299.&&&&007 299
7 Malmivaara &&&&&&&&&&&05590.&&&&005 590
8 Älvsbyn &&&&&&&&&&&04967.&&&&004 967
9 Gammelstad(en) &&&&&&&&&&&04960.&&&&004 960
10 Haaparanta &&&&&&&&&&&04856.&&&&004 856

Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu.

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[9][10] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 2,7 2,7
  jalostus 24,2 24,1
  palvelut 71,9 72,0
  tuntematon 1,1 1,1
  Työpaikkoja ja työllisiä 114 934 115 385
  työpaikkaomavaraisuus 99,6

Valtiopäivävaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norrbottenin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Norrbottenin läänin vaalipiiriin.[11] Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa vaalipiirillä oli 9 kiinteää paikkaa (ruots. fasta mandat)[12] valtiopäiville. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.[13]

Yhteensä vaalipiiristä valittiin 9 valtiopäiväedustajaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien valtiopäivävaalien tulos.

Valtiopäivävaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[14]
Valittuja
edustajia[15]
  Maltillinen kokoomus 16,38 2
  Keskustapuolue 4,65 0
  Kansanpuolue liberaalit 4,32 0
  Kristillisdemokraatit 3,29 0
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 51,86 6
  Vasemmistopuolue 9,29 1
  Ympäristöpuolue vihreät 5,26 0
  Ruotsidemokraatit 3,85 0
  Muut 1,10 0
  Yhteensä 9

Maakäräjäkunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norrbottenin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Norrbottenin läänin maakäräjäkuntaan. Ruotsissa maakäräjäkunnat vastaavat pääasiassa yhteiskunnan julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta. Lisäksi maakäräjäkunta huolehtii yleisesti liikenteestä, vastaa tietyistä aluekehittämiseen liittyvistä tehtävistä ja tuottaa kulttuuritoimintaa.

Maakäräjäkunnat perustettiin Ruotsiin vuonna 1863. Maakäräjäkunnan valtuusto (ruots. landstingsfullmäktige) valitaan samaan aikaan kuin valtiopäiväedustajat ja kunnanvaltuustot. Vaaleja varten Norrbottenin lääni on jaettu seuraaviin 5 vaalipiiriin:[16]

  • Piteå älvdals valkrets (15 kiinteää paikkaa)
  • Boden - Jokkmokks valkrets (8 kiinteää paikkaa)
  • Östra valkretsen (11 kiinteää paikkaa)
  • Malmfältens valkrets (10 kiinteää paikkaa)
  • Luleå valkrets (19 kiinteää paikkaa)

Valtuuston paikoista yhdeksän kymmenesosaa on kiinteitä paikkoja (ruots. fasta mandat) ja niiden lisäksi yksi kymmenesosa on tasauspaikkoja (ruots. utjämningsmandat).[17] Maakäräjäkunnan valtuustossa on yhteensä kaikkiaan 71 paikkaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien maakäräjäkuntavaalien tulos.

Maakäräjäkuntavaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[18]
Valittuja
edustajia[19]
  Maltillinen kokoomus 11,90 9
  Keskustapuolue 4,95 4
  Kansanpuolue liberaalit 4,12 3
  Kristillisdemokraatit 2,58 0
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 43,11 33
  Vasemmistopuolue 8,48 6
  Ympäristöpuolue vihreät 4,03 3
  Ruotsidemokraatit 1,64 0
  Muut 19,19 13
  Yhteensä 71

Muiden puolueiden äänistä Norrbottens Sjukvårdsparti sai 16,37 %, mikä oikeutti 13 paikkaan maakäräjäkunnan valtuustossa. Muut puolueet saivat 2,83 % äänistä, mikä ei oikeuttanut paikkoihin maakäräjäkunnan valtuustossa.[20]

Läänin kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Norrbottenin läänissä ei tehty yhtäkään kuntaliitosta. Nykyinen kuntajako on peräisin 1970-luvun kuntauudistuksesta. Norrbottenin läänissä on nykyään 14 kuntaa. Haaparanta on yksi niistä Ruotsin kunnista, joka on ottanut uudelleen käyttöön kaupunkinimityksen silloin, kun sillä ei ole oikeudellista merkitystä.

Kuntakoodi Kunta Keskustaajama Kunnan väkiluku
(31.12.2011)[1]
2505 Arvidsjaur vapen.svg Arvidsjaurin kunta Arvidsjaur &&&&&&&&&&&06494.&&&&006 494
2506 Arjeplog vapen.svg Arjeplogin kunta (saam. Arjepluovve) Arjeplog &&&&&&&&&&&03114.&&&&003 114
2510 Jokkmokk vapen.svg Jokimukan kunta (ruots. Jokkmokk, saam. Dálvvadis) Jokimukka &&&&&&&&&&&05119.&&&&005 119
2513 Överkalix vapen.svg Ylikainuun kunta (ruots. Överkalix) Ylikainuu &&&&&&&&&&&03549.&&&&003 549
2514 Kalix vapen.svg Kainuun kunta (ruots. Kalix) Kainuu &&&&&&&&&&016591.&&&&0016 591
2518 Övertorneå vapen.svg Ylitornion kunta (ruots. Övertorneå) Matarenki (ruots. aiemmin Matarengi, nyk. Övertorneå) &&&&&&&&&&&04810.&&&&004 810
2521 Pajala vapen.svg Pajalan kunta Pajala &&&&&&&&&&&06270.&&&&006 270
2523 Gällivare vapen.svg Jällivaaran kunta (ruots. Gällivare, saam. Váhtjer) Jällivaara &&&&&&&&&&018326.&&&&0018 326
2560 Älvsbyn vapen.svg Älvsbynin kunta Älvsbyn &&&&&&&&&&&08253.&&&&008 253
2580 Luleå vapen.svg Luulajan kunta (ruots. Luleå) Luulaja &&&&&&&&&&074426.&&&&0074 426
2581 Piteå vapen.svg Piitimen kunta (ruots. Piteå) Piitime &&&&&&&&&&040942.&&&&0040 942
2582 Boden vapen.svg Bodenin kunta (joskus suom. Puuti) Boden &&&&&&&&&&027643.&&&&0027 643
2583 Haparanda vapen.svg Haaparannan kunta (ruots. Haparanda) Haaparanta &&&&&&&&&&010041.&&&&0010 041
2584 Kiruna vapen.svg Kiirunan kunta (ruots. Kiruna, saam. Giron) Kiiruna &&&&&&&&&&022967.&&&&0022 967

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norrbottenin läänin väestönkehitys 1810–2010
Vuosi Asukkaita
1810
  
32 402
1820
  
37 142
1830
  
43 887
1840
  
49 328
1850
  
58 835
1860
  
69 225
1870
  
76 057
1880
  
90 761
1890
  
104 783
1900
  
134 769
1910
  
161 132
1920
  
182 953
1930
  
199 826
1940
  
216 005
1950
  
241 489
1960
  
261 802
1970
  
255 369
1980
  
267 054
1990
  
263 735
2000
  
256 238
2010
  
248 609
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[21] Mahdolliset aluejaotuksen muutokset saattavat heikentää tietojen vertailtavuutta eri vuosina.

Vuoden 2011 lopussa 11,1 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 9,2 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[22]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 11 008 Suomessa syntynyttä,[23] mikä vastasi 4,4 prosenttia läänin väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,9 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 12 479 Suomessa syntynyttä,[24] mikä vastasi 4,7 prosenttia läänin väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 185 707 kruunua.[25]

Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[26]

  • 0–17-vuotiaat: 18,5 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,9 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 21,6 %

Väestö maakunnittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norrbottenin läänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 248 545 asukasta,[27] jotka jakaantuivat eri maakuntiin seuraavasti:

Maakunta Väkiluku
(31.12.2011)[27]
 %
Norrbotten 192 525 77,5
Lappi 56 020 22,5

Norrbottenin maakunta kuuluu lääniin kokonaan, mutta Lappi kuuluu lääniin vain osittain.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Folkmängden efter län, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
  2. Land- och vattenareal per den 1 januari efter län och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
  3. Landskap Riksantikvarieämbetet. Viitattu 10.8.2009. (ruotsiksi)
  4. Åkerarealens användning efter län/riket och gröda. År 1981-2007 12.9.2008. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. World Statesmen
  7. Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. a b Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Förvärvsarbetande 16+ år med arbetsplats i regionen (dagbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
  10. Förvärvsarbetande 16+ år med bostad i regionen (nattbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
  11. 4 kap. Valkretsar och valdistrikt m.m. Vallagen (SFS 2005:837). Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  12. Mandatfördelning per valkrets - Riksdag (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  13. Valgeografi - Valkretsar och valkretsmandat Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  14. Val till riksdagen - Röster Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  15. Val till riksdagen - Valda Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  16. Mandatfördelning per valkrets - Landsting (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  17. Valkretsmandat landstingen Valmyndigheten. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Val till landstingsfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
  19. Val till landstingsfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
  20. Val till landstingsfullmäktige i Norrbottens län - Röster Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
  21. Folkmängd i län 1749-2010 (XLS) 8.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.12.2012. (ruotsiksi)
  22. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  23. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  24. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  25. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  26. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  27. a b Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Norrbottenin lääni.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Norrbottens län