Tromssan lääni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tromssan lääni
vaakuna
sijanti
vaakuna sijainti
Läänikoodi NO-19
Maakunta Nordland
Pääkaupunki Tromssa
Virallinen kieli Nykynorja
Kirjanorja
Läänin pormestari Terje Olsen
Maaherra Svein Ludvigsen
Pinta-ala
- Maata
- Sisävesiä
25 877 km²
24 884 km²
km²
Väkiluku
- Väestötiheys
155 061
6 as/km²
Verkkosivut Läänin viralliset kotisivut

Tromssan lääni (norj. Troms fylke) on lääni Länsi-Ruijassa, Norjassa. Sen pinta-ala on 25 877 km² ja väkiluku 155 061 (2008). Läänin pääkaupunki on Tromssa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läänin vanhimmat jäljet ihmisasutuksesta ovat yli 10 000 vuotta vanhoja ja juontavat juurensa paimentolaiskulttuuriin. Läänistä on löydetty myös maailman pohjoisimpia merkkejä viikinkien ajalta. Suuret merelliset resurssit yhdistettynä paikalliseen maanviljelyyn loivat perustan ensimmäiselle pysyvälle asutukselle Tromssan läänin alueella. Alkuperäinen saamelaisväestö on pitkään hyödyntänyt rantoja porotokkiensa kesälaitumina. Vastaavasti talvella poroja on laidunnettu Suomen ja Ruotsin raja-alueilla. Etelämmästä, kuten Gudbrandsdalenista, kotoisin olleet maanviljelijät veivät omaa viljelykulttuuriansa kohti pohjoista asuttaen Tromssan läänin sisäosia. Myös suomalaisperäiset kveenit asuttivat lääniä, mikä näkyy joidenkin paikkojen rakennustyylissä ja kulttuurissa.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tromssan läänin kartta.
Okshornan-rannikkovuorten silhuetti Senjan saarella nähtynä jokseenkin rannikoille tyypillisellä sadesäällä kesäkuussa 2011.

Vuoret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tromssan lääni on kauttaaltaan suhteellisen vuoristoista aluetta. Monin paikoin vuoret ovat hyvin jyrkkiä ja niiden väleissä on kapeita laaksoja, joiden pohjalla virtaa jokia. Joissakin paikoin ylhäällä vuorilla on myös jäätiköitä, ja läänin korkein kohta, Jiehkkevárri (1 833 m), onkin erään jäätikön laki. Jiehkkevárri sijaitsee Lyngenin niemimaalla ja on osa Lyngsalpene-vuoristoa, jonne muutkin läänin korkeimmat huiput sijoittuvat. Muuallakin läänissä rannikoiden jyrkät ja teräväpiirteiset vuoret kohoavat suoraan merenpinnasta satojen metrien ja jopa yli 1 000 metrin korkeuteen. Vuoret antavat suojaa pitkin vuonoja oleville vihreille laitumille. Laajoissa sisämaan laaksoissa vuorten rinteitä päällystävät koivumetsät. Lähellä läänin itäisiä rajaseutuja vuorten keskimääräinen profiili muuttuu jonkinverran rannikkovuoria pyöreämmäksi.[2][3]

Paikallisessa mytologiassa vuoria on mielletty peikoiksi, jotka jähmettyivät kiveksi auringon paistaessa niihin. Näin on selitetty monien vuorten erikoisia muotoja tai hahmoja. Eräs läänin tunnetuista teräväpiirteisistä vuorimuodostumista on Senjan saaren ulkorannikolla sijaitseva Okshornan (”Djevelens tanngard”, suom. ”paholaisen leuka”), jonka jyrkät ja keihäsmäiset huiput nousevat satoja metrejä suoraan merestä. Erilainen tunnettu vuorenhuippu on 1 238 metriä korkea Tromsdalstinden, jonka pyöreähkö laki kohoaa Tromsdalen-laakson perukalla, Tromssan kaupungin taustalla.[2]

Tromssan alppiklubilla (Troms Turlag) on 650 kilometriä merkittyjä retkeilyreittejä ympäri lääniä.[2]

Husøy, Pohjois-Senja. Kuva: Åsta Haukås, heinäkuu 2005.

Saaret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääni käsittää lukuisia saaria, mukaan lukien kaksi Norjan rannikon suurinta saarta:[4]

Eri saaret voivat erota maastollisesti toisistaan hyvinkin paljon. Jotkut ovat matalia, ja tuuli pääsee puhaltamaan niillä vapaasti. Toisilla saarista on jopa yli 1 000 metriä korkeita vuoria, jolloin vuoret tarjoavat myös jonkin verran tuulensuojaa. Myös Tromssan kaupunkisaaren ympärillä on runsaasti muita vuoristoisia saaria, jotka suojaavat kaupunkia merituulilta.[5][3]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen ilmastoon vaikuttaa lämmin Golfvirta, minkä vuoksi talvet rannikoilla ovat pohjoiseen sijaintiin nähden leutoja mutta lumisia, ja lämpötilat liikkuvat tuolloin noin -3°C ja -6°C välillä. Sisämaan alueilla on talvisin viileämpää, ja lämpötilat saattavat ajoittain laskea -30°C alapuolelle. Sisämaassa ilma on tosin kuivempaa, mikä vähentää pakkasen purevuutta suhteessa rannikon kosteampaan ilmaan. Kesäisin lämpötilat vaihtelevat yleensä 10°C ja reilusti yli 20°C välillä, mikä tekee alueesta varsin hedelmällistä.[1][6]

Tromssan (läänin pohjoisosassa) kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) 0 0 1 4 7 12 15 14 10 5 2 1 Ø 5,9
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -9 -9 -8 -4 0 4 7 6 3 -1 -5 -8 Ø -2
Vuorokauden keskilämpötila (°C) -4,4 -4,2 -2,7 -0,3 4,8 9,1 11,8 10,8 6,7 2,7 -1,1 -3,3 Ø 2,5
Sadanta (mm) 94 81 68 57 46 55 66 72 97 124 99 99 Σ 958
Päivän pituus (h/d) 2 7 12 16 22 24 24 18 13 9 3 0 Ø 12,5
Aurinkoiset tunnit (h/d) 0 1 3 5 7 8 7 6 3 2 0 0 Ø 3,5
Sadepäivät (d) 21 20 19 18 16 17 18 19 22 24 22 23 Σ 239
Veden lämpötila (°C) 5 5 5 5 6 8 10 11 10 8 7 6 Ø 7,2
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
0
-9
0
-9
1
-8
4
-4
7
0
12
4
15
7
14
6
10
3
5
-1
2
-5
1
-8
S
a
d
a
n
t
a
94
81
68
57
46
55
66
72
97
124
99
99


Lähde: [7][1]
Harstadin (läänin eteläosassa) kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) -2 -1 1 3 8 12 15 14 10 5 1 -1 Ø 5,4
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -8 -7 -5 -2 3 7 10 9 5 1 -3 -6 Ø 0,3
Vuorokauden keskilämpötila (°C) -2,8 -2,6 -1,2 1,8 6,2 9,9 12,3 11,9 8,1 4,3 0,5 -1,9 Ø 3,9
Sadanta (mm) 99 91 75 62 47 53 67 75 102 136 108 114 Σ 1 029
Päivän pituus (h/d) 2 7 12 16 21 24 23 17 13 9 4 0 Ø 12,4
Aurinkoiset tunnit (h/d) 0 1 3 5 8 8 7 5 3 2 1 0 Ø 3,6
Sadepäivät (d) 21 20 19 17 15 16 18 18 22 23 21 23 Σ 233
Veden lämpötila (°C) 5 5 4 4 6 8 11 12 10 9 7 6 Ø 7,3
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-2
-8
-1
-7
1
-5
3
-2
8
3
12
7
15
10
14
9
10
5
5
1
1
-3
-1
-6
S
a
d
a
n
t
a
99
91
75
62
47
53
67
75
102
136
108
114


Lähde: [8][1]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asutusalueiden ulkopuolella on laajoja ja käytännössä koskemattomia erämaa-alueita. Vuorten alempia irtokivirinteitä päällystävät tyypillisesti koivumetsät. Erityisen rikkaan kasviston omaavat alueen liitukivivuoret. Läänin tunnuskukka on niittykullero (Trollius europaeus).[9]

Läänin alueella liikkuvia suurpetoeläimiä ovat susi (Canis lupus), karhu (Ursus arctos), ilves (Lynx lynx) ja ahma (Gulo gulo). Euroopan suurin merikotkien (Haliaeetus albicilla) pesäke sijaitsee Nord-Fugløyan saarella, läänin pohjoisosassa. Muutoin rikkaan linnuston omaavat esimerkiksi erämaiden kosteikot. Kaloja on runsaasti sekä alueen järvi- että merivesissä.[9] Tunnetuin alueen pyydetyistä merikaloista lienee turska (Gadus morhua). Muita pyyntikaloja ovat seiti (Pollachius virens), ruijanpallas (Hippoglossus hippoglossus), puna-ahven (Sebastes marinus), kolja (Melanogrammus aeglefinus), kissakala (Anarhichas lupus) ja merikrotti (Lophius piscatorius). Vaeltavista kaloista lohet ovat yleisiä joissakin läänin joissa. Muita alueen tunnettuja vaeltavia kaloja ovat merinieriä ja meritaimen (Salmo trutta trutta). Laajimmalle levinnyt vaeltamaton makean veden kala on nieriä (Salvelinus alpinus) ja sitä tavataan järvistä kaikkialla läänissä. Myös taimenia (Salmo trutta) tavataan monista alueen järvistä. Lisäksi haukia (Esox lucius), ahvenia (Perca fluviatilis), harjuksia (Thymallus thymallus), siikoja (Coregonus lavaretus) ja madeja ​​(Lota lota) löytyy joistakin järvistä ja joista, mutta ovat verrattain vähemmän levinneitä.[10]

Signaldalen-laaksoa kesäkuussa 2011.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läänin alueella asuu 154 642 ihmistä, ja väkiluku on kasvava. Läänin asukkaista 56% asuu saarilla (suuri osa Tromssan kaupungissa, jonka keskusta on rakennettu saarelle). Lääni käsittää kolme, muihin väestökeskittymiin suhteutettuna, suurempaa kaupunkia.[1][4]

Kolme suurinta väestökeskittymää ovat:[1]

Läänin 25 kuntaa käsittävät monia pienempiä kyliä ja asutuksia. Tromssan lääni on virallisesti kaksikielinen. Alueella asuu alkuperältään niin norjalaisia, saamelaisia kuin suomalaisiakin.[1][4][5]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läänin vilkkaimmat tiet autoliikenteelle ovat läänin halki kulkeva Eurooppatie 6 ja Suomesta Tromssaan kulkeva Eurooppatie 8. E6 on eräs koko Norjan pääteistä ja yhdistää esimerkiksi Tromssan läänin sekä pohjoisempaan Finnmarkin lääniin että eteläisempään Nordlandin lääniin. E8 on läänin ainut suoraan Suomen puolelle johtava tie. Tämä Tromssaan päättyvä tie kulkee Paatsivuonossa (norj. Balsfjord) sijaitsevan Nordkjosbotnin ja Omasvuonossa (norj. Storfjord) sijaitsevan Yykeänperän (norj. Skibotn) läheisen risteyksen välisen matkan samaa reittiä E6-tien kanssa ja kääntyy risteyksestä kohti Kilpisjärveä ja Suomea. Seuraavaksi lähimmät Suomeen johtavat tiet kulkevat Finnmarkin läänin puolelta. Ruotsiin Tromssan läänistä ei johda yhtäkään suoraa tietä, vaan lähimmät Ruotsin risteykset ovat joko Nordlandin läänin puolella tai Suomen Enontekiössä. Kuten muuallakin Norjassa, on Tromssan läänissäkin runsaasti eri paikkoihin johtavia pistotietyyppisiä tai lenkkejä tekeviä lääninteitä (norj. Fylkesvei). Lääninteitä pienemmät tiet eivät yleensä ole enää asvaltoituja.[11][3]

Vuoristoisesta maastosta johtuen osalle teistä on rakennettu maantietunneleita, jotka alittavat rannikoiden jyrkkiä vuorenseinämiä tai puhkaisevat teitä kokonaisten vuorijonojen läpi, jolloin tietyt tunnelit voivat olla useita kilometrejä pitkiä. Joissakin paikoissa osa teistä on rakennettu kulkemaan säännöllisesti kulkevien autolauttayhteyksien kautta, jolloin esimerkiksi leveän vuonon poikki ei ole tarvinnut rakentaa erittäin pitkää siltaa tai merenpohjan alittavaa tunnelia (usein tällaiset vaihtoehdot ovat poissuljettuja vuonojen syvyyden vuoksi). Norjan rannikon pisintä lauttareittiä kulkevat Hurtigruten-laivat pysähtyvät neljässä Tromssan läänin satamassa, jotka sijaitsevat Kieruassa (norj. Skjervøy), Tromssassa (norj. Tromsø), Finnsnesissä ja Harstadissa.[11][3]

Norjan rannikkoalueilla asuville tyypilliseen tapaan, vesialueiden läheisyydestä johtuen, paikalliset saattavat liikkua myös jonkinverran veneillä, sillä jotkin saarilla sijaitsevista tai vuorten ympäröimistä rantapaikoista ovat maantieyhteyksien ulkopuolella.[3]

Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tromssan lääniin kuuluu 24 kuntaa:

Lakkautetut kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Yleistä tietoa Tromssan läänistä Key facts about Troms. 19.04.2011. VisitNorway.com. Viitattu 20.06.2011. (englanniksi)
  2. a b c Tromssan läänin vuoret Mountains of Troms. VisitTroms.no. Viitattu 20.06.2011. (englanniksi)
  3. a b c d e Karttadata: Norkart: Virtuaalinen Norjan kartta Sesam. Viitattu 26.06.2011. (norjaksi)
  4. a b c Yleistä tietoa Facts about Troms. VisitTroms.no. Viitattu 24.06.2011. (englanniksi)
  5. a b Määritä nimeke! North Troms – Tromsø. NordNorge.com. Viitattu 25.06.2011. (englanniksi)
  6. Sää Weather. VisitTroms.no. Viitattu 23.06.2011. (englanniksi)
  7. Tromsø, Norja World Climate Guide. Viitattu 21.06.2011.
  8. Harstad, Norja World Climate Guide. Viitattu 21.06.2011.
  9. a b Tromssan läänin luontoa Endless unspoiled wilderness. VisitTroms.no. Viitattu 23.06.2011. (englanniksi)
  10. Kalastus Tromssan läänissä Fishing in Troms. 19.04.2011. VisitNorway.com. Viitattu 23.06.2011. (englanniksi)
  11. a b Toimittaja: Jan-Erik Theien: Virtuaalinen Norjan kartta Eniro Norge AS. Viitattu 26.06.2011. (norjaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tromssan lääni.