Ruijanpallas

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruijanpallas
Hippoglossus hippoglossus PAQ.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen [1]
Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Kampelakalat Pleuronectiformes
Heimo: Oikeasilmäkampelat Pleuronectidae
Suku: Hippoglossus
Laji: hippoglossus
Kaksiosainen nimi
Hippoglossus hippoglossus
(Linnaeus, 1758)
Levinneisyyskartta
Ruijanpallaksen levinneisyys
Ruijanpallaksen levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Ruijanpallas Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ruijanpallas Commonsissa

Ruijanpallas (Hippoglossus hippoglossus) on kampelakala, joka elää pohjoisella Atlantilla. Ruijanpallas on yksi suurimmista kampelakaloista ja se voi kasvaa jopa 3 metriä pitkäksi ja saavuttaa 320 kg:n painon[2].

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruijanpallas esiintyy Euroopassa Biskajanlahdelta Huippuvuorille ja Islantiin, Pohjois-Amerikassa Virginiasta Labradoriin ja Keski-Grönlantiin. Se elää rannikoiden läheisyydessä ja mannerjalustan reunan tuntumassa aina 2 km:n syvyyteen. Ruijanpallasta on tavattu myös Itämeren eteläosassa.

Ruijanpallas, vertailukohtana New Yorkin pormestari F. H. LaGuardia (1939)

Ravinto ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruijanpallas käyttää ravintonaan pääasiassa muita kaloja, mutta syö myös äyriäisiä ja mustekaloja.

Päivät ruijanpallas viettää pohjalla, mutta liikkuu yöaikaan uiden ja saalistaen ravintoa. Se voi myös vaeltaa pitkiäkin matkoja paikalta toiselle.

Ruijanpallas tulee sukukypsäksi 5–7 vuoden iässä, koiraat noin 55 cm:n, naaraat yli metrin pituisina. Kutu tapahtuu talviaikaan syvässä (300–700 m) vedessä, mutta nuoret kalat kasvavat lähempänä rannikkoa 20–60 m:n syvyydellä.[3]

Kanta ja kalastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikaisemmin ruijanpallas oli tärkeä ruokakala. Se on myös urheilukalastuksen himoittu kohde. Ennen 1960-luvun puoliväliä vuotuiset saaliit olivat 10 000–15 000 tonnin luokkaa. Liikakalastuksen ja hitaan lisääntymisen takia kanta on romahtanut ja laji on erittäin uhanalainen koko levinneisyysalueellaan. Nykysaaliit (2004) ovat olleet alle 2000 vuositonnin, josta yli puolet Norjan pyyntiä.[3]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sobel, J.: Hippoglossus hippoglossus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 1996. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 18.08.2013. (englanniksi)
  2. Hippoglossus hippoglossus (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). (englanniksi)
  3. a b Glover, K.A. ym. (2007) GenImpact Final Scientific Report: Atlantic halibut