Haaparannan kunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Koordinaatit: 65°50′N, 24°08′E

Haaparannan kunta
Vaakuna
Vaakuna
Haparanda Municipality in Norrbotten County.png
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Norrbottenin lääni
Maakunta Norrbotten
Keskustaajama Haaparanta
Kuntakoodi 2583
Pinta-ala
 – Maa 922,76 km²
Väkiluku 10 041
 – Tiheys 10,9 as./km²
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]
Haaparannan kaupunginhotelli.
Seittenkaaren työväentalo.
Ruotsin Karungin rautatieasema.
Tornionjoen Kukkolankoski Ruotsin suuntaan kuvattuna.

Haaparanta (ruots. Haparanda) on kunta Norrbottenin läänissä ja Norrbottenin maakunnassa Pohjois-Ruotsissa. Vuoden 2011 lopussa kunnassa oli 10 041 asukasta ja sen maapinta-ala oli 922,76 km².[1][2] Kunnan keskustaajama Haaparanta on entinen kaupunki.

Kunnan väestöstä noin 50,5 % on ulkomaalaistaustaisia, mikä on toiseksi eniten koko Ruotsissa Botkyrkan kunnan jälkeen.[3] Ensimmäisen, toisen tai kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaisia Haaparannassa asuu 7 584 henkeä.[4] Ruotsi on yksikielinen maa, mutta Haaparanta on silti virallisesti kolmikielinen kaupunki, jossa asiakaspalvelu pitää saada ruotsiksi, suomeksi ja meänkielellä.[5]

Kunnassa sijaitsee Haaparannan saariston kansallispuisto.

Vuonna 2007 kunnassa oli 22,18 km² peltoa,[6] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[7] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 2,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alatornion pitäjä perustettiin vuoden 1340 tienoilla erottamalla se Luulajan pitäjästä. Pitäjän nimenä oli tuolloin Tornio, ja se käsitti myös nykyisin Suomelle kuuluvia alueita. Vuonna 1482 Tornion pitäjästä erotettiin Ylitornion pitäjä aluksi Särkilax-nimisenä. Vuonna 1620 se sai nimekseen Ylitornio (ruots. Övertorneå) ja jäljelle jäänyt osa pitäjää sai nimen Alatornio (ruots. Nedertorneå). Vuonna 1621 pitäjän keskustasta perustettiin Tornion kaupunki, jolle perustettiin oma kaupunkiseurakunta. Karungin pitäjä erotettiin vuonna 1745, mutta vuonna 1783 sen nimeksi tuli Karl Gustav.

Vuonna 1809 Suomi siirtyi Ruotsilta Venäjälle, jolloin uusi valtakunnanraja jakoi Tornionjokilaakson pitäjät kahteen osaan. Suomen puolelle jäivät Tornion kaupunki sekä osa Alatorniota ja Karunkia. Tornion seuraajaksi Ruotsin puolelle perustettiin ensin Karl Johan -niminen kauppapaikka vuonna 1812. Karl Johan sijaitsi Nikkalassa noin 14 kilometriä Tornionjoen suulta lounaaseen. Se oli kuitenkin liian kaukana Tornion vanhalta kauppa-alueelta, joten kauppapaikka siirrettiin Tornionjoen länsirannalle Haaparannan (ruots. Haparanda) kylään vuonna 1827. Kaupunkioikeudet Haaparanta sai vuonna 1842. Vuoden 1862 kuntauudistuksessa Ruotsin Alatornion ja Karl Gustavin pitäjistä muodostettiin maalaiskunnat.

Vuoden 1952 kuntauudistus ei aiheuttanut hallinnollisia muutoksia nykyisen Haaparannan kunnan alueella. Alatornion ja Karl Gustavin maalaiskunnat yhdistettiin 1.1.1967 Haaparannan kaupunkiin. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon ja Haaparannan kaupungista tuli nykyinen Haaparannan kunta. Haaparanta on kuitenkin joitakin vuosia käyttänyt itsestään jälleen kaupunkinimitystä, vaikka Ruotsissa ei virallisesti kaupunkeja enää olekaan.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen vaakuna on entisen Haaparannan kaupungin vaakuna. Myös Karl Gustavin eli Karungin maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haaparannan kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
10 605
1955
  
10 357
1960
  
9 819
1965
  
9 612
1970
  
8 893
1975
  
9 053
1980
  
9 672
1985
  
9 943
1990
  
10 517
1995
  
10 856
2000
  
10 412
2005
  
10 184
2010
  
10 059
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[8]

Vuoden 2011 lopussa 50,5 prosenttia kunnan väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 39,8 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[3]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 3 733 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 36,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 32,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 3 155 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 31,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 156 055 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 54 000 kruunua.[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]

  • 0–17-vuotiaat: 18,5 %
  • 18–64-vuotiaat: 58,3 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 23,2 %

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 2,9 3,1
  jalostus 15,5 18,5
  palvelut 80,1 77,0
  tuntematon 1,4 1,4
  Työpaikkoja ja työllisiä 3 496 3 657
  työpaikkaomavaraisuus 95,6

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 76,9 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 319 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Haaparanta (ruots. Haparanda) 4 856
2 Marielund 1 726
3 Seittenkaari (ruots. Seskarö) 491
4 Nikkala 435
5 Karunki (ruots. Karungi) 232

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Marielund laskettiin aiemmin osaksi Haaparannan taajamaa, mutta vuodesta 1995 lähtien se on katsottu omaksi taajamaksi. Marielund sijaitsee Tornion kaupungin keskustasta länteen, kun muu Haaparanta sijaitsee Tornion keskustasta lounaseen.

Pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

Muita paikkakuntia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita paikkakuntia ovat:

  • Keräsjoki
  • Lappträsk
  • Parviainen
  • Vittikko

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden ääniosuudet ja paikat Haaparannan kunnanvaltuustossa viimeksi pidettyjen kunnallisvaalien perusteella.

Kunnallisvaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[19]
Valittuja
edustajia[20]
  Maltillinen kokoomus 15,93 6
  Keskustapuolue 12,22 4
  Kansanpuolue liberaalit 0,24 0
  Kristillisdemokraatit 2,43 1
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 57,43 21
  Vasemmistopuolue 8,16 3
  Ympäristöpuolue vihreät 0,78 0
  Ruotsidemokraatit 1,20 0
  Muut 1,61 0
  Yhteensä 35

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]

  • Haparanda

Historialliset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Haparanda kbfd*
  • Karl Gustav (Karungi)
  • Nedertorneå-Haparanda (Nedertorneå)
  • Nedertorneå kbfd*
  • Seskarö kbfd*

Kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  2. a b Land- och vattenareal per den 1 januari efter kommun och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  3. a b Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  4. Statistiska centralbyrån: SCB:n tilasto ruotsinsuomalaisista (XLS) Sisuradio. Viitattu 8.11.2012. (ruotsiksi)
  5. Laki (2009:724) kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä Språkrådet. Viitattu 19.7.2012.
  6. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  7. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  8. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  9. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  10. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  11. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  16. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Val till kommunfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  20. Val till kommunfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  21. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  22. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Haaparannan kunta.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Haparanda kommun  –  Kunta- ja pitäjäjaon kehitys on käännöstä kuntaa ja pitäjää koskevista artikkeleista.