Luulaja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo nykyisestä Luulajan kaupunkitaajamasta. Luulajan kunnasta on oma artikkelinsa.
Luulaja
Luulajan ydinkeskustaa ilmasta kuvattuna.
Luulajan ydinkeskustaa ilmasta kuvattuna.

Luulaja

Koordinaatit: 65°35′4″N, 22°9′14″EKoordinaatit: 65°35′4″N, 22°9′14″E

Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Norrbottenin lääni
Maakunta Norrbotten
Kunta Luulajan kunta
Luleå (taajaman nykyinen sijaintipaikka) 30. toukokuuta 1649[1]
Pinta-ala
 – Maa 29,09 km²
Väkiluku 46 607
 – Tiheys 1 602,2 as./km²
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2010 mukaiset.[2]
Luulajan uusi taajama (lat. Civitas Nova Luhlae) 1600–1700-lukujen vaihteessa. Kuva: Eric Dahlberg: Suecia antiqua et hodierna.
Näkymä kaupungintalolta. Kuvassa vasemmalla Luulajan tuomiokirkko.
Luulajan keskustaa eteläsataman suunnalta.
Storgatan.
Hertsönin kerrostaloja.
Luulajan rautatieasema.

Luulaja (ruots. Luleå) on entinen Ruotsin kaupunki ja nykyinen Luulajan kunnan keskustaajama. Luulaja sijaitsee Norrbottenin läänissä ja Norrbottenin maakunnassa, ja se on Norrbottenin läänin pääkaupunki. Luonnonmaantieteellisesti ilmaistuna kaupunki sijaitsee Luulajanjoen suulla Perämeren länsirannalla Pohjois-Ruotsissa. Vuoden 2010 lopussa Luulajan taajamassa oli 46 607 asukasta.[3]

Kaupungissa on kansainvälinen ja monipuolinen teknillinen yliopisto sekä Ruotsin viidenneksi suurin lentoasema. Eurooppatiet E4 ja E10 johtavat Luulajaan, joka on myös jälkimmäisen eteläinen alkupää.

Suurimmat työnantajat kaupungissa ovat SSAB:n terästehdas sekä Luulajan teknillinen yliopisto. Myös Luulajan satama on suuren kokonsa vuoksi merkittävä työllistäjä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luulajan (ruots. Luleå, Lule, Lulu) tulee saamenkielisestä "itäistä vettä" tarkoittavasta sanasta. Nimi löytyy ensimmäistä kertaa vuodelta 1327 peräisin olevasta ruotsalaisesta dokumentista, jossa Uppsalan arkkipiispa Olof Björnssonin johtamalle neljän miehen ryhmälle myönnettiin suuria alueita Luulajanjoen laaksosta. Alue sijaitsi Novgorodin ja Ruotsin välisellä alueella ja valtioiden välinen raja Skellefteån pohjoispuolella oli ollut aiemmin määrittelemätön. Alueella oli kuitenkin ollut asutusta ja maanviljelystä jo esihistorialliselta ajalta lähtien ja Ruotsin kruunu halusi liittää sen selkeämmin osaksi valtakuntaa.[4]

Luulajan uuden kaupungin perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Gammelstad

Alkuperäinen Luulajan pitäjän, myöhemmin kaupungin, keskuspaikka sijaitsi nykyisessä Gammelstadin taajamassa, noin kymmenen kilometriä nykyisestä Luulajan kaupunkitaajamasta luoteeseen Luulajanjoen yläjuoksulla. Luulajan pitäjän pinta-ala kattoi 1400-luvulla yli 4 200 km², sisältäen muun muassa Jokimukkan ja Jällivaaran kylät pohjoisessa. Paikkakunnasta tuli merkittävä kauppapaikka, josta vietiin erityisesti kalaa Ruotsin eteläisiin satamiin.[5] Luulaja oli saanut kaupunkioikeudet 12. heinäkuuta 1621. Alkuperäinen satama oli kuitenkin tullut kulkukelvottomaksi maankohoamisen vuoksi, ja Luulajan kaupunki sille kuuluvine kauppaoikeuksineen päätettiin siirtää nykyiselle paikalleen kuninkaallisilla päätöksillä 1. joulukuuta 1648 ja 30. toukokuuta 1649.[4]

Hidas alkukehittyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luulajan uuden kaupungin kehitys lähti hitaasti käyntiin ja vielä 1700-luvun lopulla Luulajan uudessa taajamassa asui ainoastaan virkamiehiä. Ruotsin sodat ja venäläisten ryöstöretket hidastivat kaupungin kehittymistä ja se koki myös vakavia tulipaloja.[4]

Teollistuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin suurvalta-ajan ja siihen liittyneiden sotien jälkeen kaupungin väkiluku alkoi kasvaa nopeasti. Suuri osa väestöstä oli kuitenkin riippuvaista maataloudesta ja katovuodet aiheuttivat vakavia ongelmia. Suuri osa kaupungin väestöstä näki nälkää 1830-luvulla ja useita avustustoimia tarvittiin. Telakkateollisuuden ensimmäisiä investoijia oli Karl Vredrik Liljevalch, jonka jälkeen useampiakin korkealaatuisia laivoja rakentaneita telakoita perustettiin. Telakoiden vanavedessä kaupunkiin tuli uutta osaamista, joka vaikutti positiivisesti myös maatalouden kehittämiseen ja alueen talous alkoi parantua.[4]

Modernistuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luulajan merkitys alkoi kasvaa 1800-luvun lopulla. Norrbottenin läänin hallinto ja maaherra muuttivat kaupunkiin 1856 ja muutamaa vuotta myöhemmin avattiin kaupungin ensimmäinen sairaala. Luulajaan rakennettiin kaupungintalo, ensimmäinen pankki avasi ovensa 1857 ja vuonna 1883 kaupunkiin tuli ensimmäinen puhelinlinja. Altappeniin rakennettiin saha ja rautatehdas, joista läänin suurteollisuus sai alkunsa. Malmbanan Jällivaaraan avattiin 1888 ja kaupunki kytkettiin Ruotsin pohjoiseen päärataan 1894. Luulaja sai myös säännöllisen höyrylaivayhteyden Tukholmaan. Elinkeinoelämän muutokset muodostivat uusia sosiaaliluokkia, ammattiliitot organisoituivat, poliittinen tietoisuus lisääntyi ja kaupungissa koettiin myös lakkoja.[4]

Teollisuus syrjäytti maataloutta elinkeinona yhä enemmän 1900-luvun aikana. Ruotsin lapin malmia opittiin jalostamaan ja malmbananin ansiosta Karlsvikiin avattiin rautatehdas 1906. Sen merkitys haipui kuitenkin 1940-luvulla rakennetun Norrbottens järnverk:in vuoksi, josta myöhemmin kehittyi SSAB, eräs läänin tärkeimmistä teollisuusyrityksistä. Luulaja alettiin tuntea teräs- ja satamakaupunkina ja se kehittyi Norrbottenin läänin tärkeimmäksi kaupungiksi.[4]

1900-luvun lopulta nykypäivään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luulajan kaupunki, Alaluulajan kunta ja Råneån kunta liitettiin yhteen vuoden 1969 kuntaliitoksessa nykyiseksi Luulajan kunnaksi. Luulajan teknillinen yliopisto avattiin 1971 ja sen merkitys kaupungin elinkeinoelämän kehittymisessä metallurgian, informaatioteknologian, koulutuksen, tutkimuksen, kaupan ja kommunikaation alueella on ollut suuri.[4]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luulajan taajaman väestönkehitys 1960–2010
Vuosi Asukkaita
1960
  
28 495
1965
  
33 133
1970
  
36 743
1975
  
42 139
1980
  
42 914
1990
  
42 727
1995
  
44 294
2000
  
45 036
2005
  
45 467
2010
  
46 607
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6] Luulaja kasvoi yhteen Mjölkuddenin kanssa vuonna 1965 ja Notvikenin kanssa 1970.[6]

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keski-Luulaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itä-Luulaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Luulaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Luulaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsi-Luulaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luulajasta ovat kotoisin jääkiekkoseura Luleå HF ja koripalloseura LF Basket Norrbotten.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Luleå Nordisk familjebok. 1886. Viitattu 9.2.2014. (ruotsiksi)
  2. Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  3. Folkmängden per tätort. Vart femte år 1990-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  4. a b c d e f g Luleå Nordisk familjebok. 1886. Viitattu 9.2.2014. (ruotsiksi)
  5. Historia www.lula.se. 2014. Luulajan kunta. Viitattu 9.2.2014. (ruotsiksi)
  6. a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.12.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Luulaja.
Tämä Ruotsiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.