Haaparanta
Wikipedia
| Haaparanta | |||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| Lääni | Norrbottenin lääni | ||||
| Maakunta | Lappi | ||||
| Keskuspaikkakunta | Haaparanta | ||||
| Pinta-ala - Josta vettä |
3,97 km² km² |
||||
| Väkiluku - Väestötiheys |
4 778 1,203 as/km² |
||||
| Verkkosivut | www.haparanda.se | ||||
| Kuntakoodi | 2583 | ||||
Haaparanta (ruots. Haparanda) on kaupunki Norrbottenin läänissä Pohjois-Ruotsissa. Kunnan pinta-ala on 918 km² ja itse kaupungin pinta-ala on 3,97 km². Haaparannan kunnassa on noin 10 400 asukasta, joista suurin osa on suomenkielisiä. Kaupunkialueella on asukkaita noin 4 800. Väestöstä noin 50 % omaa ulkomaalaistaustan, joka on toiseksi eniten koko Ruotsissa Botkyrkan jälkeen. Haaparanta perustettiin vuonna 1821 korvaamaan Haminan rauhassa Venäjälle muun Suomen mukana menetettyä Torniota. Haaparanta ja Tornio muodostavat kaksoiskaupungin, josta nykyään käytetään nimiä TornioHaparanda ja HaparandaTornio, aiemmin EuroCity. Haaparannassa on myös puutavaran vientisatama, joka sijaitsee Salmen ulkosatamassa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Ruotsin menetettyä Tornion Haminan rauhassa 1809 Karl Johans -niminen kauppala perustettiin korvaamaan vuonna 1812 Nikkalaan 14 km Tornionjoen suulta lounaaseen. Se oli kuitenkin liian kaukana Tornion vanhalta kauppa-alueelta ja siirrettiin takaisin etelään Haaparannan kylään vuonna 1827. Haaparanta sai kaupunginoikeudet 1842. Se yhdistettiin Ruotsin rautatieverkkoon 1915, ja rata Tornionjoen yli Tornioon avattiin 1919.
Ruotsin Norrbottenissa (nyk. Pajala, Haaparanta, Ruotsin Ylitornio, Kiiruna, Jällivaara) oli vuosina 1855-1920 suomenkielinen kansakouluverkosto ja Haaparannan opettajaseminaari, maailman toiseksi vanhin suomenkielinen seminaarilaitos Jyväskylän jälkeen. Haaparannan Sanomat oli koko Euroopan ainoa suomenkielinen lehti, jota Venäjän virkamiehet eivät sensuroineet. Suomen suurruhtinaskunnassa lehdet olivat sensuurin alaisia. Jumalanpalvelukset olivat myös suomeksi. Suomen kieli ei tosin ollut virkamieskäytössä.
Vuonna 1967 Haaparannan kuntaan yhdistettiin Karl Gustav- ja Nedertorneå-nimiset kunnat.
[muokkaa] Haaparannan asukkaat
Haaparanta on Ruotsin suomenkielisin kaupunki. Ruotsin Sanomien mukaan (2004) suomi ja meänkieli on kunnassa edelleen enemmistökielenä[1]. Sen asukkaista 35% on syntynyt Suomessa ja suurin osa muistakin asukkaista osaa suomea tai meänkieltä, vaikkei suomenkielistä kouluopetusta kaupungissa järjestetä. Tornionjokilaaksossa puhuttu meänkieli on suomen kielen murre, jolla Ruotsissa on virallinen vähemmistökielen asema ja joka sisältää paljon ruotsin kielestä lainattua sanastoa. Vuoden 2004 lopussa Haaparannan kunnanhallitus hyväksyi ensimmäisenä kuntana Ruotsissa vähemmistöpoliittisen ohjelman vähemmistöpalvelujen ja -oikeuksien takaamiseksi[1].
[muokkaa] Kyliä
Haaparanta, Karunki, Kukkola, Lapinjärvi (Lappträsk), Marielund, Mattila, Nikkala, Purra, Salmi (Salmis), Seittenkaari (Seskarö), Säivi (Säivis), Vojakkala, Vuono
[muokkaa] Elinkeinoelämä
8. heinäkuuta 2005 IKEA päätti perustaa paikkakunnalle kalustetavaratalon. Kalustetavaratalo avattiin 15. marraskuuta 2006. Haaparannan IKEA (virallisesti IKEA Haparanda-Tornio) on maailman pohjoisin ja Ruotsin seitsemästoista IKEA-tavaratalo. Tämän, ja muiden suunniteltujen hankkeiden, odotetaan lisäävän merkittävästi alueen kaupankäyntiä ja Haaparannan osuutta koko pohjoiskalotin kauppavirroista. IKEA:n 26000 m2 rakennusalan (keskikokoinen IKEA) lisäksi rajan molemmin puolin on suunniteltu rakennettavaksi kaikkiaan yli 100.000 m2 liikehuoneistopinta-alaa.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Irmeli Kuusela, Arja Meski: Ruotsin viranomaisten julkaiseman suomenkielisen tiedotuksen määrä ja laatu 2004 (PDF) 2004. Ruotsinsuomalainen kielilautakunta. Viitattu 14.12.2007.
