Haaparanta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Haaparannan kunnan keskustaajamaa. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Koordinaatit: 65°50′N, 24°08′E

Haaparanta
Haaparannan kaupunginhotelli.
Haaparannan kaupunginhotelli.

Haaparanta

Koordinaatit: 65°50′N, 24°08′E

Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Norrbottenin lääni
Maakunta Norrbotten
Kunta Haaparannan kunta
Pinta-ala
 – Maa 4,43 km²
Väkiluku 4 856
 – Tiheys 1 096,2 as./km²
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2010 mukaiset.[1]
1910-luvun Haaparantaa.

Haaparanta (ruots. Haparanda) on samannimisen Haaparannan kunnan keskustaajama. Se sijaitsee Norrbottenin läänissä ja Norrbottenin historiallisessa maakunnassa Pohjois-Ruotsissa. Vuoden 2010 lopussa taajamassa oli 4 856 asukasta. Aivan Haaparannan pohjoispuolella sijaitsee myös Marielund-niminen taajama, jossa oli 1 726 asukasta.[2] Haaparanta ja Marielund laskettiin aikaisemmin samaksi taajamaksi.

Haaparanta oli 1970-luvun alun kuntauudistukseen asti kaupunki. Aluksi siihen kuului vain Haaparannan taajaman alue, mutta kuntaliitosten myötä kaupunkiin tuli kuulumaan myös laajoja maaseutualueita. Koko Haaparannan kaupunki muutettiin nykyiseksi Haaparannan kunnaksi Ruotsin siirtyessä yhtenäiseen kuntamuotoon.

Haaparanta perustettiin vuonna 1821 korvaamaan Haminan rauhassa Venäjälle muun Suomen mukana menetettyä Torniota. Haaparanta ja Tornio muodostavat kaksoiskaupungin, josta nykyään käytetään nimiä TornioHaparanda ja HaparandaTornio, aiemmin myös EuroCity.

Haaparannassa on puutavaran vientisatama, joka sijaitsee Salmen ulkosatamassa. Kaupunki yhdistettiin Ruotsin rautatieverkkoon 1915, ja rata Tornionjoen yli Tornioon avattiin 1919.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haaparannan taajaman väestönkehitys 1960–2010
Vuosi Asukkaita
1960
  
3 358
1965
  
3 948
1970
  
4 246
1975
  
5 031
1980
  
5 855
1990
  
6 719
1995
  
4 959
2000
  
4 767
2005
  
4 778
2010
  
4 856
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[3] Haaparannasta erotettiin Marielund vuonna 1995.[3]

Suomen kieli Haaparannassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin Norrbottenissa eli Länsipohjassa (nykyiset Pajalan, Haaparannan, Ylitornion, Kiirunan ja Jällivaaran kunnat) oli vuosina 18551920 suomenkielinen kansakouluverkosto ja Haaparannan opettajaseminaari, maailman toiseksi vanhin suomenkielinen seminaarilaitos Jyväskylän jälkeen. Haaparannan Sanomat oli koko Euroopan ainoa suomenkielinen lehti, jota Venäjän viranomaiset eivät sensuroineet. Suomen suuriruhtinaskunnassa lehdet olivat tuolloin sensuurin alaisia. Myös Jumalanpalvelukset pidettiin kirkoissa suomeksi. Virkamieskäytössä suomi ei alueella kuitenkaan ollut.

Nykyään Haaparanta on Ruotsin suomenkielisin kunta. Ruotsin Sanomien mukaan (2004) suomi ja meänkieli ovat kunnassa edelleen enemmistökielenä.[4]. Haaparannan asukkaista 35 prosenttia on syntynyt Suomessa ja suurin osa muistakin asukkaista osaa suomea tai meänkieltä. Tornionjokilaaksossa puhuttu meänkieli on suomen kielen murre, joka sisältää paljon ruotsin kielestä lainattua sanastoa. Ruotsissa sekä suomella että meänkielellä on virallisen vähemmistökielen asema. Vuoden 2004 lopussa Haaparannan kunnanhallitus hyväksyi ensimmäisenä kuntana Ruotsissa vähemmistöpoliittisen ohjelman vähemmistöpalvelujen ja -oikeuksien takaamiseksi[4]. Haaparannassa on kaksikielinen peruskoulu, jonka oppilaista osa asuu Suomen puolella.

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IKEA päätti 8.7.2005 perustaa Haaparantaan kalustetavaratalon, joka avattiin 15.11.2006. Haaparannan IKEA (virallisesti IKEA Haparanda-Tornio) on maailman pohjoisin ja Ruotsin 17. IKEA-tavaratalo. Tämän ja muiden suunniteltujen hankkeiden odotetaan lisäävän merkittävästi alueen kaupankäyntiä ja Haaparannan osuutta koko pohjoiskalotin kauppavirroista. IKEA:n 26 000 m2 rakennusalan (keskikokoinen IKEA) lisäksi rajan molemmin puolin on suunniteltu rakennettavaksi kaikkiaan yli 100 000 m2 liikehuoneistopinta-alaa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  2. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
  3. a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.12.2012. (ruotsiksi)
  4. a b Irmeli Kuusela, Arja Meski: Ruotsin viranomaisten julkaiseman suomenkielisen tiedotuksen määrä ja laatu 2004 (PDF) 2004. Ruotsinsuomalainen kielilautakunta. Viitattu 14.12.2007.
Tämä Ruotsiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.