Haaparanta

Haaparanta (Haparanda)
vaakuna sijainti
Lääni	Norrbottenin lääni
Maakunta	Norrbottenin maakunta
Keskuspaikkakunta	Haaparanta
Pinta-ala	3,97 km²
Väkiluku - Väestötiheys	4 778 1203,5 as/km²
Verkkosivut	www.haparanda.se
Kuntakoodi	2583

Haaparanta (ruots. Haparanda) on kaupunki Norrbottenin läänissä Pohjois-Ruotsissa. Kunnan pinta-ala on 918 km² ja itse kaupungin pinta-ala on 3,97 km². Haaparannan kunnassa on noin 10 400 asukasta, joista suurin osa on suomenkielisiä. Kaupunkialueella on asukkaita noin 4 800. Väestöstä noin 50 % omaa ulkomaalaistaustan, joka on toiseksi eniten koko Ruotsissa Botkyrkan jälkeen. Haaparanta perustettiin vuonna 1821 korvaamaan Haminan rauhassa Venäjälle muun Suomen mukana menetettyä Torniota. Haaparanta ja Tornio muodostavat kaksoiskaupungin, josta nykyään käytetään nimiä TornioHaparanda ja HaparandaTornio, aiemmin EuroCity. Haaparannassa on myös puutavaran vientisatama, joka sijaitsee Salmen ulkosatamassa. Vaikkei Ruotsi olekaan kaksikielinen maa, Haaparanta on silti virallisesti kaksikielinen kaupunki, jossa asiakaspalvelu pitää saada sekä suomeksi että ruotsiksi.

Historia

Ruotsin menetettyä Tornion Haminan rauhassa 1809 Karl Johans -niminen kauppala perustettiin korvaamaan vuonna 1812 Nikkalaan 14 kilometriä Tornionjoen suulta lounaaseen. Se oli kuitenkin liian kaukana Tornion vanhalta kauppa-alueelta ja siirrettiin takaisin etelään Haaparannan kylään vuonna 1827. Haaparanta sai kaupunginoikeudet 1842. Se yhdistettiin Ruotsin rautatieverkkoon 1915, ja rata Tornionjoen yli Tornioon avattiin 1919.

1910-luvun Haaparantaa.

Ruotsin Norrbottenissa (nyk. Pajala, Haaparanta, Ruotsin Ylitornio, Kiiruna, Jällivaara) oli vuosina 1855–1920 suomenkielinen kansakouluverkosto ja Haaparannan opettajaseminaari, maailman toiseksi vanhin suomenkielinen seminaarilaitos Jyväskylän jälkeen. Haaparannan Sanomat oli koko Euroopan ainoa suomenkielinen lehti, jota Venäjän virkamiehet eivät sensuroineet. Suomen suuriruhtinaskunnassa lehdet olivat sensuurin alaisia. Jumalanpalvelukset olivat myös suomeksi. Suomen kieli ei tosin ollut virkamieskäytössä.

Vuonna 1967 Haaparannan kuntaan yhdistettiin Karl Gustav- ja Nedertorneå-nimiset kunnat.

Haaparannan asukkaat

Haaparannan Kaupunginhotelli

Haaparanta on Ruotsin suomenkielisin kaupunki. Ruotsin Sanomien mukaan (2004) suomi ja meänkieli on kunnassa edelleen enemmistökielenä. Sen asukkaista 35 prosenttia on syntynyt Suomessa ja suurin osa muistakin asukkaista osaa suomea tai meänkieltä. Tornionjokilaaksossa puhuttu meänkieli on suomen kielen murre, jolla Ruotsissa on virallinen vähemmistökielen asema ja joka sisältää paljon ruotsin kielestä lainattua sanastoa. Vuoden 2004 lopussa Haaparannan kunnanhallitus hyväksyi ensimmäisenä kuntana Ruotsissa vähemmistöpoliittisen ohjelman vähemmistöpalvelujen ja -oikeuksien takaamiseksi. Kaupungissa on kaksikielinen peruskoulu, jonka oppilaista osa asuu Suomen puolella.

Kyliä

Haaparanta, Karunki, Kukkola, Lapinjärvi (Lappträsk), Marielund, Mattila, Nikkala, Purra, Salmi (Salmis), Seittenkaari (Seskarö), Säivi (Säivis), Vojakkala, Vuono

Elinkeinoelämä

8. heinäkuuta 2005 IKEA päätti perustaa paikkakunnalle kalustetavaratalon. Kalustetavaratalo avattiin 15. marraskuuta 2006. Haaparannan IKEA (virallisesti IKEA Haparanda-Tornio) on maailman pohjoisin ja Ruotsin 17. IKEA-tavaratalo. Tämän, ja muiden suunniteltujen hankkeiden, odotetaan lisäävän merkittävästi alueen kaupankäyntiä ja Haaparannan osuutta koko pohjoiskalotin kauppavirroista. IKEA:n 26 000 m² rakennusalan (keskikokoinen IKEA) lisäksi rajan molemmin puolin on suunniteltu rakennettavaksi kaikkiaan yli 100 000 m² liikehuoneistopinta-alaa.

Katso myös

• Haaparannan rautatieasema

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Haaparanta Wikimedia Commonsissa
• Haaparannan kotisivut

Norrbottenin läänin kunnat

Arjeplog | Arvidsjaur | Boden | Haaparanta | Jokimukka | Jällivaara | Kainuu | Kiiruna | Luulaja | Pajala | Piitime | Ylikainuu | Ylitornio | Älvsbyn

Ruotsin läänit | Ruotsi