Jämtlandin lääni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jämtlandin lääni
Vaakuna
Vaakuna
SverigesLän2007Jämtland.svg
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Maakunta Jämtland, Härjedalen, Hälsingland, Ångermanland, Taalainmaa ja Lappi
Maakäräjäkunta Jämtlandin läänin maakäräjäkunta
Pääkaupunki Östersund
Perustamisvuosi 1810
Hallinto
 – Maaherra Britt Bohlin Olsson
Pinta-ala
 – Maa 48 944,80 km²
Väkiluku 126 261
 – Tiheys 2,6 as./km²
Symbolit
 – Läänikirjain Z
 – Läänikoodi 23
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.3.2013[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]
Jämtlandin läänin nykyiset kunnat.
Jämtlandin läänin kunnat vuonna 1952. Lääninraja on muuttunut tämän jälkeen, sillä läänin koillisosaan on liitetty alueita Västernorrlandin läänistä.
Vanha Västernorrlandin lääni. Sekä keltaiset että siniset alueet olivat aiemmin Västernorrlandin lääniä, kunnes se jaettiin Gävleborgin lääniksi (sinisellä) ja Västernorrlandin lääniksi (keltaisella). Jämtlandin maakunta erotettiin Västernorrlandin läänistä omaksi läänikseen, jolloin siihen liitettiin myös Härjedalenin maakunta Gävleborgin läänistä. Nykyiset lääninrajat ovat paksulla viivalla.

Jämtlandin lääni (ruots. Jämtlands län) on lääni Indalinjoen latvoilla Pohjois-Ruotsissa. Lääni koostuu pääasiassa Jämtlandin ja Härjedalenin maakunnista. Läänin pääkaupunki on sen ainoa kaupunki Östersund.

Lääni on harvaanasuttua ja yli kolmannes sen väestöstä asuu haja-asutusalueilla. Suurin osa asukkaista asuu tiheästi Storsjönin järven lähellä. Läänin elinkeinoelämää hallitsevat pienyritykset ja tärkeitä elinkeinosektoreitä ovat puuteollisuus, turismi, kauppa ja elintarviketeollisuus.

Läänin alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jämtlandin lääni koostuu pääasiassa Jämtlandin ja Härjedalenin maakunnista, mutta pienet osa näistä maakunnista kuuluvat muihin lääneihin. Jämtlandin lääniin kuuluu lisäksi pieniä osia Hälsinglandin, Ångermanlandin, Taalainmaan ja Lapin maakunnista. Jämtlandin läänin pääkaupunki on Östersund, eikä läänissä muita kaupunkeja ole ollutkaan.

Läänijaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historian saatossa Jämtland ja Härjedalen ovat välillä olleet hallinnollisesti samaa ja välillä eri aluella. Härjedalenista tuli varhain Norjan Trøndelagin osa, mutta Jämtland oli itsenäinen vuoteen 1178 asti, jolloin maakunta liitettiin Norjaan Storsjönin jäällä käydyn taistelun jälkeen. Jämtland muodosti kuitenkin oman hallintoalueensa Norjan sisällä ja sitä hallitsi Jamtamot-niminen käräjälaitos. Jämtlandilla oli Norjassa samanlainen asema kuin Islannilla, Shetlandsaarilla, Orkneysaarilla ja Färsaarilla 1400-luvun loppuun asti. Kirkollisesti Jämtland kuului Uppsalan arkkihiippakuntaan, kun Härjedalen kuului Nidarosin hiippakuntaan. Myöhemmin Jätmland liitettiin Tronheimin lääniin (Trondhjems len), joka oli yksi Norjan neljästä linnaläänistä ja Nidarosin hiippakuntaan. Alueen kehitys riippui Norjan liittämisestä Tanskaan vuonna 1536 seuranneesta vahvistuneesta hallinnosta sekä Tanskan ja Ruotsin käymistä sodista, joita sodittiin maakunnassa.

Kun Jämtland ja Härjedalen liitettiin Ruotsiin Brömsebron rauhassa vuonna 1645, niin Härjedalen liitettiin Hudiksvallin lääniin ja Jämtland Härnösandin lääniin. Tämä aluejako kesti 13 vuotta, kunnes Ruotsi Roskilden rauhassa vuonna 1658 sai Trøndelagin ja Jämtland-Härjedalen liitettiin jälleen osaksi Trondheimin lääniä, vaikkakin nyt osana Ruotsia. Aluejärjestely jäi lyhytaikaiseksi sodan puhjettua ja Kööpenhaminan rauhassa Trøndelag liitettiin jälleen Tanska-Norjaan. Jämtland ja Härjedalen tulivat osaksi Västernorrlandin lääniä. Vuonna 1762 Västernorrlandin läänistä erotettiin Gävleborgin lääni, johon Härjedalenkin tuli kuulumaan.

Jämtlandin lääni muodostettiin Jämtlandin ja Härjedalenin maakunnista vuonna 1810. Ehdotuksen oli tehnyt alueen ainoa valtiopäivämies, Stugunissa asunut Anders Nilsson. Hänen mielestään tämä suuri alue Norjan rajalla tarvitsi paikallista johtamista. Uuden läänin muodostaminen auttaisi myös "voittamaan Suomen takaisin Ruotsin rajojen sisällä", sillä vuotta aiemmin Suomi oli liitetty osaksi Venäjää. Alueen talonpojat eivät halunneet perustaa uutta lääniä ja kasvattaa julkista sektoria, mutta Kustaa IV Aadolfin syrjäyttämisen jälkeen virassa ollut väliaikainen hallitus teki päätöksen. Östersundiin perustettavan lääninhallituksen katsottiin pystyvän myös parantamaan Ruotsin ja Norjan välisiä yhteyksiä, jotka Värmlannin pohjoispuolella kulkivat Jämtlandista Trøndelageniin Kölivuoriston yli.[3]

Perustamisensa jälkeen Jämtlandin lääniä on jonkin verran laajennettu. Vuonna 1864 siihen liitettiin Hälsinglandin maakunnasta ja Gävleborgin läänistä Ytterhögdalin ja Ängersjön pitäjät. Vuonna 1974 kuntauudistuksen yhteydessä Ångermanlandin maakunnasta ja Västernorrlandin läänistä liitettiin vielä Fjällsjön, Bodumin ja Tåsjön pitäjät osaksi Strömsundin kuntaa.

Läänin nimi oli kirjoitettiin aiemmin Jemtlandin lääni ja myös Jämtlandin maakunta kirjoitettiin muotoon Jemtland. Joskus lääniä on nimitetty Östersundin lääniksi pääkaupunkinsa mukaan. Kirjoitusasu muutettiin ruotsin kielen oikeinkirjoitusuudistuksessa 1900-luvun alussa.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaakunaselitys: Jaettu kilpi: I kentässä Jämtlandin ja II kentässä Härjedalenin vaakuna. (Ruotsiksi Delad sköld: I. Jämtlands II. Härjedalens vapen.)

Läänin vaakuna koostuu Jämtlandin ja Härjedalenin maakuntien vaakunoista, jotka pääosin muodostavat läänin. Vaikka lääniin kuuluu pieniä osia myös muista maakunnista, niin niiden tunnuksia ei ole otettu mukaan vaakunaan.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Läänin suurimmat taajamat

Suurimmat taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 Jämtlandin läänissä sijaitsi 54 taajamaa.[4] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.[5]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)[5]
1 Östersund* &&&&&&&&&&044327.&&&&0044 327
2 Brunflo &&&&&&&&&&&03890.&&&&003 890
3 Strömsund &&&&&&&&&&&03589.&&&&003 589
4 Sveg &&&&&&&&&&&02547.&&&&002 547
5 Krokom &&&&&&&&&&&02277.&&&&002 277
6 Bräcke &&&&&&&&&&&01651.&&&&001 651
7 Åre &&&&&&&&&&&01417.&&&&001 417
8 Järpen &&&&&&&&&&&01408.&&&&001 408
9 Ås &&&&&&&&&&&01218.&&&&001 218
10 Hammarstrand &&&&&&&&&&&01052.&&&&001 052

Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat useampaan kuin yhteen kuntaan.[4]

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[6][7] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.

Vuonna 2007 läänissä oli 423,61 km² peltoa,[8] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[9] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,9 prosenttia läänin maapinta-alasta.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 4,7 4,7
  jalostus 17,1 17,3
  palvelut 76,7 76,7
  tuntematon 1,4 1,4
  Työpaikkoja ja työllisiä 58 752 59 469
  työpaikkaomavaraisuus 98,8

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitsevia puolueita ovat sosiaalidemokraatit ja Keskustapuolue, mikä on ainutlaatuista Ruotsissa, mutta vastaa rajan takana Norjassa sijaitsevan Pohjois-Trøndelagin läänin tilannetta. Kuntaliitto ja useimmat kunnista ovat porvaripuolueiden johtamia (tai puolueblokit ylittävien koalitioiden johtamia), mutta ”puna-vihreät” johtavat maakäräjäkuntaa ja sosiaalidemokraateilla on hallussaan kolme paikkaa läänin viidestä paikasta valtiopäivillä.

Valtiopäivävaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jämtlandin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Jämtlandin läänin vaalipiiriin.[10] Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa vaalipiirillä oli 4 kiinteää paikkaa (ruots. fasta mandat)[11] valtiopäiville. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.[12]

Yhteensä vaalipiiristä valittiin 4 valtiopäiväedustajaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien valtiopäivävaalien tulos.

Valtiopäivävaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[13]
Valittuja
edustajia[14]
  Maltillinen kokoomus 22,20 1
  Keskustapuolue 12,80 1
  Kansanpuolue liberaalit 3,85 0
  Kristillisdemokraatit 2,86 0
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 40,29 2
  Vasemmistopuolue 6,52 0
  Ympäristöpuolue vihreät 6,52 0
  Ruotsidemokraatit 3,81 0
  Muut 1,16 0
  Yhteensä 4

Maakäräjäkunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jämtlandin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Jämtlandin läänin maakäräjäkuntaan. Ruotsissa maakäräjäkunnat vastaavat pääasiassa yhteiskunnan julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta. Lisäksi maakäräjäkunta huolehtii yleisesti liikenteestä, vastaa tietyistä aluekehittämiseen liittyvistä tehtävistä ja tuottaa kulttuuritoimintaa.

Maakäräjäkunnat perustettiin Ruotsiin vuonna 1863. Maakäräjäkunnan valtuusto (ruots. landstingsfullmäktige) valitaan samaan aikaan kuin valtiopäiväedustajat ja kunnanvaltuustot. Vaaleja varten Jämtlandin lääni on jaettu seuraaviin 3 vaalipiiriin:[15]

  • Östersund (23 kiinteää paikkaa)
  • Jämtlands läns östra (10 kiinteää paikkaa)
  • Jämtlands län västra (16 kiinteää paikkaa)

Valtuuston paikoista yhdeksän kymmenesosaa on kiinteitä paikkoja (ruots. fasta mandat) ja niiden lisäksi yksi kymmenesosa on tasauspaikkoja (ruots. utjämningsmandat).[16] Maakäräjäkunnan valtuustossa on yhteensä kaikkiaan 55 paikkaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien maakäräjäkuntavaalien tulos.

Maakäräjäkuntavaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[17]
Valittuja
edustajia[18]
  Maltillinen kokoomus 19,45 11
  Keskustapuolue 16,10 9
  Kansanpuolue liberaalit 4,27 3
  Kristillisdemokraatit 2,38 0
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 40,96 24
  Vasemmistopuolue 6,88 4
  Ympäristöpuolue vihreät 6,00 4
  Ruotsidemokraatit 2,71 0
  Muut 1,26 0
  Yhteensä 55

Läänin kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jämtlandin lääniin kuuluu nykyään kahdeksan kuntaa:

Kuntakoodi Kunta Keskustaajama Kunnan väkiluku
(31.12.2011)[19]
2303 Ragunda vapen.svg Ragundan kunta Hammarstrand &&&&&&&&&&&05501.&&&&005 501
2305 Bräcke vapen.svg Bräcken kunta Bräcke &&&&&&&&&&&06750.&&&&006 750
2309 Krokom vapen.svg Krokomin kunta Krokom &&&&&&&&&&014559.&&&&0014 559
2313 Strömsund vapen.svg Strömsundin kunta Strömsund &&&&&&&&&&012171.&&&&0012 171
2321 Åre vapen.svg Åren kunta Järpen &&&&&&&&&&010259.&&&&0010 259
2326 Berg vapen.svg Bergin kunta Svenstavik &&&&&&&&&&&07345.&&&&007 345
2361 Härjedalen vapen.svg Härjedalenin kunta Sveg &&&&&&&&&&010341.&&&&0010 341
2380 Östersund vapen.svg Östersundin kunta Östersund &&&&&&&&&&059373.&&&&0059 373

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestön kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jämtlandin läänin väestönkehitys 1810–2010
Vuosi Asukkaita
1810
  
33 179
1820
  
36 894
1830
  
42 225
1840
  
45 769
1850
  
52 271
1860
  
61 218
1870
  
70 463
1880
  
83 623
1890
  
100 455
1900
  
111 391
1910
  
118 115
1920
  
133 536
1930
  
134 514
1940
  
138 722
1950
  
144 063
1960
  
139 799
1970
  
125 243
1980
  
134 934
1990
  
135 726
2000
  
129 566
2010
  
126 691
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[20] Mahdolliset aluejaotuksen muutokset saattavat heikentää tietojen vertailtavuutta eri vuosina.

Vuoden 2011 lopussa 7,5 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 6,6 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[21]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 874 Suomessa syntynyttä,[22] mikä vastasi 0,7 prosenttia läänin väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,7 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 981 Suomessa syntynyttä,[23] mikä vastasi 0,7 prosenttia läänin väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 175 443 kruunua.[24]

Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[25]

  • 0–17-vuotiaat: 19,1 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,2 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 21,7 %

Väestö maakunnittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jämtlandin läänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 126 299 asukasta,[26] jotka jakaantuivat eri maakuntiin seuraavasti:

Maakunta Väkiluku
(31.12.2011)[26]
 %
Jämtland 112 523 89,1
Härjedalen 9 822 7,8
Ångermanland 3 141 2,5
Hälsingland 813 0,6

Härjedalenin maakunta kuuluu lääniin kokonaan, mutta kaikki muut maakunnat kuuluvat lääniin vain osittain.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Määritä nimeke! Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.6.2013. (ruotsiksi)
  2. Land- och vattenareal per den 1 januari efter län och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
  3. Rumar, Lars (toim. Rentzhog, Sten): Jämten 1993, Vårt läns historia, s. 146–150. , 1994. (ruotsiksi)
  4. a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  5. a b Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
  6. Förvärvsarbetande 16+ år med arbetsplats i regionen (dagbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
  7. Förvärvsarbetande 16+ år med bostad i regionen (nattbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
  8. Åkerarealens användning efter län/riket och gröda. År 1981-2007 12.9.2008. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  9. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. 4 kap. Valkretsar och valdistrikt m.m. Vallagen (SFS 2005:837). Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  11. Mandatfördelning per valkrets - Riksdag (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  12. Valgeografi - Valkretsar och valkretsmandat Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  13. Val till riksdagen - Röster Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  14. Val till riksdagen - Valda Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  15. Mandatfördelning per valkrets - Landsting (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  16. Valkretsmandat landstingen Valmyndigheten. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  17. Val till landstingsfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
  18. Val till landstingsfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
  19. Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  20. Folkmängd i län 1749-2010 (XLS) 8.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.12.2012. (ruotsiksi)
  21. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  22. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  23. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  24. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  25. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  26. a b Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jämtlandin lääni.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Jämtlands län