Skandit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Skandit
Norjan kansallisvuori Stetind, Tysfjordin kunnassa, Nordlandin läänissä.
Norjan kansallisvuori Stetind, Tysfjordin kunnassa, Nordlandin läänissä.
Maantiede
Biogeographical regions Scandinavian mountains.png
Sijainti Norjan lippu Norja
Ruotsin lippu Ruotsi
Suomen lippu Suomi
Korkein kohta
Nimi Galdhøpiggen
Korkeus merenpinnan tasosta 2 469 m
Sijainti Jotunheimen, Norjan lippu Norja
Koordinaatit 61°38′11″N, 8°18′45″E
Tämä artikkeli käsittelee vuoristoa. ATK-terminä skandit tarkoittaa kirjaimia å, ä ja ö. Katso ääkköset.
2 104 metrin korkeuteen merenpinnan tasosta yltävä Kebnekaise on Ruotsin korkein huippu.

Skandit (myös Kölivuoristo tai Skandinavian tunturit) on vuoristo Skandinavian niemimaalla Ruotsin ja Norjan rajan tuntumassa.

Maantiede ja geologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korkeimmillaan Skandit ovat Etelä-Norjassa Jotunheimenin alueella, jossa korkein huippu Galdhøpiggen yltää 2 469 metrin korkeuteen. Lähes yhtä korkea on Glittertind (2 464 m). Jotunheimenin seudulla vuoret ovat varsin teräväpiirteisiä ja joillakin korkeilla ylänköseuduilla on jäätiköitä, kuten Norjan suurin jäätikkö Jostedalsbreen. Lännessä Skandit päättyvät suoraan Atlanttiin muodostaen vuonoja ja paikoin hyvin jyrkkiä ja korkeita kallionkielekkeitä, idässä ne laskeutuvat vähitellen alavammiksi Ruotsin puolelle ja Suomen Käsivarren alueelle tultaessa.

Skandien pohjoisosat ovat kuluneet jääkausien vaikutuksesta mataliksi ja pehmeäpiirteisiksi tuntureiksi. Seudulla sijaitsevat Ruotsin korkeimmat huiput Kebnekaise (2 117 m) ja Sarektjåkkå (2 089 m) sekä Suomen korkein kohta Haltitunturilla (1 324 m; tunturin korkein huippu on Norjan puolella kohoava Ráisduattarháldi). Kuitenkin esimerkiksi Norjan Lofoottien ja Tromssan läänin ympäristön, sekä Ruotsin Sarek ja Kebnekaise-alueiden huiput ovat pohjoisesta sijainnistaan huolimatta varsin teräviä. Norjan pohjoisimmassa osassa sijaitseva Ruijan alue on enää vain 300–400 metrin korkuista.

Synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skandit on vanha kaledonialainen poimuvuoristo, joka syntyi noin 400 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Euroopan, Grönlannin ja Pohjois-Amerikan törmätessä toisiinsa. Tämän jälkeen syntynyt vuoristo kului välillä puolitasangoksi eli peneplaaniksi, kunnes Alppien poimutuksen aikaan vuoristo nousi jälleen yhtenä lohkona ylös. Vuoristo on yksi vanhimmista olemassaolevista poimuvuoristoista, ja sen on arvioitu aikoinaan myös olleen korkein milloinkaan olemassaollut poimuvuoristo. Kölin korkeimmat huiput, joista nykypäivänä on kulumisen ja eroosion ansiosta jäljellä enää vain juuret, ovat arvioiden mukaan ulottuneet liki kymmenen kilometrin korkeuteen.lähde?

Samasta 400 miljoonan vuoden takaisesta kaledonisesta orogeneesista ovat peräisin myös Skotlannin vuoret sekä Amerikan Appalakit.

Glasiologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Euroopan jääkausi alkoi Skandeilta, kun jäätikkö alkoi kasvaa siellä kahdessa kohdassa, Pohjois- ja Etelä-Norjan vuorialueilla.

Ilmasto ja kasvillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Atlantilta saapuvat matalapaineet tuovat Skandien länsirannikolle runsaita sateita (1 000–3 000 millimetriä vettä vuodessa). Skandien itäpuolella ilmasto on kuivempaa (keskimäärin 500 millimetriä vettä vuodessa).

Kasvillisuus on Skandien pohjoisosassa tunturipaljakoilla pääosin alpiinista vuoristokasvillisuutta. Sitä hallitsevat varvut, sammalet ja jäkälät. Myös vaivaiskoivua kasvaa monin paikoin. Varsinaista tundraa ei alueella esiinny. Puuraja on etelässä noin 1 100 metrin korkeudessa ja pohjoisessa 300–500 metrin korkeudessa. Korkeimmilla huipuilla kasvillisuutta ei ole lainkaan tai se koostuu lähinnä jäkälistä.

Föhn[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skandeilta tulee joskus föhntuuli Suomeenkin. Sen vaikutus tuntuu eniten Lapissa ja Pohjanmaalla.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]