Föhntuuli
Tätä sivua ei ole 
Föhntuuli on lämmin ja kuiva tuuli. Se syntyy kostean ilmavirtauksen ylitettyä vuoriston ja menetettyään kosteutensa.
Yleensä ilma jäähtyy kun paine alenee. Mutta kun kostea ilma nousee vuoren rinnettä ylöspäin, ilma ei enää pysty sisältämään samaa vesimäärää kuin ennen, joten syntyy sadetta. Tämä tiivistyminen vapauttaa lämpöä ja näin estää ilmaa jäähtymästä. Kun nyt tuuli (ilma) on ylittänyt vuoren ja laskeutuu alaspäin, sen paine kasvaa, joten (ilman)lämpötila kasvaa.
Föhn voi lämmittää ilmaa jopa 30°C.[1]
Föhn-ilmiössä on aina orografinen (vuoreen liittyvä) sade vuoriston tuulenpuolella. Föhniä selittää kaksi fysiikan lakia: kaasu lämpenee paineen kasvaessa, ja veden tiivistyminen vesihöyrystä nesteeksi vapauttaa energiaa.
Kun ilmavirtaus kulkee vuorenrinnettä ylöspäin, ilman paine laskee ja lämpötila pyrkii laskemaan. Jos kuitenkin ilma on kosteaa, muodostuu tiivistymistä (sumukammioilmiö) ja sadetta. Tiivistymisessä vapautuu lämpöenergiaa, joka estää nousevan ilman lämpötilan laskua. Ylitettyään vuoren huipun alaspäin virtaavan, jo ennestään lämpimän ilman lämpötila nousee (10 astetta korkeuskilometriä kohti) paineen kasvusta johtuen.
Föhnalueilla nähdään usein vuorten lähellä mantelipilviä.
Ilmiötä kutsutaan Alpeilla föhniksi, Kalliovuorilla chinookiksi. Föhn tunnetaan myös nimillä zonda, diablo, wiatr halny ja Santa Ana. Suomessa sitä havaitaan Pohjanmaalla ja Länsi-Lapissa Norjan vuorten aiheuttamana.[2]
AEG-yhtiö rekisteröi hiustenkuivaajalle 1920-luvulla nimityksen fööni;[3] sana on levinnyt yleisemmin kielenkäyttöön 1970-luvulla.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Karttunen et al.: ”Paikallisia vuoristotuulia”, Ilmakehä, sää ja ilmasto, s. 342. Ursa, 2008. ISBN 978-952-5329-61-2.
- ↑ Föhn Suomessa Ilmatieteen laitos
- ↑ Deutschland damals: 1908 – Der erste Föhn (saksaksi)
