Föhntuuli
Wikipedia
Föhntuuli on lämmin ja kuiva laskutuuli, joka syntyy kostean ilmavirtauksen ylittäessä vuoriston. Yleensä ilma jäähtyy noustessaan, sillä ilmanpaine laajentaa sitä. Kun kostea ilma nousee vuoren rinnettä ylöspäin, se tiivistyy vesipisaroiksi ja sataa. Tiivistyminen vapauttaa lämpöä ympäristöön ja lämmittää nousevaa ilmaa jonkin verran. Föhn voi lämmittää ilmaa jopa 30°C.
Föhn-ilmiössä on aina orografinen (vuoreen liittyvä) sade vuoriston tuulenpuolella. Föhniä selittää kaksi fysiikan lakia: kaasu lämpenee paineen kasvaessa, ja veden tiivistyminen vesihöyrystä nesteeksi vapauttaa energiaa.
Kun ilmavirtaus kulkee vuorenrinnettä ylöspäin, ilman paine laskee ja lämpötila pyrkii laskemaan. Jos kuitenkin ilma on kosteaa, muodostuu tiivistymistä (sumukammioilmiö) ja sadetta. Tiivistymisessä vapautuu lämpöenergiaa, joka estää nousevan ilman lämpötilan laskua. Ylitettyään vuoren huipun alaspäin virtaavan, jo ennestään lämpimän ilman lämpötila nousee (10 astetta korkeuskilometriä kohti) paineen kasvusta johtuen.
Tarkka dynamiikka ei ole selvillä.
Föhnalueilla nähdään usein vuorten lähellä mantelipilviä.
Ilmiötä kutsutaan Alpeilla föhniksi, Kalliovuorilla chinookiksi. Föhn tunnetaan myös nimillä zonda, diablo, wiatr halny ja Santa Ana. Suomessa sitä havaitaan Pohjanmaalla ja Länsi-Lapissa Norjan vuorten aiheuttamana.
AEG-yhtiö rekisteröi hiustenkuivaajalle 1920-luvulla nimityksen fööni; sana on levinnyt yleisemmin kielenkäyttöön 1970-luvulla.
