Vuono

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aurlandsfjorden Norjassa
Nærøyfjord Norjassa

Vuono on korkeiden jyrkänteiden ympäröimä kiilamainen lahti. Niitä on syntynyt paikoille, joissa jäätikkö virtaa tai on aikaisemmin virrannut mereen. Maailman pisin vuono on Scoresbynsalmi Grönlannissa.

Norja on tunnettu vuonoistaan. Norjan lisäksi vuonoja on Islannissa, Grönlannissa, Uuden-Seelannin lounaisrannikolla, Newfoundlandin länsirannikolla, Brittiläisen Kolumbian rannikolla, Alaskan etelä- ja länsirannikoilla sekä Etelä-Chilessä. Skotlannissa sijaitsevia vuonoja kutsutaan nimellä ”sea lochs”. Lisäksi Luoteis-Espanjan Galician rannikolla sijaitsee vuonomaisia jokisuistoja (esp. rias). Ne eivät kuitenkaan ole syntymistavaltaan vuonoja, vaikka niitä kutsutaan suomen kielellä vuonoiksi.

Suomen vuonot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeenkin syntyi viimeisen jääkauden päätyttyä vuonoja. Ancylusjärven pohjoisten vuonojen arvioidaan ulottuneen jokilaaksoja pitkin ehkä jopa pitkälle Keski-Lappiin.[1] Vuonoja syntyi rannikkoalueilla tuhansien vuosien ajan, muun muassa Pohjanmaan Lestijokilaaksossa Vetelinjoen, Porasjoen ja Ullavanjoen uomiin.[2] Itämereen liittyneet vuonot ovat myöhemmin maankohoamisen vuoksi yleensä menettäneet vuonoluonteensa ja muuttuneet esimerkiksi jokiuomien osaksi. Lapissa koko Inarijärvi oli jääkauden jälkeen muutamia satoja vuosia Jäämeren vuonona, mutta maankohoamisen myötä se muuttui järveksi, joka laskee Paatsjoen kautta Jäämereen.[3] Inarijärvellä on kuitenkin edelleen monia sinne syntyneitä sisävesivuonoja,[3] joista tunnetuimpia ovat muun muassa Suolisvuono, Kyynelvuono, Surnuvuono, Kuoskervuono, Koskivuono, Sarmivuono, Juutuanvuono ja Nanguvuono.[4][5][6]

Eteläisemmän Suomen ainoaksi vuonoksi luetaan nykyisin Paarlahti Teiskon Kämmenniemessä.[7] Muita usein vuonoiksi kutsuttuja vuonomaisia lahtia ovat Maaninkajärven Tuovilanlahti[8] ja Pohjanpitäjänlahti.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]