Joki saa alkunsa Lestijärven kunnan alueella sijaitsevasta Lestijärvestä. Lestijoki virtaa Lestijärven, Toholammin, Kannuksen, Himangan ja osin Lohtajan läpi laskien Pohjanlahteen Himangalla. Pituudeltaan Lestijoki on noin 110 kilometriä. Joen pudotuskorkeus on noin 140 metriä ja koskia joessa on 50. Joen leveys on 20–40 metriä ja keskisyvyys 1–2 metriä.
Lestijoki on ollut meritaimenen lisääntymisjokia. Joessa tapahtuu pienissä määrin myös luontaista lisääntymistä, mutta lisääntyminen on istutusten varassa. Kalastajat ja useat tutkijat ovat olleet sitä mieltä, että meritaimenen kannan vahvistumista on heikentänyt Kannuksen Korpelan kylällä oleva kahdeksan kunnan kuntayhtymän omistama Korpelan voimalaitos, koska taimen ei ole päässyt nousemaan lisääntymisalueille. Vesistön ajoittainen happamuus joen alaosilla on nykyisellään ongelma taimenen lisääntymiselle padon alapuolella.
Kalatien rakentaminen sisältyi jo vuonna 1925 Korpelan Voimalle myönnettyyn padonrakennuslupaan, mikäli se katsottaisiin tarpeelliseksi. Voimalaitoksen mukaan kalatien rakennus ei ollut tarpeen, mutta syksyllä 2009 Korkein hallinto-oikeus velvoitti Korpelan Voiman rakentamaan kalatien.[3] 300 metrin pituinen kalatie valmistui keväällä 2014 ja mahdollistaa kalojen kulun yläjuoksulle ensimmäistä kertaa yli 80 vuoteen.[4] Sen on tarkoitus helpottaa osaltaan meritaimenen kutu-ongelmaa taimenen päästessä kutemaan joen yläosien pH-arvoiltaan neutraalimpaan ympäristöön.
Länsi-Suomen ympäristökeskus on hakenut Korkeimman hallinto-oikeuden velvoittamana[5] ympäristölupavirastolta lupaa Lestijoen alaosan kalataloudelliseen kunnostukseen.[6] Ympäristökeskus perustelee kunnostuksen tarpeellisuutta vuoden 1908 perkaussuunnitelmalla. Ympäristökeskus ei joidenkin tahojen mukaan kuitenkaan ole ottanut huomioon sitä, että perkaus jätettiin alajuoksun kohdalla lähes kokonaan toteuttamatta, kuten vuoden 1919 toimitusasiakirjasta ilmenee. Osa joen omistajista on lähettänyt asiasta huomautuksen ympäristölupavirastoon. Hankkeen kannattajat ihmettelevät kunnostuksen kohtaamaa vastustusta, koska koskien kunnostus ei heidän mielestään pelkästään palauta perattujen koskien luonnonmukaisuutta, vaan kunnostuksen yhteydessä tehtävä kutusoraikkojen puhdistus ja lisäys antaisi meritaimenelle paremmat kutumahdollisuudet joen alaosilla.
Lestijokeen istutetaan kirjolohta, harjusta ja joen omaa meritaimenkantaa. Pyyntikokoisena istutetaan lähinnä kirjolohta. Lestijoessa on monia haasteellisia koskia niin perho- kuin virvelikalastajalle.
↑Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lestijoki Wikimedia Commonsissa
