U-laakso
Wikipedia
U-laakso on laaksojäätiköiden liikehdinnän seurauksena syntynyt laakso. Niillä on tunnuksenomainen, poikkileikkaukseltaan U-kirjainta muistuttava muoto jyrkkine, jopa pystysuorine reunoineen. U-laaksot muodostuvat kun jäätikkö liikkuu rinnettä alaspäin, kaivertaen siihen hitaasti jyrkän laakson. Kun jäätikkö vetäytyy tai katoaa, laakso jää jäljelle ja usein sen pohjalta löytyy pieniä jään kuljettamia lohkareita. U-laaksoa kutsutaan myös ruuhilaaksoksi.[1]
Esimerkkejä U-laaksoista löytyy vuoristoisilta seuduilta, kuten Alpeilta tai Kalliovuorilta, mutta myös Skotlannista, Skandinaviasta tai Kanadasta.
[muokkaa] Muodostuminen
Vuoristoissa syntyy lumirajan yläpuolelle jäätiköitä, joista valuu laaksojäätiköitä kielekkeinä alaspäin. Kun uutta lunta kasaantuu vanhan päälle, lumi pakkautuu yhä tiiviimmäksi, ja siitä tulee jäätä. Alimmat jääkerrokset muuttuvat jään painosta taipuisiksi ja niiden alapinnasta tulee öljymäisen liukas. Yleensä laaksojäätiköt liikkuvat vajaan metrin vuorokaudessa. Jää murskaa mukaansa laakson pohjalta ja reunoilta kiviä ja maata. Syntynyt moreeni uurtaa ja kuluttaa kallioita jäätikön mukana vyöryessään. Vuorenhuiput terävöityvät jään hangatessa rinteitä yhä jyrkemmiksi. Laaksot hioutuvat sekä sivuilta että pohjalta ja alkavat muistuttaa poikkileikkaukseltaa U-kirjainta. Lumirajalla, missä jää sulaa, jäätikön edustalle kasaantuu moreenia poikittaiseksi harjanteeksi. Moreenin patoama laakso voi täyttyä vedellä, jolloin se muodostaa mahdollisesti kiemurtelevan järven.
Viime jääkauden aikana vuoristoihin, mm. Alpeille, syntyi paljon U-laaksoja. Nykyisin nämä jäätiköt sulavat ylempänä ja U-laaksojen alaosat ovat asuttuja.
