Eskilstunan kunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Koordinaatit: 59°22′14″N, 16°30′46″E

Eskilstunan kunta
Vaakuna
Vaakuna
Eskilstuna Municipality in Södermanland County.png
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Södermanlandin lääni
Maakunta Södermanland
Keskustaajama Eskilstuna
Kuntakoodi 0484
Pinta-ala
 – Maa 1 099,87 km²
Väkiluku 97 596
 – Tiheys 88,7 as./km²
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]
Eskilstunan kaupunkia Eskilstunanjoelta kuvattuna.
Panoraamakuva Eskilstunanjoelta. Vasemmalla Klosterin kirkko, keskellä Nybron-silta ja oikealla Nybroparken-puiston itäosa.
Forsin kirkko Eskilstunassa.
Faktoriholmarna eli "tehdassaaret" Eskilstunanjoen rannalla auringon laskiessa.
Historialliset Rademacherin pajat Eskilstunassa.
Näkymä Torshällan kaupungin keskustaan, taustalla Torshällan kirkko.
Hjälmaren kanava metsässä Hällbyn ja Kvarnsjönin välillä.
Rautatietä Tumbossa kuvattuna idän suuntaan.

Eskilstuna on kunta Ruotsissa Södermanlandin läänissä ja historiallisessa Södermanlandin maakunnassa. Vuoden 2011 lopussa kunnassa oli 97 596 asukasta ja sen maapinta-ala oli 1 099,87 km².[1][2] Kunnan keskustaajama Eskilstuna oli aiemmin itsenäinen kaupunki. Eskilstunan lisäksi kunnan alueella sijaitsee entinen Torshällan kaupunki.

Kunnan pohjoispuolella sijaitsee Ruotsin neljästä suuresta järvestä Mälaren ja länsipuolella Hjälmaren.

Vuonna 2007 kunnassa oli 274,30 km² peltoa,[3] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[4] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 24,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Sisällysluettelo

Kuntajaon kehitys [muokkaa]

Ruotsin vuoden 1862 kunnallislakien (ruots. kommunalförordningar) astuessa voimaan kunnan nykyisellä alueella sijaitsivat Eskilstunan ja Torshällan kaupungit sekä 19 pitäjää. Pitäjistä muodostettiin tuolloin maalaiskunnat. Vuonna 1907 Eskilstunan kaupunkiin liitettiin Klosterin ja Forsin maalaiskunnat. Forsin liitoksen mukana kaupungin osaksi tuli vuonna 1889 perustettu Nyforsin taajaväkinen yhdyskunta.

Seuraava suuri aluemuutos tapahtui vuoden 1952 kuntauudistuksessa, jolloin muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

Eskilstunaan ja Torshällaan tämä uudistus ei vaikuttanut.

Nykyinen Eskilstunan kunta muodostettiin 1.1.1971 yhdistämällä edellä mainitut kaksi kaupunkia ja viisi maalaiskuntaa. Näistä Torshälla on pitkään tavoitellut eroamista kunnasta, ja Ruotsin kuntaliitolta (ruots. Svenska kommunförbundet) tilattiin selvitys mahdollisen kuntajaon seurauksista. Kysymys vietiin neuvoa-antavaan kansanäänestykseen, joka toteutettiin vuoden 2006 yleisten vaalien yhteydessä. Ehdotus Torshällan erottamisesta omaksi kunnaksi hylättiin ja vastustus oli voimakkainta juuri Torshällassa. Torshällalla on tiettyä itsehallintoa, sillä kunnanosaa johtaa Torshällan kaupungin lautakunta (ruots. Torshälla Stads nämnd) ja sillä on oma kunnanosahallinto.

Vaakuna [muokkaa]

Vaakunaselitys: (Ruotsiksi I fält av silver ett från en av en vågskura bildad blå stam uppskjutande svart städ med röd sockel, över vilket en ur ett blått moln i övre vänstra sköldhörnet framkommande röd arm svingar en svart slägga.)

Vaakuna vahvistettiin Eskilstunan kaupungille vuonna 1937. Se on heraldinen tulkinta vuodelta 1665 olevasta sinetistä. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa Torshällan kaupungin vaakuna vuodelta 1947 menetti asemansa. Myös Barva ja Näshulta olivat käyttäneet vuosina 1951 ja 1946 vahvistettuja vaakunoita, mutta ne menettivät asemansa jo vuoden 1952 kuntauudistuksessa. Uusi Eskilstunan kunta päätti käyttää Eskilstunan kaupungin vaakunaa ja rekisteröi sen Patentti- ja rekisterihallituksessa vuonna 1974.

Väestönkehitys [muokkaa]

Eskilstunan kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
 75 741
1955
  
 79 178
1960
  
 80 849
1965
  
 86 721
1970
  
 94 009
1975
  
 92 663
1980
  
 90 354
1985
  
 88 528
1990
  
 89 765
1995
  
 89 425
2000
  
 88 408
2005
  
 91 635
2010
  
 96 311
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[5]

Vuoden 2011 lopussa 27,8 prosenttia kunnan väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 20,4 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[6]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 5 212 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 5,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 13,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 7 302 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 8,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 178 422 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 30 000 kruunua.[10]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]

  • 0–17-vuotiaat: 20,6 %
  • 18–64-vuotiaat: 60,4 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 19,0 %

Elinkeinot [muokkaa]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 1,5 1,4
  jalostus 24,3 24,9
  palvelut 72,1 71,6
  tuntematon 2,1 2,0
  Työpaikkoja ja työllisiä 40 974 41 814
  työpaikkaomavaraisuus 98,0

Taajamat [muokkaa]

Kunnassa on 15 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 88,2 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 11 410 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Eskilstuna 64 679
2 Torshälla 7 612
3 Hällbybrunn 3 296
4 Skogstorp 2 860
5 Ärla 1 270
6 Kjulaås 837
7 Hållsta 823
8 Kvicksund* 773[16]
9 Hällberga 612
10 Torshälla huvud 492
11 Sundbyholm 485
12 Alberga 395
13 Tumbo 292
14 Bälgviken 253
15 Ängsholmen 222

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Kvicksundin taajamassa on 1 768 asukasta, ja se kuuluu osin myös Västeråsin kuntaan.[16]

Entiset taajamat [muokkaa]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

Luettelossa mainituista taajamista Berga, Flacksta, Måsta, Odlaren, Sal, Västra Borsökna ja Ärna ovat sittemmin kasvaneet yhteen Eskilstunan taajaman kanssa.[17]

Pientaajamat [muokkaa]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

Entiset pientaajamat [muokkaa]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

Kunnanvaltuusto [muokkaa]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Eskilstunan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]

  • Eskilstuna Västra (21 valtuutettua)
  • Torshälla-Kafjärden (20 valtuutettua)
  • Eskilstuna Kloster (19 valtuutettua)
  • Eskilstuna Sydöstra (19 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden ääniosuudet ja paikat Eskilstunan kunnanvaltuustossa viimeksi pidettyjen kunnallisvaalien perusteella.

Kunnallisvaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[21]		 Valittuja
edustajia[22]
  Maltillinen kokoomus 22,16 18
  Keskustapuolue 4,83 3
  Kansanpuolue liberaalit 7,17 6
  Kristillisdemokraatit 3,87 3
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 38,05 31
  Vasemmistopuolue 5,77 4
  Ympäristöpuolue vihreät 8,04 6
  Ruotsidemokraatit 9,58 8
  Muut 0,54 0
  Yhteensä 79

Seurakunnat [muokkaa]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

  • Eskilstuna
  • Torshälla
  • Hällby församling med Tumbo och Råby-Rekarne
  • Västra Rekarne
  • Näshulta
  • Husby-Rekarne
  • Stenkvista-Ärla
  • Kafjärden

Historialliset seurakunnat [muokkaa]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Barva
  • Eskilstuna*
  • Eskilstuna Fors (Fors, Västerfors)
  • Eskilstuna Kloster (Kloster, Tuna, Österfors)
  • Gillberga
  • Hammarby
  • Husby-Rekarne (Husby, Hysby Byringe)
  • Hällby (Torshälla landsförsamling)
  • Jäder
  • Kjula
  • Lista
  • Näshulta
  • Råby-Rekarne (Råby)
  • Stenkvista
  • Sundby
  • Torshälla (Torshälla stadsförsamling)
  • Tumbo
  • Vallby
  • Västermo
  • Ärla
  • Öja

Kaksikielisyys [muokkaa]

14 %:lla Eskilstunan kunnan asukkaista vähintään yksi vanhemmista on syntynyt Suomessa. Näistä henkilöistä Uppsalan yliopiston dosentti Eric De Geer arvioi 80 % olevan suomenkielisiä ja 20 % ruotsinkielisiä (suomenruotsalaisia).[25] Eskilstunan kunnassa on suomenkielisiä esikouluja, suomenkielinen peruskoulu, Sverigefinska Skolan, suomenkielistä vanhustoimintaa ja kansalaispalvelua suomeksi. Tätä taustaa vasten kunta päätti hakea osaksi suomen kielen hallintoaluetta, johon Norrbottenin läänin itä- ja pohjoisosat jo kuuluivat. Yhdessä 18 muun kunnan kanssa Eskilstunasta tuli 1.1.2010 osa suomen kielen hallintoaluetta.[26] [27] [28]

Lähteet [muokkaa]

  1. ↑ a b Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b Land- och vattenareal per den 1 januari efter kommun och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  3. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  4. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  6. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  7. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  9. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  13. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 (XLS Selite =) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  15. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  21. ↑ Val till kommunfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  22. ↑ Val till kommunfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  23. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  24. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
  25. ↑ Eric de Geer: Den finska närvaron i Mälarregionen, 2004. En geografisk-statistisk studie om de finsktalande i Sverige. Rapporter från Finskt språk- och kulturcentrum, 2. Eskilstuna. Mälardalens högskola (ruotsiksi)
  26. ↑ Lag (2009:724) om nationella minoriteter och minoritetsspråk 11.6.2009. Notisum AB. (ruotsiksi)
  27. ↑ Förvaltningsområden 21.12.2009. Minoritet.se. Viitattu 29.12.2009. (ruotsiksi)
  28. ↑ Områden för finska 28.12.2009. Minoritet.se. Viitattu 29.12.2009. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eskilstunan kunta.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai tietoja siihen on haettu vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Eskilstuna kommun
Södermanland vapen.svg
Södermanlandin läänin kunnat
Eskilstuna • Flen • Gnesta • Katrineholm • Nyköping • Oxelösund • Strängnäs • Trosa • Vingåker
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
Ruotsin lippu Ruotsin 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31.12.2011)
1. Tukholma 864 324   7. Örebro 137 121 13. Borås 104 106 19. Nacka 91 616 25. Haninge 78 326 Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB)
2. Göteborg 520 374   8. Helsingborg 130 626 14. Huddinge 99 049 20. Södertälje 87 685 26. Kungsbacka 75 954
3. Malmö 302 835   9. Norrköping 130 623 15. Eskilstuna 97 596 21. Karlstad 86 409 27. Luulaja 74 426
4. Uppsala 200 001 10. Jönköping 128 305 16. Sundsvall 96 113 22. Botkyrka 84 677 28. Skellefteå 71 580
5. Linköping 147 334 11. Uumaja 116 465 17. Gävle 95 428 23. Växjö 83 710 29. Solna 69 946
6. Västerås 138 709 12. Lund 111 666 18. Halmstad 92 294 24. Kristianstad 79 930 30. Järfälla 67 320
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Eskilstunan_kunta&oldid=13037757