Ruotsinsuomalaiset

Ruotsinsuomalaiset
Ruotsinsuomalainen epävirallinen lippu
Väkiluku	675 000 ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa polvessa (31.12.2008)
Kielet	suomi, meän kieli, ruotsi
Uskonnot	luterilaisuus
Sukulaiskansat	suomalaiset
Huomautukset Suomea tai meänkieltä ymmärtäviä kaikkialla Ruotsissa (Tukholman läänissä määrällisesti eniten), Norrbottenin läänissä suhteellisesti eniten).

Suomenkielisten prosenttiosuus väestöstä Etelä-Ruotsin kunnissa vuonna 2005.

Ruotsinsuomalaiset (ruots. sverigefinnar) muodostavat suomea tai meänkieltä äidinkielenään puhuvan kansanryhmän Ruotsissa. Ruotsinsuomalaisia pidetään Ruotsin vanhimpana siirtolaisryhmänä.^lähde? Jälkiä ja tietoja vanhasta maahanmuutosta löytyy eri puolilta Keski- ja Pohjois-Ruotsia. Merkkejä on jo ristiretkiä edeltävältä ajalta. Huhtikuussa 2000 Ruotsin valtio tunnusti suomen viralliseksi vähemmistökieleksi ja suomalaiset viralliseksi kansalliseksi vähemmistöksi.

Usein Tornionjokilaakson meänkieliset ja länsipohjalaiset katsotaan muista ruotsinsuomalaisista eroavaksi ryhmäksi, koska he polveutuvat jo keskiajalla muodostuneesta Pohjois-Ruotsin suomenkielisestä väestöstä, joka jäi vuonna 1809 osaksi Ruotsia Haminan rauhassa. Muuten Ruotsin suomenkielinen vähemmistö on muodostunut pääasiassa 1900-luvun puolivälin jälkeen tapahtuneen maahanmuuton seurauksena. Ruotsin asukkaista arvioidaan, että noin 220 000 puhuu suomea äidinkielen tasolla.

Monet Suomesta Ruotsiin muuttaneista ovat olleet ruotsinkielisiä Suomen rannikkoaluelita: 1950-luvulla ruotsinkielisiä oli jopa puolet muuttaneista, ja sen jälkeen noin 20-25 prosenttia. On arvioitu, että ruotsinkielisten osuus kaikista Suomesta muuttaneista on noin neljäsosa. Termi "ruotsinsuomalainen" voikin ruotsiksi kääntää myös "sverigefinländare", mikä selkeämmin ei viittaa äidinkieleen. Tilastot ruotsinsuomalaisista viittaavat yleensä tähän suureen ryhmään, jossa on mukana kaikki, joilla on juuria Suomessa, äidinkielestä riippumatta. Kaikki ruotsinsuomalaiset eivät kuitenkaan osaa ruotsia.

Historia

Ruotsin alueella on jo esihistoriallisella ajalla asunut suomalais-ugrilaista kieltä puhuvia väestöryhmiä, kuten saamelaisten esivanhempia. Tukholman kaupunki houkutteli keskiajalla siirtolaisia Suomesta sekä ruotsin- että suomenkielisiltä alueilta. Tukholmassa oli 1600-luvun lopulla noin 30 000 asukasta, joista lähes 3 000 oli suomalaisia. Suomalaisia toimi 1600-luvun Tukholmassa erityisen runsaasti kirvesmiehinä, nuottakalastajina sekä esimerkiksi viinin- ja raudankantajien ammattikunnissa ja palvelusväkenä, piikoina ja renkeinä. Ammattikuntarakenne ryhmitti merkittävän osan Tukholman suomalaisasutuksesta Södermalmille.

Ruotsin pohjoisosat saivat keskiajalla suomenkielistä uudisasutusta, josta Tornionjokilaakson meänkieliset asukkaat polveutuvat. 1600-luvulla Keski- ja Pohjois-Ruotsin erämaihin siirtyi kaskenpoltolla eläviä savolaistaustaisia uudisraivaajia. Nämä metsäsuomalaiset (ruots. skogsfinnar) sulautuivat lopullisesti ruotsinkieliseen väestöön 1800-luvulla jättäen kuitenkin muistoksi itsestään suomalaisperäistä paikannimistöä.

Nykyisin ruotsinsuomalainen vähemmistö koostuu pääosin niistä suomalaisista, jotka siirtyivät Ruotsiin 1900-luvulla sekä heidän jälkeläisistään. Suomalaisten muutto Ruotsiin kasvoi huomattavaksi toisen maailmansodan päätyttyä. 1960- ja 1970-luvun taitteessa muuttoliike Suomesta Ruotsiin oli voimakkaimmillaan. Vuosina 1960-1979 tehtiin noin 322 000 muuttoa Suomesta Ruotsiin (muuttajien määrä ei ollut yhtä suuri, koska tilastot eivät ota huomion, että sama henkilö on voinut muuttaa useamman kerran Ruotsiin). Siirtolaisuutta vauhditti Ruotsissa vallinnut työvoimapula ja aktiivinen työvoiman värväystoiminta. Suomessa taas työntävinä tekijöinä olivat mm. työttömyys, maatalouden vähenevä merkitys, suuret ikäluokat ja Neuvostoliiton Suomen-politiikkaa kohtaan tunnettu pelko. Viisumipakko poistettiin Ruotsiin muuttavilta suomalaisilta 1949. Suomalaisia lasketaan muuttaneen vuosina 1969 ja 1970 Ruotsiin jopa 40 000 henkilöä vuodessa. 1990-luvulla suomalaisia muutti Ruotsiin enää noin 3 000 vuodessa ja 2000-luvulla paluumuutto onkin ylittänyt Ruotsiin suuntautuvan muuttoliikkeen hienoisesti.

Tilastotietoa ruotsinsuomalaisista

Sisuradion Statistiska centralbyrånilta tilaaman selvityksen mukaan Ruotsissa asui vuoden 2008 lopussa noin 675 000 suomalaistaustaista. Sisuradion mukaan kyseiseen lukuun sisältyvät:

• Suomessa syntyneet (175 116 henkeä)
• ne, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt Suomessa (261 136 henkeä)
• ne, joiden isovanhemmista vähintään yksi on syntynyt Suomessa (238 680 henkeä).

Statistiska centralbyrånin tilastotietokantojen mukaan Ruotsissa asui vuoden 2011 lopussa

• 166 723 Suomessa syntynyttä
• 67 936 Suomen kansalaista.

Statistiska centralbyrån on julkaissut myös tilaston Ruotsin väestön syntymämaista ja syntyperistä vuosien 2011 ja 2012 osalta. Tilaston perusteella:

Syntymämaa tai syntyperä	Henkeä (31.12.2011)	Henkeä (31.12.2012)
Suomessa syntyneitä	166 723	163 867
Ruotsissa syntyneitä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa	63 701	63 499
Ruotsissa syntyneitä, joiden isä syntynyt Suomessa ja äiti jossain muussa maassa kuin Ruotsissa tai Suomessa	4 327	4 376
Ruotsissa syntyneitä, joiden äiti syntynyt Suomessa ja isä jossain muussa maassa kuin Ruotsissa tai Suomessa	13 776	13 800
Ruotsissa syntyneitä, joita isä syntynyt Suomessa ja äiti Ruotsissa	65 016	65 267
Ruotsissa syntyneitä, joiden äiti on syntynyt Suomessa ja isä Ruotsissa	114 140	114 140
Yhteensä	427 683	424 949

Vuoden 1980 lopussa Ruotsissa asui 251 168 Suomessa syntynyttä. Tämän jälkeen Suomessa syntyneiden määrä on ollut laskusuunnassa.

Ruotsin Suomessa syntyneet asukkaat ovat ikääntyneitä: suomalaissyntyisillä naisilla keski-ikä oli 61 vuotta ja miehillä 59 vuotta. Noin 60 prosenttia suomalaissyntyisistä Ruotsissa on naisia ja 40 prosenttia miehiä.

Ruotsinsuomalaiset kunnittain

Ruotsin tilastoviranomaisen Statistiska centralbyrånin julkaisuissa on tilastoja Suomen kansalaisten ja Suomessa syntyneiden määrästä kunnittain. Seuraavassa oleva tilasto kuvaa ajankohdan 31.12.2009 mukaista tilannetta. Tilastosta on poimittu tähän vain ne Ruotsin kunnat, joissa Suomessa syntyneiden määrä tai väestöosuus on suurehko.

Kunnat, joissa yli 1 500 Suomessa syntynyttä: Kunta Suomessa syntyneitä  % Tukholman kunta 18 273 2,2 Göteborgin kunta 7 399 1,5 Eskilstunan kunta 5 212 5,5 Västeråsin kunta 4 549 3,3 Södertäljen kunta 4 522 5,3 Boråsin kunta 3 816 3,7 Haaparannan kunta 3 733 36,9 Botkyrkan kunta 3 438 4,2 Huddingen kunta 2 908 3,0 Uppsalan kunta 2 886 1,5 Haningen kunta 2 637 3,5 Nackan kunta 2 590 2,9 Upplands Väsbyn kunta 2 412 6,2 Norrköpingin kunta 2 340 1,8 Järfällan kunta 2 253 3,5 Uumajan kunta 2 085 1,8 Norrtäljen kunta 2 065 3,7 Luulajan kunta 2 048 2,8 Örebron kunta 1 690 1,3 Malmön kunta 1 678 0,6 Solnan kunta 1 673 2,5 Gävlen kunta 1 625 1,7 Sigtunan kunta 1 541 3,9 Sundsvallin kunta 1 541 1,6 Köpingin kunta 1 508 6,1

Kunnat, joissa alle 1 500 Suomessa syntynyttä, mutta väestöosuus vähintään 4,0 prosenttia: Kunta Suomessa syntyneitä  % Ylitornion kunta 948 19,3 Skinnskattebergin kunta 414 9,1 Pajalan kunta 559 8,9 Oxelösundin kunta 638 5,7 Hälleforsin kunta 415 5,7 Nykvarnin kunta 522 5,7 Olofströmin kunta 739 5,6 Kungsörin kunta 438 5,4 Norbergin kunta 284 5,0 Håbon kunta 960 4,9 Hoforsin kunta 473 4,8 Storforsin kunta 207 4,7 Ljusnarsbergin kunta 220 4,4 Smedjebackenin kunta 455 4,2 Trosan kunta 479 4,2 Avestan kunta 906 4,2 Lilla Edetin kunta 513 4,0 Flenin kunta 642 4,0

Edellä olleissa luvuissa eivät ole mukana Suomessa syntyneiden Ruotsissa saamat lapset. Tarkat tilastot toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisten määristä kunnittain löytyvät Sisuradion vuonna 2008 teettämästä tilastosta. Kyseisessä tilastossa on ilmoitettu

• Suomessa syntyneet
• muualla kuin Suomessa syntyneet, joiden vanhemmista vähintään yksi on syntynyt Suomessa
• muualla kuin Suomessa syntyneet, joiden isovanhemmista vähintään yksi on syntynyt Suomessa.

Tämän tilaston mukaan edellä lueteltuihin kolmeen ryhmään kuuluvia henkilöitä on määrällisesti eniten Tukholmassa (67 220 henkeä eli 8,3 % väestöstä). Suhteellisesti eniten näihin ryhmiin kuuluvia henkilöitä asuu Haaparannalla (7 584 henkeä eli 74,6 % väestöstä).

Länsipohjan suomalaiset

Pääartikkeli: Länsipohjalaiset

Nykyiseen Norrbottenin lääniin Tornionjoen länsipuolelle jäi Haminan rauhassa vuonna 1809 myös suomenkielistä väestöä. He eivät ole mukana edellä olevissa tilastoissa, jotka perustuvat henkilön itsensä tai hänen vanhempiensa tai isovanhempiensa syntymämaahan.

Vuoden 1930 väestönlaskennan mukaan Ruotsissa asui 33 929 suomalaista (ruots. finnar). Heistä Norrbottenin läänissä asui 32 736 suomalaista eli 96,5 prosenttia. Suomalaisia oli eniten seuraavissa kunnissa. Oikeanpuolimmainen sarake tarkoittaa suomalaisten osuutta kunnan väestöstä.

Kunta	Suomalaisia	%
Jällivaara (ruots. Gällivare)	6 440	31,8
Jukkasjärvi	5 201	28,0
Pajala	3 789	78,1
Ylitornio (ruots. Övertorneå)	3 499	71,3
Alatornio (ruots. Nedertorneå)	2 378	57,0
Korpilompolo (ruots. Korpilombolo)	2 109	76,8
Karunki (ruots. Karl Gustav)	1 886	65,3
Tärentö (ruots. Tärendö)	1 752	88,4
Hietaniemi	1 622	65,2
Junosuvanto (ruots. Junosuando)	1 125	83,5
Haaparanta (ruots. Haparanda)	988	39,2
Kaaresuvanto (ruots. Karesuando)	577	53,1

Yhteensä näissä kunnissa asui 31 366 suomalaista, joten muualla Norrbottenin läänissä suomalaisia asui vielä 1 370 henkeä. Luettelo vastaa vanhaa kuntajakoa, joka on sittemmin muuttunut. Luettelon kunnista Jällivaara muodostaa nykyään Jällivaaran kunnan. Jukkasjärvi ja Kaaresuvanto puolestaan muodostavat Kiirunan kunnan. Pajala, Korpilompolo, Tärentö ja Junosuvanto taas muodostavat Pajalan kuntaan. Ylitornion kuntaan kuuluvat luettelossa mainitut Ylitornio ja Hietaniemi. Haaparannan kunta on muodostettu Alatorniosta, Karungista ja luettelossa toiseksi alimmaisena olevasta Haaparannan kaupungista.

Ruotsin suomenkieliset Sisuradion kyselytutkimuksessa

Sisuradion vuonna 2005 teettämän Ruotsin 9–79-vuotiasta väestöä koskeneen kyselyn mukaan 4,7 % Ruotsin väestöstä puhui tai ymmärsi suomen kieltä ja 1,7 % meänkieltä. Meänkieli on Tornionjokilaaksossa puhuttavasta suomenkielen murteesta Ruotsissa käytetty nimitys Ruotsissa. Yhteensä 469 000 henkilöä puhui tai ymmärsi suomea tai meänkieltä.

Yhdeksällä Ruotsin Radion P4-paikalliskanava-alueella suomea tai meänkieltä puhuvien tai ymmärtävien väestöosuus ylitti koko Ruotsin keskiarvon. Nämä alueet olivat

Paikalliskanava-alue	Lääni	Suomenkielisiä	%
Norrbotten	Norrbottenin lääni	60 000	27,7
Sjuhärad	entisen Älvsborgin läänin eteläosa (Sjuhärad)	12 000	7,0
Sörmland	Södermanlandin lääni	16 000	7,0
Västmanland	Västmanlandin lääni	14 000	6,5
Stockholm	Tukholman lääni	102 000	6,4
Västerbotten	Västerbottenin lääni	13 000	5,7
Taalainmaa	Taalainmaan lääni	13 000	5,6
Uppland	Uppsalan lääni	14 000	5,6
Gävleborg	Gävleborgin lääni	13 000	5,3

Ruotsinsuomalaisten lehdet

• Haaparannanlehti (kaksikielinen, nimi ruotsiksi Haparandabladet)
• Liekki (ruotsinsuomalaisten kirjoittajien yhdistyksen julkaisema lehti)
• Ruotsin Sanomat (meni konkurssiin vuonna 2005)
• Ruotsin Suomalainen
• Sheriffi (kaksikielinen kulttuurijulkaisu, ilmestynyt vuodesta 2009)
• Suomen Uutisviikko
• Yks'Kaks (ruotsinsuomalainen kulttuurilehti, ilmestynyt vuodesta 1992)

Ruotsinsuomalaiset koulut

Viidessä Ruotsin kunnassa toimii ruotsinsuomalainen koulu:

• Eskilstunan ruotsinsuomalainen koulu
• Upplands Väsbyn ruotsinsuomalainen koulu
• Botkyrkan ruotsinsuomalainen koulu
• Örebron ruotsinsuomalainen koulu
• Kistan ruotsinsuomalainen koulu (Tukholmassa)

Tunnettuja ruotsalaisia, joiden juuret ovat Suomessa

Mikael Aaro, jääkiekkoilija Susanna Alakoski, kirjailija Jan-Axel Alavaara, jääkiekkoilija Dan Andersson, kirjailija Jonas Andersson Junkka, jääkiekkoilija Love Antell, muusikko Petter Antti, jääkiekkoilija Hasse Aro, TV-persoona Heidi Avellan, journalisti Mikael Backlund, jääkiekkoilija Johan Becker, muusikko Dan Berglund, muusikko Hanna von Born, aatelinen Josef Boumedienne, jääkiekkoilija Anna-Lisa Bäckman, journalisti Stina Ekblad, näyttelijä Hans-Göran Elo, jääkiekkoilija Kaa Eneberg, journalisti Anna Maria Espinosa, muusikko Gustaf Wilhelm Finnberg, taiteilija Frans Mikael Franzén, runoilija Mehdi Ghezali Carl-Gustav Groth, lääkäri Toini Gustafsson-Rönnlund, hiihtäjä Jari Haapalainen, muusikko Gabriel August Hagelberg, sotilas Otto Julius Hagelstam, sotilas Mika Hannula, jääkiekkoilija Ronnie Hannula, jääkiekkoilija Patti Hansén, mediapersoona Johan Harju, jääkiekkoilija Pekka Heino, TV-kasvo Christopher Heino-Lindberg, jääkiekkoilija Hempo Hildén, muusikko Osmo Hormia, tutkija Jan Huokko, jääkiekkoilija Frida Hyvönen, laulaja Abraham Häggbladh, sotilas Göran Hägglund, poliitikko Kalle Hägglund, poliitikko Carl Peter Hällström, kartograafikko Stefan Ingves, talousnero Kari Jaako, jääkiekkoilija Ritta Jacobsson, kirjailija Antti Jalava, kirjailija Petteri Jalava, runoilija Harry Järv, kirjailija Anna Järvinen, muusikko Charlotte Kalla, hiihtäjä Robert Kangas, kirjailija Toivo Kareketo, kirjailija Lassi Karonen, soutu-urheilija Mika Karppinen, muusikko Stefan Ketola, jääkiekkoilija Heikki Kirjavainen, poliitikko Tuulikki Koivunen Bylund, pappi

Jorma Kontio, raviohjastaja Kerstin Koorti, journalisti Lennart Koskinen, piispa Heikki Kotka, kirjailija Jack S. Kotschack, elokuvatuottaja Solja Krapu, kirjailija Markus Krunegård, muusikko Kalervo Kujala, kirjailija Roger Kyrö, jääkiekkovalmentaja Jarmo Lainio, professori Linda Lampenius, viulisti Riitta Larsson, journalisti Ragnar Lassinantti, poliitikko Nicklas Lasu, jääkiekkoilija Tuomas Laustiola, näyttelijä Mark Levengood, tv-persoona Hjalmar Linder, tuomari Lill Lindfors, laulaja Petri Liimatainen, jääkiekkoilija Elina Linna, poliitikko Katri Linna, juristi Tanja Lorentzon, näyttelijä Teddy Lučić, jalkapalloilija Nina Lundström, poliitikko Kristian Luukkonen, jääkiekkoilija Mattias Luukkonen, jääkiekkoilija Ben Malén, muusikko Sune Mangs, näyttelijä Markoolio, muusikko Fredrik Mikko, jääkiekkovalmentaja Roger Mikko, jääkiekkoilija Markus Mustonen, muusikko Anders Mäki, jääkiekkovalmentaja Eilert Määttä, jääkiekkoilija Anton Mylläri, jääkiekkoilija Jakob Mylläri, jääkiekkoilija Leo Mylläri, urheiluvaikuttaja Frida Nevalainen, jääkiekkoilija Joakim Nevalainen, jääkiekkoilija Patrik Nevalainen, jääkiekkoilija Marcus Niemi, jääkiekkoilija Mikael Niemi, kirjailija Ville Niskanen, muusikko Adolf Erik Nordenskiöld, maantieteilijä Rolf Nordenstreng, kirjailija Peter Nuottaniemi, muusikko Olof Palme, poliitikko Olof Palme, historioitsija Matti Pauna, jääkiekkoilija Mikael Pauna, jääkiekkoilija Max Peezay, muusikko Sami Pitkänen, jääkiekkoilija Bengt Pohjanen, kirjailija Puma Swede, pornonäyttelijä Magnus Pääjärvi-Svensson, jääkiekkoilija Fredric Wilhelm Radloff, lääkäri

Kaino Ranén, kirjailija Reine Rauhala, jääkiekkoilija Stina Rautelin, näyttelijä David Rautio, jääkiekkoilija Jukka Rintamäki, muusikko Frans Ristilammi, kirjailija Mattias Ritola, jääkiekkoilija Henrik Wilhelm Romanson, professori Tiina Rosenberg, professori Erkki Räikkönen, kirjailija Timo Räisänen, muusikko Pentti Saarikoski, kirjailija Asko Sahlberg, kirjailija Arja Saijonmaa, laulaja Tommy Salo, jääkiekkovalmentaja Tim Sandberg, jääkiekkoilija Lucas Sandström, jääkiekkoilija Mikael Sandström, jääkiekkoilija Rasmus Sandström, jääkiekkoilija Tomas Sandström, jääkiekkoilija Per Savilahti-Nagander, jääkiekkoilija Allan Schulman, journalisti Rami Shaaban, jalkapalloilija Jari Sillanpää, muusikko Joonas Sillanpää, journalisti Artturi Similä, säätieteilijä Sami Sirviö, muusikko Maini Sorri, muusikko Osmo Soutokorva, jääkiekkovalmentaja Bo Strömstedt, professori Björn Svensson, jääkiekkoilija Gary Sundgren, jalkapalloilija Hans Särkijärvi, jääkiekkovalmentaja Väinö Tanner, maantieteilijä Kari Tarkiainen, historioitsija Rasmus Tennilä, jääkiekkoilija Harri Tiala, jääkiekkoilija Ola Toivonen, jalkapalloilija Jari Tolsa, jääkiekkoilija Erkki Tossavainen, muusikko Arja Uusitalo, runoilija Thomas Vaaranperä Tommi Vaiho, jalkapalloilija Paavo Vallius, poliitikko Heikki Vesa, journalisti Fredrik Virtanen, journalisti Rolf Wanhainen, jääkiekkoilija Janne Westerlund, koomikko Karl Wetterhoff, journalisti Kaj Wistbacka, taiteilija Daniel Wälitalo, jääkiekkoilija Göte Wälitalo, jääkiekkoilija Hannu Ylitalo, kirjailija Stefan Öhman, jääkiekkoilija Zac O'Yeah, kirjailija

Katso myös

• Meänmaa
• Meän kieli
• Metsäsuomalaiset

Aiheesta muualla

• Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto
• Institutet för språk och folkminnen: Kielineuvosto (aiemmin Ruotsinsuomalainen kielilautakunta)
• Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta
• Sisuradio (Sveriges Radion suomenkielinen kanava)

Tilastoja

• Ruotsinsuomalaiset tilastoina (Sisuradion tilastoja, karttoja ja uutisia ruotsinsuomalaisista)
• Inför Finlands självständighetsdag: 440 000 har koppling till grannlandet i öst (Statistiska centralbyrånin tiedote suomalaistaustaisia koskien) (ruotsiksi)