Peräpohjalaiset murteet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Peräpohjalaisten murteiden perinteinen puhuma-alue on merkitty karttaan numerolla 5 (vaaleansininen alue)

Peräpohjalaiset (tai Peräpohjan) murteet ovat maantieteellisesti toiseksi laajin suomen kielen seitsemästä murrealueesta, heti savolaismurteiden jälkeen. Peräpohjalaisten murteiden puhuma-alue kattaa lähes koko Suomen-puolisen Lapin läänin sekä Pohjois-Ruotsissa ja -Norjassa puhutut suomalaismurteet. Peräpohjan murteet luetaan kuuluviksi länsimurteisiin.

Peräpohjalaiset murteet jaetaan viiteen ryhmään:

Tornion murretta, jota puhutaan molemmin puolen Tornionjokea kutsutaan Ruotsin puolella yhdessä Jällivaaran murteiden kanssa meänkieleksi ja sillä on Ruotsissa tasaveroinen vähemmistökielen asema suomen kielen kanssa.

Piirteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • itämurteiden mukaiset yleiskielen d:n vastineet
    • Vuojen päästä. (=vuoden)
    • Paan väri. (=padan)
  • länsimurteiden mukaiset yleiskielen ts:n vastineet
    • Mettän humina.
  • jälkitavun vokaalien välinen h (vrt. eteläpohjalaiset murteet)
    • saunhaan (ensimmäisen asteen metateesi)
    • sauhnaan (toisen asteen metateesi)
  • nn, mm, ll ja rr lyhentyneet joissain sanoissa
    • huomena
    • ymmärys
  • v:n katoaminen labiaalivokaalin vierellä
    • Hyä Roaniemi! (=Hyvä Rovaniemi!)
  • omaleimaiset persoonapronominit
    • Mie
    • Sie
    • Met
      • Meän koira
    • Tet
      • Teän koira
  • verbien monikon 3. persoonan omaleimainen pääte imperfektissä ja konditionaalissa
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.