Norrköpingin kunta

Norrköpingin kunta
Vaakuna
Valtio	Ruotsi
Lääni	Itä-Götanmaan lääni
Maakunta	Itä-Götanmaa ja Södermanland
Keskustaajama	Norrköping
Kuntakoodi	0581
Pinta-ala
– Maa	1 495,05 km²
Väkiluku	130 623
– Tiheys	87,4 as./km²
www.norrkoping.se
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011 ja maapinta-alan 1.1.2012.

Motalanvirta Norrköpingin keskustassa Saltängin sillalta kuvattuna.

Vanhaa teollisuusmaisemaa Norrköpingissä.

E22-moottoritie Norrköpingistä etelään.

Kuddbyn kirkko Vikbolandetin alueella.

Bråvikenin lahti Kolmårdenin eläinpuistosta kuvattuna.

Glan-järvi kuvattuna uimapaikalta Svärtingessä.

Ågelsjön.

Norrköping on Ruotsin kunta. Se sijaitsee Itä-Götanmaan läänissä Itä-Götanmaan historiallisessa maakunnassa. Osa kunnasta kuuluu myös Södermanlandin maakuntaan. Vuoden 2011 lopussa kunnassa oli 130 623 asukasta ja sen maapinta-ala oli 1 495,05 km². Kunnan keskustaajama Norrköping on entinen kaupunki.

Vuonna 2007 kunnassa oli 348,62 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 23,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Nykyisen Norrköpingin alueella sijaitsi vuoden 1862 kuntauudistuksen jälkeen Norrköpingin kaupunki ja 25 maalaiskuntaa. Kaupungin rajojen ulkopuolelle kasvaneet asutuksen hallinnoimiseksi perustettiin kaksi taajaväkistä yhdyskuntaa: vuonna 1885 Norrköpings norra förstad ja vuonna 1900 Borgs villastad. Vuonna 1917 Östra Enebyn maalaiskunta liitettiin kaupunkiin, jolloin ensimmäisenä mainittu yhdyskunta lakkautettiin. Vuonna 1918 liitettiin Sankt Johanneksen maalaiskunta, ja vuonna 1936 Borgin maalaiskunta, jolloin myös jälkimmäisenä mainittu yhdyskunta lakkautettiin.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin kuusi "suurkuntaa" itse kaupungin lisäksi:

• Kolmården (Krokek ja Kvarsebo)
• Kvillinge (Kvillinge ja Simonstorp)
• Norsholm (Kimstad ja Skärkind)
• Skärblacka (Kullestad ja Vånga)
• Västra Vikbolandet
• Östra Vikbolandet
• Norrköpingin kaupunki (Norrköping sekä Styrstadin ja Tingstadin kunnat)

Näistä Kolmården sai nimensä Itä-Götanmaan ja Södermanlandin rajalla sijaitsevan metsäalueen mukaan. Historiallisesti Kvarsebon katsotaankin kuuluvan Södermanlandin maakuntaan. Norsholm ja Skärblacka nimettiin kuntien alueilla sijaitsevien taajamien mukaan. Norrköpingin itäpuolella sijaitsevan Vikbolandetin niemimaan alueen länsi- ja itäosat muodostivat oman kuntansa.

Jo vuonna 1962 Norsholm liitettiin Skärblackaan. Vuonna 1967 Västra ja Östra Vikbolandet yhdistettiin kunnaksi, jonka nimeksi tuli pelkkä Vikbolandet. Norrköpingin kunta muodostettiin 1971, jolloin Kolmården, Kvillinge ja Skärblacka liitettiin kaupunkiin. Nykyiset rajansa Norrköping sai vuonna 1974, jolloin siihen liitettiin vielä Vikbolandet.

Vaakuna

Kunnan vaakuna on entisen Norrköpingin kaupungin vanha vaakuna. Kaupunki on aiemmin käyttänyt myös toisennäköistä vaakunaa.

• 

  Norrköpingin kaupungin vanha vaakuna.

Väestönkehitys

Norrköpingin kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi			Asukkaita
1950			110 222
1955			112 449
1960			113 059
1965			116 089
1970			120 959
1975			119 169
1980			119 238
1985			118 567
1990			120 522
1995			123 795
2000			122 199
2005			124 642
2010			130 050
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).

Vuoden 2011 lopussa 20,7 prosenttia kunnan väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 15,3 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 340 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 1,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 7,9 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 3 231 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 2,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 182 277 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 32 000 kruunua.

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:

• 0–17-vuotiaat: 20,4 %
• 18–64-vuotiaat: 61,2 %
• 65 vuotta täyttäneet: 18,4 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010

Elinkeino
		Työpaikat (%)	Työlliset (%)
	alkutuotanto	1,4	1,3
	jalostus	20,4	22,0
	palvelut	77,8	76,2
	tuntematon	0,4	0,4
	Työpaikkoja ja työllisiä	58 686	58 237
	työpaikkaomavaraisuus	100,8

Taajamat

Kunnassa on 22 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 90,1 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 12 838 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2010)
1	Norrköping	87 247
2	Åby	4 980
3	Lindö	4 915
4	Krokek	4 285
5	Skärblacka	4 059
6	Svärtinge	2 963
7	Jursla	1 692
8	Kimstad	1 510
9	Östra Husby	792
10	Ljunga	688
11	Norsholm	615
12	Strömsfors	528
13	Åselstad	475
14	Öbonäs	457
15	Ensjön	333
16	Strandhugget	261
17	Simonstorp	258
18	Graversfors	246
19	Skriketorp	246
20	Herstadberg	236
21	Vånga	220
22	Eksund	206

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:

• Loddby
• Röbrinken
• Smedby

Luettelossa mainituista taajamista Smedby on sittemmin kasvanut yhteen Norrköpingin taajaman kanssa.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:

• Arkösund
• Djurön
• Gruvstugan
• Göstadberg
• Hagsätter
• Hultsbruk
• Kopparbo
• Kvarsebo
• Kättinge
• Lindö
• Loddby
• Loddbynäset
• Ludden
• Lövdalen
• Marbystrand
• Mem
• Puksten
• Skärkind
• Stora Sidus
• Styrstad och Gräsnäs
• Svärtinge gård
• Tallebo
• Tåby
• Ystad Fågellund
• Östra Ny

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:

• Almborga
• Eksund
• Ensjön
• Graversfors
• Kolstorp
• Kårtorp
• Lindö
• Skenäs
• Skriketorp
• Sund
• Åselstad
• Öbonäs

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Norrköpingin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:

• Norrköpings norra valkrets (43 valtuutettua)
• Norrköpings södra valkrets (42 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden ääniosuudet ja paikat Norrköpingin kunnanvaltuustossa viimeksi pidettyjen kunnallisvaalien perusteella.

Kunnallisvaalien tulos 2010

Puolue
		Osuus äänistä, %	Valittuja edustajia
	Maltillinen kokoomus	27,89	24
	Keskustapuolue	5,23	4
	Kansanpuolue liberaalit	6,07	6
	Kristillisdemokraatit	3,83	4
	Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue	36,60	31
	Vasemmistopuolue	5,19	5
	Ympäristöpuolue vihreät	7,48	7
	Ruotsidemokraatit	5,17	4
	Muut	2,53	0
	Yhteensä		85

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:

• Norrköpings S:t Olof
• Kolmården
• Norrköpings Borg
• Norrköpings S:t Johannes
• Västra Vikbolandet
• Östra Husby
• Jonsberg

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

• Dagsberg
• Furingstad
• Häradshammar
• Jonsberg
• Kimstad
• Konungsund
• Konungsunds
• Kolmårdsrote* (ei ollut seurakunta)
• Krokek
• Kuddby
• Kullerstad
• Kvarsebo (Kristine kapell)
• Kvillinge
• Löt*
• Norrköpings Borg (Borg, Borg och Löt)
• Norrköpings Hedvig (Hedvig, Norrköpings tyska)
• Norrköpings mosaiska
• Norrköpings Matteus (Norrköpings Norra)
• Norrköpings reformerta*
• Norrköpings Sankt Johannes (Sankt Johannes)
• Norrköpings Sankt Olai (Sankt Olai)
• Norrköpings Östra Eneby (Eneby, Östra Eneby)
• Rönö (Cathrinae kapell)
• Simonstorp (Sankt Pers kapell)
• Skärkind
• Styrstad
• Tingstad
• Täby
• Vånga
• Å
• Östra Husby (Husby)
• Östra Ny (Ny)
• Östra Stenby (Stenby)

Aiheesta muualla

• Norrköpingin kunnan kotisivut

Itä-Götanmaan läänin kunnat

Ruotsin 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31.12.2011)

1. Tukholma	864 324	7. Örebro	137 121	13. Borås	104 106	19. Nacka	91 616	25. Haninge	78 326	Lähde:	Statistiska centralbyrån (SCB)
2. Göteborg	520 374	8. Helsingborg	130 626	14. Huddinge	99 049	20. Södertälje	87 685	26. Kungsbacka	75 954
3. Malmö	302 835	9. Norrköping	130 623	15. Eskilstuna	97 596	21. Karlstad	86 409	27. Luulaja	74 426
4. Uppsala	200 001	10. Jönköping	128 305	16. Sundsvall	96 113	22. Botkyrka	84 677	28. Skellefteå	71 580
5. Linköping	147 334	11. Uumaja	116 465	17. Gävle	95 428	23. Växjö	83 710	29. Solna	69 946
6. Västerås	138 709	12. Lund	111 666	18. Halmstad	92 294	24. Kristianstad	79 930	30. Järfälla	67 320