Sund

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Sund on myös kunta Norjassa.
Sund
Sund.vaakuna.svg Sund.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.sund.ax
Sijainti 60°13′25″N, 020°10′10″EKoordinaatit: 60°13′25″N, 020°10′10″E
Maakunta Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta Ålands landsbygd
Perustettu
Pinta-ala ilman merialueita 111,87 km²
300:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 184,31 km²
297:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 108,12 km²
– sisävesi 3,75 km²
– meri 72,44 km²
Väkiluku 1 042
306:nneksi suurin 30.9.2014 [2]
– väestötiheys 9,64 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 14,9 %
– 15–64-v. 63,5 %
– yli 64-v. 21,6 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 3,7 %
ruotsinkielisiä 93,4 %
– muut 2,9 %
Kunnallisvero 19,50 %
258:nneksi suurin 2014 [4]
Kunnanjohtaja Christina Nukala-Pengel

Sund on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmantereen itäosassa. Sundissa oli 30. syyskuuta 2014 1 042 asukasta.[2] Sundin pinta-ala on maanmittauslaitoksen 1. tammikuuta 2014 tehtyjen mittausten mukaan 184,31 km², josta 108,12 km² on maata, 3,75 km² sisävesialueita ja loput 72,44 km² merivesialueita.[1] Sundin naapurikunnat ovat Finström, Jomala, Lemland, Lumparland, Saltvik ja Vårdö. Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 93,4 prosenttia sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia. Suomenkielisiä on vain 3,7 prosenttia.[3] Sund on Suomen kolmanneksi ruotsinkielisin kunta.

Sundin vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer ja se on vahvistettu vuonna 1951.[5]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sundin asutus sijaitsee hajallaan kunnan alueella eikä selkeää kuntakeskusta ole. Suurimpia kyliä ovat Björby, jossa sijaitsee kunnantoimisto, sekä Finby, Högbolstad, Kulla ja Tosarby. Naapurikunnista Sundilla on maarajaa vain Saltvikin kanssa. Lumparnin selältä pistää pitkä kapea lahti Kastelholman linnan ja Sundin kirkon ohi syvälle kunnan sisään. Lahden pohjukan ja Vargatanselän välillä on vain noin kilometrin levyinen kannas.

Sundin halki kulkee päätie 2 Maarianhaminasta Prästöhön, josta on lossiyhteys Vårdön puolelle. Tien linjaus noudattelee vielä nykyisinkin suurelta osin historiallisen, Ahvenanmaan poikki kulkeneen Suuren Postitien reittiä. Postitie jatkui Bomarsundin laiturista Vargatanselän yli Vårdön puolelle Vargatan laituriin.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset merkit ihmiselämästä Sundissa ovat peräisin pronssikaudelta, mutta pysyvä asutus syntyi Ruotsista käsin vasta 500-luvulla ajanlaskun alun jälkeen. Kylännimi Finby viittaa kuitenkin ainakin osittaiseen suomalaisasutukseen. [6] Sundin seurakunta mainitaan itsenäisenä jo vuonna 1352. Siitä erosivat Kumlinge 1400-luvulla ja Vårdö vuonna 1866.[7] Nyttemmin Sundin ja Vårdön seurakunnat ovat jälleen yhdistyneet.

Sundin kunnan alueella sijaitsevat Kastelholman linna sekä Bomarsundin linnanrauniot. Sundin kirkko on 1200-luvulta. Sundin kulttuurimaisema valittiin vuonna 1993 yhdeksi Suomen kansallismaisemista.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Sundin väestönkehitys 1980–2013
Vuosi Asukkaita
1980
  
939
1985
  
920
1990
  
948
1995
  
968
2000
  
1 013
2005
  
1 031
2010
  
1 019
2013
  
1 023
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Vuoden 2011 taajamarajauksen mukaan Sundissa ei ole lainkaan taajamia.[9]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 28 kylää: Berg, Björby, Bomarsund, Brändbolstad, Domarböle, Finby, Gesterby, Gunnarsby, Hulta, Högbolstad, Jussböle, Kulla, Lappböle, Lövvik, Mångstekta, Persby, Prästgården, Rosenberg, Sibby, Smedsböle, Strömbolstad, Sundby, Svensböle, Tosarby, Tranvik, Träsk ja Vivasteby.[10]

Katso myös: Prästö

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja sundilaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.9.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.10.2014.
  3. a b c Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 171. Otava 1979, Helsinki.
  6. Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos (osa 7, s. 165−166). Porvoo: WSOY, 1978.
  7. Otavan iso tietosanakirja, osa 8, palsta 295, 1964, Helsinki.
  8. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  9. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2011 8.2.2013. Tilastokeskus. Viitattu 22.3.2013.
  10. Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik och utredningsbyrå (ÅSUB). Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]