Hammarland

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hammarland
Hammarland.vaakuna.svg Hammarland.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.hammarland.ax
Sijainti 60°13′00″N, 19°44′25″EKoordinaatit: 60°13′00″N, 19°44′25″E
Maakunta Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta Ålands landsbygd
Perustettu
Pinta-ala ilman merialueita 140,16 km²
291:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 1 223,05 km²
94:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 138,21 km²
– sisävesi 1,95 km²
– meri 1 082,89 km²
Väkiluku 1 538
293:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 11,13 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 17,9 %
– 15–64-v. 62,5 %
– yli 64-v. 19,5 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 3,0 %
ruotsinkielisiä 93,0 %
– muut 4,0 %
Kunnallisvero 16,50 %
316:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Kurt Carlsson

Hammarland (aik. suom. Hammarlanti [5]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Manner-Ahvenanmaalla, noin 20 km:n päässä Maarianhaminasta. Kunnan halki kulkee Maarianhaminan ja Eckerön välinen päätie 1. Hammarlandissa oli 30. huhtikuuta 2014 1 538 asukasta.[2] Hammarlandin pinta-ala oli 1. tammikuuta 2014 maanmittauslaitoksen mittausten mukaan 1 223,05 km², josta 138,21 km² on maata, 1,95 km² sisävesialueita ja loput 1 082,89 km² merivesialueita.[1] Hammarlandin naapurikunnat ovat Eckerö, Finström, Geta ja Jomala.

Hammarlandin vaakunan suunnitteli Matts Dreijer ja se vahvistettiin vuonna 1951.[6]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hammarlandin asutus on keskittynyt päätie 1:n varteen Frebbenbyn ja Kattbyn alueille, kun taas kunnan lounais- ja pohjoisosat ovat laajalti asumattomia. Kattbyssa on pääosa kunnan palveluista, mm. kauppa ja Ålandsbankenin konttori.

Hammarlandin alueella, keskellä Ahvenanmerta, sijaitsee Märketin luoto. Siellä on Suomen läntisin kiinteän maan piste. Luodolla on majakka, jonka länsipuolelta mutkitellen kulkee Suomen ja Ruotsin välinen raja. Kunnan alueella on toinenkin majakka Sälskärin saarella.

Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 93,0 prosenttia sen asukkaista on ruotsinkielisiä. Suomenkielisiä on vain 3,0 prosenttia.[3] Hammarland on Suomen ruotsinkielisin kunta.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hammarlandin alueelta on löydetty yli 30 esihistoriallista kalmistoa ja kaksi muinaislinnaa. Ensimmäinen varma asiakirjamaininta Hammarlandista on vuodelta 1406. Eckerö kuului aluksi kappeliseurakuntana Hammarlandiin, mutta itsenäistyi vuonna 1879. Kirkkoherra, rovasti P. U. Sandelin perusti pitäjään vuonna 1837 kirjaston, joka oli koko Suomen ensimmäisiä yrityksiä tällä alalla. [7]

Hammarlandin halki on kulkenut Tukholman ja Turun välinen niin kutsuttu Suuri Postitie. Tie saapui Eckeröstä Marsundin salmen yli Kattnäsin laituriin ja jatkui Kattbyn, Frebbenbyn ja Näfsbyn kylien kautta Finströmin puolelle. Nykyiset tielinjaukset noudattavat vielä melko tarkoin vanhaa postitien reittiä, joka on merkitty tien varsille sijoitetuin kilometripaaluin.

Kirjailija ja esseisti Johannes Salminen ja Tampereen teknillisen yliopiston entinen rehtori Jarl-Thure Eriksson ovat syntyneet Hammarlandissa.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Hammarlandin väestönkehitys 1980–2013
Vuosi Asukkaita
1980
  
1 196
1985
  
1 214
1990
  
1 233
1995
  
1 283
2000
  
1 351
2005
  
1 384
2010
  
1 508
2013
  
1 522
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 25 kylää: Boda, Borgö, Bovik, Bredbolstad, Byttböle, Djäkenböle, Drygsböle, Frebbenby, Fågelö, Hellesby, Kattby, Kråkböle, Lillbolstad, Mörby, Näfsby, Postad, Prästgården, Skarpnåtö, Strömma, Sålis, Torp, Torsholma, Västmyra, Äppelö ja Öra.[9]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b c Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Doria.fi, s. 18 Viitattu 1.8.2011
  6. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 157. Otava 1979, Helsinki.
  7. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela: Suomenmaa: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos (osa 1, s. 243−245). Porvoo: WSOY, 1967.
  8. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  9. Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik och utredningsbyrå (ÅSUB). Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]