Eckerö
Sivulta puuttuu |
|
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.eckero.ax | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Ahvenanmaan maakunta |
| Seutukunta | Ålands landsbygd |
| Perustettu | – |
| Pinta-ala ilman merialueita | 109,12 km² 302:nneksi suurin 2013 |
| Kokonaispinta-ala | 752,59 km² 159:nneksi suurin 2013 [1] |
| – maa | 107,65 km² |
| – sisävesi | 1,47 km² |
| – meri | 643,47 km² |
| Väkiluku | 963 308:nneksi suurin 31.1.2013 [2] |
| – väestötiheys | 8,95 as/km² (31.1.2013) |
| Ikäjakauma | 2011 [3] |
| – 0–14-v. | 13,9 % |
| – 15–64-v. | 65,1 % |
| – yli 64-v. | 21,0 % |
| Äidinkieli | 2011 [3] |
| – suomenkielisiä | 5,4 % |
| – ruotsinkielisiä | 89,0 % |
| – muut | 5,6 % |
| Kunnallisvero | 18,00 % 305:nneksi suurin 2013 [4] |
| Kunnanjohtaja | Jörgen Lundqvist |
Eckerö (aik. suom. Ekkeröö t. Ekkerö [5] [6]) on Suomen kunta, joka sijaitsee heti Manner-Ahvenanmaan länsipuolella. Kunnassa asuu 963 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 752,59 km², josta 643,47 km² on merialueita ja 1,47 km² sisävesiä.[1] Väestötiheys on 8,95 asukasta/km². Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 89,0 prosenttia sen asukkaista on ruotsinkielisiä.[3]
Sisällysluettelo |
Yleistä [muokkaa]
Eckerön keskuspaikka on Storby, joka on Ahvenanmaan suurimpia maaseututaajamia. Etäisyys Maarianhaminaan on noin 35 kilometriä. Ainoa naapurikunta on Hammarland idässä; Hammarlandiin kuuluu myös saaristo Eckerön länsipuolella. Storbyhyn päättyvä päätie 1 ylittää Eckerön ja Hammarlandin rajalla Marsundin salmen. Eckerön satamasta pääsee Eckerö Linjenin laivalla Ruotsiin Grisslehamniin; Eckerö on Suomen neljänneksi vilkkain ulkomaanliikenteen matkustajasatama.[7]
Turismi on Eckerön merkittävimpiä elinkeinoja. Eckerö on yksi Pohjoismaiden aurinkoisimpia paikkoja aurinkotunneissa mitattuna. Kunnassa sijaitsee useita hotelleja, matkakoteja, ravintoloita, kahviloita, mökkikyliä ja uimarantoja. Eckerö on kesäisin erityisesti suosittu leirintämatkailijoiden kohde. Kunnassa sijaitsee peräti viisi leirintäaluetta.
Eckerössä sijaitsee myös yksi Pohjois-Euroopan suurimpia urheiluhalleja, Ahvenanmaan suurin rakennus Eckeröhallen, jossa järjestetään paitsi urheilutapahtumia myös konsertteja, messuja ja muita suuria yleisötapahtumia.
Eckerön vaakunan suunnitteli Matts Dreijer ja se vahvistettiin vuonna 1952.[8]
Kunnassa toimii evankelisluterilainen Eckerö församling[9], joka kuuluu Porvoon hiippakuntaan. Eckerö mainittiin Hammarlandin kappelina jo vuonna 1427. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1879. [10]
Luonto [muokkaa]
Eckerön pääsaari on pinta-alaltaan Ahvenanmaan saarista kolmanneksi suurin ja koko Suomen merialueiden saarista seitsemänneksi suurin heti Lemlandin pääsaaren jälkeen. Pienempiä saaria ja luotoja, joista suurin osa on asumattomia, on kaikkiaan parisataa. [11] Pinnanmuodoiltaan Eckerön alue on alavaa ja korkeuserot ovat vähäisiä. Maisemakuvaa luonnehtivat toisaalta laajat kalliopaljastumat, toisaalta lähes lehtomaisen rehevät metsiköt.
Eckerön kunnan alueelta on tavattu erittäin harvinainen taarna, jonka kasvupaikkoja on koko Suomen alueella tiedossa vain muutamia. Kunnassa esiintyy melko runsaslukuisena muualla Suomessa harvinainen tyrni.
Väestönkehitys [muokkaa]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Kylät [muokkaa]
Kunnassa on 7 kylää: Björnhuvud (Björnhovdalähde?), Finbo, Kyrkoby, Marby, Storby, Torp ja Överby.[13]
Nähtävyyksiä [muokkaa]
Eckerön kunnan länsirannalla Storbyssä sijaitsee mahtipontinen C. L. Engelin suunnittelema Posti- ja tullitalo, joka valmistui Tukholmasta Turkuun johtaneen ns. Suuren Postitien etapiksi vuonna 1828. Lähellä postitaloa on vuonna 1946 pystytetty postinkuljettajien muistomerkki. Postitie jatkui Eckerön saaren poikki ja Marsundin salmen yli Hammarlandin puolelle.
Muita nähtävyyksiä:
- Eckerön kirkko
- Ahvenanmaan metsästys- ja kalastusmuseo
- Labbasin kotiseutu- ja pankkimuseo
- Storbyn juhannussalko on maailman suurimpia
Kuvia [muokkaa]
-
Eckerön posti- ja tullitalo
-
Eckerön satelliittikuva
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
- ↑ a b c Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Doria.fi, s. 18 Viitattu 2.8.2011
- ↑ Pieni Tietosanakirja, s. 708 Viitattu 2.8.2011
- ↑ Ulkomaan meriliikennetilasto 2011 (pdf) (Ulkomaan matkustajaliikenteestä s. 7 ja 30-36) Liikenneviraston tilastoja 5-2012, ISBN 978-952-255-137-5. 2012. Helsinki: Liikennevirasto, liikennevirasto.fi. Viitattu 2012-12-26. (suomeksi), (ruotsiksi), (englanniksi)
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 156. Otava 1979, Helsinki.
- ↑ Eckerö församling Viitattu 29.12.2009.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 2. Helsinki: Otava, 1962 (2. painos).
- ↑ Suomen merialueiden sata suurinta saarta. Suomen Kuvalehti 24B/15.6.1987, s. 64.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
- ↑ Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik och utredningsbyrå (ÅSUB). Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eckerö Wikimedia Commonsissa- Eckerön kunnan suomenkieliset kotisivut
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Brändö - Eckerö - Finström - Föglö - Geta - Hammarland - Jomala - Kumlinge - Kökar - Lemland - Lumparland - Maarianhamina - Saltvik - Sottunga - Sund - Vårdö |
