Eckerö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eckerö
Eckerö.vaakuna.svg Eckerö.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.eckero.ax
Sijainti 60°13′25″N, 019°33′25″EKoordinaatit: 60°13′25″N, 019°33′25″E
Maakunta Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta Ålands landsbygd
Perustettu
Pinta-ala ilman merialueita 109,12 km²
302:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 752,59 km²
159:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 107,65 km²
– sisävesi 1,47 km²
– meri 643,47 km²
Väkiluku 926
309:nneksi suurin 30.9.2014 [2]
– väestötiheys 8,60 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 14,4 %
– 15–64-v. 63,9 %
– yli 64-v. 21,8 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 5,6 %
ruotsinkielisiä 89,6 %
– muut 4,8 %
Kunnallisvero 18,50 %
304:nneksi suurin 2014 [4]
Kunnanjohtaja Jörgen Lundqvist

Eckerö on Suomen kunta, joka sijaitsee heti Manner-Ahvenanmaan länsipuolella. Kunnassa asuu 926 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 752,59 km², josta 643,47 km² on merialueita ja 1,47 km² sisävesiä.[1] Väestötiheys on 8,60 asukasta/km². Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 89,6 prosenttia sen asukkaista on ruotsinkielisiä.[3]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eckerön keskuspaikka on Storby, joka on Ahvenanmaan suurimpia maaseututaajamia. Etäisyys Maarianhaminaan on noin 35 kilometriä. Ainoa naapurikunta on Hammarland idässä; Hammarlandiin kuuluu myös saaristo Eckerön länsipuolella. Storbyhyn päättyvä päätie 1 ylittää Eckerön ja Hammarlandin rajalla Marsundin salmen. Eckerön satamasta pääsee Eckerö Linjenin laivalla Ruotsiin Grisslehamniin; Eckerö on Suomen neljänneksi vilkkain ulkomaanliikenteen matkustajasatama.[5]

Turismi on Eckerön merkittävimpiä elinkeinoja. Eckerö on yksi Pohjoismaiden aurinkoisimpia paikkoja aurinkotunneissa mitattuna. Kunnassa sijaitsee useita hotelleja, matkakoteja, ravintoloita, kahviloita, mökkikyliä ja uimarantoja. Eckerö on kesäisin erityisesti suosittu leirintämatkailijoiden kohde. Kunnassa sijaitsee peräti viisi leirintäaluetta.

Eckerössä sijaitsee myös yksi Pohjois-Euroopan suurimpia urheiluhalleja, Ahvenanmaan suurin rakennus Eckeröhallen, jossa järjestetään paitsi urheilutapahtumia myös konsertteja, messuja ja muita suuria yleisötapahtumia.

Eckerön vaakunan suunnitteli Matts Dreijer ja se vahvistettiin vuonna 1952.[6]

Kunnassa toimii evankelisluterilainen Eckerö församling[7], joka kuuluu Porvoon hiippakuntaan. Eckerö mainittiin Hammarlandin kappelina jo vuonna 1427. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1879. [8]

Eckerön kunnasta on 1900-luvun alussa käytetty suomenkielisissä yhteyksissä nimeä Ekkeröö[9] tai Ekkerö.[10]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eckerön pääsaari on pinta-alaltaan Ahvenanmaan saarista kolmanneksi suurin ja koko Suomen merialueiden saarista seitsemänneksi suurin heti Lemlandin pääsaaren jälkeen. Pienempiä saaria ja luotoja, joista suurin osa on asumattomia, on kaikkiaan parisataa. [11] Pinnanmuodoiltaan Eckerön alue on alavaa ja korkeuserot ovat vähäisiä. Maisemakuvaa luonnehtivat toisaalta laajat kalliopaljastumat, toisaalta lähes lehtomaisen rehevät metsiköt.

Eckerön kunnan alueelta on tavattu erittäin harvinainen taarna, jonka kasvupaikkoja on koko Suomen alueella tiedossa vain muutamia. Kunnassa esiintyy melko runsaslukuisena muualla Suomessa harvinainen tyrni.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Eckerön väestönkehitys 1980–2013
Vuosi Asukkaita
1980
  
685
1985
  
769
1990
  
811
1995
  
823
2000
  
830
2005
  
925
2010
  
943
2013
  
952
Lähde: Tilastokeskus.[12]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 7 kylää: Björnhuvud, Finbo, Kyrkoby, Marby, Storby, Torp ja Överby.[13]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eckerön kunnan länsirannalla Storbyssä sijaitsee mahtipontinen Carl Ludvig Engelin suunnittelema Posti- ja tullitalo, joka valmistui Tukholmasta Turkuun johtaneen ns. Suuren Postitien etapiksi vuonna 1828. Lähellä postitaloa on vuonna 1946 pystytetty postinkuljettajien muistomerkki. Postitie jatkui Eckerön saaren poikki ja Marsundin salmen yli Hammarlandin puolelle.

Muita nähtävyyksiä:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.9.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.10.2014.
  3. a b c Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Ulkomaan meriliikennetilasto 2011 (pdf) (Ulkomaan matkustajaliikenteestä s. 7 ja 30-36) Liikenneviraston tilastoja 5-2012, ISBN 978-952-255-137-5. 2012. Helsinki: Liikennevirasto, liikennevirasto.fi. Viitattu 2012-12-26. (suomeksi), (ruotsiksi), (englanniksi)
  6. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 156. Otava 1979, Helsinki.
  7. Eckerö församling Viitattu 29.12.2009.
  8. Otavan iso tietosanakirja, osa 2. Helsinki: Otava, 1962 (2. painos).
  9. Doria.fi, s. 18 Viitattu 2.8.2011
  10. Pieni Tietosanakirja, s. 708 Viitattu 2.8.2011
  11. Suomen merialueiden sata suurinta saarta. Suomen Kuvalehti 24B/15.6.1987, s. 64.
  12. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  13. Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik och utredningsbyrå (ÅSUB). Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]