Lemland

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lemland
Lemland.vaakuna.svg Lemland.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.lemland.ax
Sijainti 60°04′10″N, 020°05′10″EKoordinaatit: 60°04′10″N, 020°05′10″E
Maakunta Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta Ålands landsbygd
Perustettu
Pinta-ala ilman merialueita 113,67 km²
299:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 965,34 km²
112:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 113,08 km²
– sisävesi 0,59 km²
– meri 851,67 km²
Väkiluku 1 944
280:nneksi suurin 30.9.2014 [2]
– väestötiheys 17,19 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 20,2 %
– 15–64-v. 64,3 %
– yli 64-v. 15,5 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 3,8 %
ruotsinkielisiä 93,4 %
– muut 2,8 %
Kunnallisvero 16,75 %
317:nneksi suurin 2014 [4]
Kunnanjohtaja Mikael Smeds

Lemland (vanh. suom. Lemlanti)[5] on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 1 944 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 965,34 km2, josta 851,67 km2 on merialueita ja 0,59 km2 sisävesiä.[1] Väestötiheys on 17,19 asukasta/km2. Lemlandin naapurikunnat ovat Föglö, Jomala, Lumparland, Maarianhamina ja Sund.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 93,4 prosenttia sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia.[3] Kunnan vaakunan suunnitteli Matts Dreijer ja se vahvistettiin vuonna 1951. [6]

Lemlandin pääsaari on pinta-alaltaan Ahvenanmantereen jälkeen Ahvenanmaan suurin saari. Kaikista Suomen merialueiden saarista se on kuudenneksi suurin.[7] Asutus on sijoittunut kunnan halki Maarianhaminasta Långnäsiin kulkevan päätie 3:n varteen ja saaren eteläisille rantamille. Tärkeimmät palvelut ovat keskittyneet vierekkäisiin Söderbyn ja Hellestorpin kyliin. Söderbyssä sijaitsee urheilukeskus Bengtsböle Idrottspark. Vessingsbodan kylän lähistöllä on Ahvenanmaan moottorikerhon kartingrata.

Lemlandin ja Jomalan rajalla on vuonna 1882 valmistunut Lemströmin kanava, joka lyhentää huomattavasti veneilijöiden matkaa Ahvenanmaan koillisesta saaristosta Maarianhaminaan. Kanava rakennettiin vankityövoimalla Venäjän keisarin Aleksanteri II:n määräyksestä ja sen pituus on noin 350 metriä, leveys 20 metriä sekä keskisyvyys 3,6 metriä. Päätie 3 ylittää kanavan avattavaa siltaa pitkin. Lemlandin ja Lumparlandin erottaa toisistaan kapea ja sokkeloinen Lumparsundin salmi.

Lemlandin alueella sijaitsee kaksi majakkaa, toinen, Nyhamn, Lilla Båtskärin ja toinen Lågskärin saarella. Alun perin kaivostorniksi rakennettu Nyhamnin majakka poistettiin käytöstä vuonna 2007 ja samana vuonna saarella otettiin käyttöön tuulivoimala. Flakan kylän eteläpuolella Herrössä on lintutorni.

Lemlandin alueella sijaitsee suurin osa hyvin harvinaisen miehenkämmekän esiintymistä Ahvenanmaalla. Kasvia ei ole tavattu Manner-Suomessa.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhimmat merkit asutuksesta Lemlandissa ovat kunnan alueelta löydetyt hiidenkiukaat. Pysyvä asutus saapui alueelle Ruotsista 500-luvulla ajanlaskun alun jälkeen. Lemböte oli jo 1200-luvulla Itämerellä liikkuneiden purjehtijoiden tärkeä etappipaikka.

Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf majaili Lemlandin pappilassa Suomen sodan aikana ollessaan johtamassa laivastonsa operaatioita. Lemlandin eteläosissa on jäänteitä venäläisten ensimmäisen maailmansodan aikana rakentamista, mutta keskeneräisiksi jääneistä linnoitteista. [8]

Lemlandin väkiluku väheni 1900-luvun kuluessa maaltamuuton seurauksena. Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan kunnassa asui 938 henkilöä[9] ja kymmenen vuotta myöhemmin asukkaita oli tasan 600[10]. Sittemmin Lemlandin väkiluku alkoi kuitenkin nousta niin, että vuoden 1985 lopussa asukkaita oli 1 121[11] ja vuoden 2001 alussa jo 1 585. [12]

Vuoden 1961 alussa siirrettiin pieni maa-alue Lemlandista Maarianhaminaan.

Seurakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lemlandin seurakunnan arvellaan syntyneen 1200-luvulla ja olevan koko Ahvenanmaan vanhin. Lumparlandin seurakunta itsenäistyi Lemlandista vuonna 1961, mutta seurakunnat yhdistyivät uudelleen jo vuonna 1971.[13] Yhdistyneen seurakunnan ensimmäinen ja samalla koko Suomen ensimmäinen naiskirkkoherra Sirkka-Liisa Enqvist tuli virkaansa vuonna 1988. Knutsbodan kylässä sijaitsee Ahvenanmaan seurakuntien yhteinen leirialue.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lemlandissa toimivat yleisseura Lemlands IF ja naisjalkapalloilun erikoisseura Åland United, jonka joukkue pelaa Naisten Liigassa.[14] Åland United voitti naisten Suomen-mestaruuden vuonna 2009.[15]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Lemlandin väestönkehitys 1980–2013
Vuosi Asukkaita
1980
  
954
1985
  
1 125
1990
  
1 269
1995
  
1 443
2000
  
1 585
2005
  
1 695
2010
  
1 814
2013
  
1 881
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lemböten kappelin rauniot vuonna 1892.

Kunnassa on 19 kylää: Bengtsböle, Bistorp, Björklund, Flaka, Granboda, Haddnäs, Hellestorp, Järsö, Knutsboda, Kungsholm, Lemböte, Norrby, Nåtö, Prestgården, Rörstorp, Stackskär, Söderby, Vessingsboda ja Vesteränga.[17]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.9.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.10.2014.
  3. a b c Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Pieni Tietosanakirja
  6. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 164. Otava 1979, Helsinki.
  7. Suomen merialueiden sata suurinta saarta. Suomen Kuvalehti 24B/15.6.1987, s. 64.
  8. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos (osa 4, s. 386–388). Porvoo: WSOY, 1971.
  9. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1963, s. 162. Helsinki: Otava, 1962.
  10. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1972, s. 140. Helsinki: Otava, 1971.
  11. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1987, s. 176. Helsinki: Otava, 1986.
  12. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2002, s. 202. Helsinki: Otava, 2001.
  13. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 292, art. Lemland. WSOY, 1998. 951-0-22044-2.
  14. Åland United Suomen Palloliitto. Viitattu 13.3.2013.
  15. Pietarinen, Heikki: Finland – List of Women Champions 18.10.2012. RSSSF. Viitattu 13.3.2013. (englanniksi)
  16. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  17. Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik och utredningsbyrå (ÅSUB). Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]