Kumlinge

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kumlinge
Kumlinge.vaakuna.svg Kumlinge.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.kumlinge.ax
Sijainti 60°15′35″N, 20°46′45″EKoordinaatit: 60°15′35″N, 20°46′45″E
Maakunta Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta Ålands skärgård
Perustettu
Pinta-ala ilman merialueita 99,73 km²
308:nneksi suurin 2013 
Kokonaispinta-ala 865,88 km²
129:nneksi suurin 2013 [1]
– maa 99,23 km²
– sisävesi 0,50 km²
– meri 766,15 km²
Väkiluku 338
318:nneksi suurin 31.1.2013 [2]
– väestötiheys 3,41 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma 2011 [3]
– 0–14-v. 11,9 %
– 15–64-v. 60,1 %
– yli 64-v. 28,0 %
Äidinkieli 2011 [3]
suomenkielisiä 8,0 %
ruotsinkielisiä 87,5 %
– muut 4,4 %
Kunnallisvero 18,50 %
296:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Jim Eriksson

Kumlinge (aik. suom. Kumlinki [5]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Kumlingessä on 338 asukasta (31. tammikuuta 2013)[2] ja sen pinta-ala on 865,88 km² (1. tammikuuta 2013), josta 99,23 km² maata, 0,50 km² sisävesiä ja loput 766,15 km² merta.[1] Kumlingen naapurikunnat ovat Brändö, Saltvik, Sottunga ja Vårdö.

Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 87,5 prosenttia sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia.[3] Kunnan vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer ja se on vahvistettu vuonna 1951.[6]

Kumlinge sijaitsee suunnilleen Ahvenanmantereen ja manner-Suomen puolivälissä. Länsipuolella on Teilin ja itäpuolella Lappveden merenselkä. Kunnan pääsaari on Ahvenanmaan saarista pinta-alaltaan seitsemänneksi suurin. [7] Pääsaarella sijaitsevat kunnantoimisto, kauppa, apteekki, Ålandsbankenin konttori ja kunnan ainoa koulu. Muut suurehkot saaret, joihin on säännölliset kulkuyhteydet, ovat Enklinge, Seglinge ja Björkö. Enklingessä ja Seglingessä toimineet koulut on suljettu. Pienempiä saaria, joista suurin osa on asumattomia, on useita satoja. Kumlingen saaret ovat pinnanmuodoiltaan matalia ja yleisilmeeltään karuja.

Sisällysluettelo

Historiaa [muokkaa]

Kumlingen saaret olivat esihistoriallisella ajalla vielä veden peitossa. Pysyvä asutus saapui alueelle vasta keskiajalla Ahvenanmantereelta. [8]

Kumlinge mainittiin alkujaan Sundiin kuuluvana kappeliseurakuntana. Kumlingen seurakunta itsenäistyi 1400-luvun alkupuolella ja siitä erosi Brändö vuonna 1864. [9] Nykyisin Kumlinge ja Brändö muodostavat yhdessä Ahvenanmaan pohjoisen saaristoseurakunnan.

Suomen sodan aikana, 9. toukokuuta 1808, pastori Johan Gummeruksen johtamat talonpojat piirittivät Kumlingen kirkonkylässä sitä miehittämään tulleen venäläisen 472 miehen joukko-osaston. Talonpojat tulittivat venäläisiä läheiseltä Fälbergetiltä kahdella pienellä tykillä, kunnes nämä suostuivat antautumaan. Fälbergetillä on vuonna 1920 pystytetty taistelun muistokivi. Vuonna 1809 venäläiset kuitenkin saapuivat Kumlingeen uudelleen ja tällöin ruotsalainen armeijaosasto poltti useita kyliä yrittäessään estää heidän etenemistään. [10]

Väestönkehitys [muokkaa]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kumlingen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
454
1985
  
465
1990
  
465
1995
  
439
2000
  
405
2005
  
355
2010
  
364
Lähde: Tilastokeskus.[11]

Kylät [muokkaa]

Kunnassa on 5 kylää: Björkö, Enklinge, Kumlinge, Prästgården ja Seglinge.[12]

Liikenneyhteydet [muokkaa]

Virstanpylväs Kumlingessa Kuninkaantien postireitin varrella

Kumlinge sijaitsee saaristossa, joten kunnan alueelle pääsee lähinnä vesitse Ålandstrafikenin liikennöimillä lautoilla Brändöstä ja Vårdöstä. Kumlingellä on kuitenkin myös oma ympäri vuoden käytössä oleva lentokenttä.

Kunnan sisäistä liikennettä hoidetaan lautalla pääsaaren ja Enklingen välillä sekä lossilla pääsaareen liittyvän Snäckön ja Seglingen välillä. Kumlingeen kuuluvaan Björkön saareen on lossiyhteys Brändöön kuuluvan Lappon kautta.

Nähtävyyksiä [muokkaa]

Katso myös [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
  3. a b c Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Doria.fi, s. 19 Viitattu 4.8.2011
  6. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 162. Otava 1979, Helsinki.
  7. Suomen merialueiden sata suurinta saarta. Suomen Kuvalehti 24B/15.6.1987, s. 64.
  8. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos (osa 4, s. 144). Porvoo: WSOY, 1971.
  9. Otavan iso tietosanakirja, osa 4 (1962). Helsinki: Otava.
  10. Tarmio ym., s. 145–146.
  11. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  12. Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik och utredningsbyrå (ÅSUB). Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla [muokkaa]