Kumlinge

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kumlinge
Kumlinge.vaakuna.svg Kumlinge.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.kumlinge.ax
Sijainti 60°15′35″N, 20°46′45″EKoordinaatit: 60°15′35″N, 20°46′45″E
Maakunta Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta Ålands skärgård
Perustettu
Pinta-ala ilman merialueita 99,73 km²
308:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 865,88 km²
129:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 99,23 km²
– sisävesi 0,50 km²
– meri 766,15 km²
Väkiluku 329
318:nneksi suurin 31.1.2014 [2]
– väestötiheys 3,32 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 9,5 %
– 15–64-v. 62,1 %
– yli 64-v. 28,4 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 5,3 %
ruotsinkielisiä 90,8 %
– muut 3,8 %
Kunnallisvero 18,50 %
296:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Jim Eriksson

Kumlinge (aik. suom. Kumlinki [5]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Kumlingessä on 329 asukasta (31. tammikuuta 2014)[2] ja sen pinta-ala on 865,88 km² (1. tammikuuta 2014), josta 99,23 km² maata, 0,50 km² sisävesiä ja loput 766,15 km² merta.[1] Kumlingen naapurikunnat ovat Brändö, Saltvik, Sottunga ja Vårdö.

Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 90,8 prosenttia sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia.[3] Kunnan vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer ja se on vahvistettu vuonna 1951.[6]

Kumlinge sijaitsee suunnilleen Ahvenanmantereen ja Manner-Suomen puolivälissä. Länsipuolella on Teilin ja itäpuolella Lappveden merenselkä. Kunnan pääsaari on Ahvenanmaan saarista pinta-alaltaan seitsemänneksi suurin. [7] Pääsaarella sijaitsevat kunnantoimisto, kauppa, apteekki, Ålandsbankenin konttori ja kunnan ainoa koulu. Muut suurehkot saaret, joihin on säännölliset kulkuyhteydet, ovat Enklinge, Seglinge ja Björkö. Enklingessä ja Seglingessä toimineet koulut on suljettu. Pienempiä saaria, joista suurin osa on asumattomia, on useita satoja. Kumlingen saaret ovat pinnanmuodoiltaan matalia ja yleisilmeeltään karuja.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kumlingen saaret olivat esihistoriallisella ajalla vielä veden peitossa. Pysyvä asutus saapui alueelle vasta keskiajalla Ahvenanmantereelta. [8]

Kumlinge mainittiin alkujaan Sundiin kuuluvana kappeliseurakuntana. Kumlingen seurakunta itsenäistyi 1400-luvun alkupuolella ja siitä erosi Brändö vuonna 1864. [9] Nykyisin Kumlinge ja Brändö muodostavat yhdessä Ahvenanmaan pohjoisen saaristoseurakunnan.

Suomen sodan aikana, 9. toukokuuta 1808, pastori Henrik Johan Gummeruksen talonpojat piirittivät Kumlingen kirkonkylässä sitä miehittämään tulleen venäläisen 472 miehen joukko-osaston. Talonpojat tulittivat venäläisiä läheiseltä Fälbergetiltä kahdella pienellä tykillä, kunnes nämä suostuivat antautumaan. Fälbergetillä on vuonna 1920 pystytetty taistelun muistokivi. Vuonna 1809 venäläiset kuitenkin saapuivat Kumlingeen uudelleen ja tällöin ruotsalainen armeijaosasto poltti useita kyliä yrittäessään estää heidän etenemistään. [10]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kumlingen väestönkehitys 1980–2013
Vuosi Asukkaita
1980
  
454
1985
  
465
1990
  
465
1995
  
439
2000
  
405
2005
  
355
2010
  
364
2013
  
329
Lähde: Tilastokeskus.[11]

Vuoden 2011 taajamarajauksen mukaan Kumlingessa ei ole lainkaan taajamia.[12]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 5 kylää: Björkö, Enklinge, Kumlinge, Prästgården ja Seglinge.[13]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virstanpylväs Kumlingessa Kuninkaantien postireitin varrella

Kumlinge sijaitsee saaristossa, joten kunnan alueelle pääsee lähinnä vesitse Ålandstrafikenin liikennöimillä lautoilla Brändöstä ja Vårdöstä. Kumlingellä on kuitenkin myös oma ympäri vuoden käytössä oleva lentokenttä.

Kunnan sisäistä liikennettä hoidetaan lautalla pääsaaren ja Enklingen välillä sekä lossilla pääsaareen liittyvän Snäckön ja Seglingen välillä. Kumlingeen kuuluvaan Björkön saareen on lossiyhteys Brändöön kuuluvan Lappon kautta.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 14.2.2014.
  3. a b c Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Doria.fi, s. 19 Viitattu 4.8.2011
  6. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 162. Otava 1979, Helsinki.
  7. Suomen merialueiden sata suurinta saarta. Suomen Kuvalehti 24B/15.6.1987, s. 64.
  8. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos (osa 4, s. 144). Porvoo: WSOY, 1971.
  9. Otavan iso tietosanakirja, osa 4 (1962). Helsinki: Otava.
  10. Tarmio ym., s. 145–146.
  11. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  12. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2011 8.2.2013. Tilastokeskus. Viitattu 22.3.2013.
  13. Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik och utredningsbyrå (ÅSUB). Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]