Saltvik

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Saltvik
Saltvik.vaakuna.svg Saltvik.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.saltvik.ax
Sijainti 60°16′30″N, 020°03′40″EKoordinaatit: 60°16′30″N, 020°03′40″E
Maakunta Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta Ålands landsbygd
Perustettu
Pinta-ala ilman merialueita 158,92 km²
282:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 1 166,54 km²
97:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 151,93 km²
– sisävesi 6,99 km²
– meri 1 007,62 km²
Väkiluku 1 795
285:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 11,81 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 17,4 %
– 15–64-v. 61,8 %
– yli 64-v. 20,7 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 3,9 %
ruotsinkielisiä 92,8 %
– muut 3,3 %
Kunnallisvero 16,75 %
319:nneksi suurin 2014 [4]
Kunnanjohtaja Ben-Erik Alm

Saltvik on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Saltvikissa on 1 795 asukasta.[2] Saltvikin pinta-ala on 1 166,54 km², josta 151,93 km² on maata, 6,99 km² sisävesialueita ja loput 1 007,62 km² merivesialueita.[1] Saltvik on maapinta-alaltaan Ahvenanmaan laajin kunta. Saltvikin naapurikunnat ovat Finström, Geta, Kumlinge, Sund ja Vårdö.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saltvik on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 92,8 prosenttia sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia, joka on eniten koko Suomessa.[3] Kunnan vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer, ja se on vahvistettu vuonna 1952.[5]

Saltvikin kautta kulkee Maarianhaminan ja Sundin Prästön välinen päätie 2, joka ylittää Finströmin rajalla sijaitsevan Färjsundetin salmen vuonna 1937 valmistunutta Färjsundin siltaa pitkin. Kunnan länsiosaa sivuaa Finströmin Godbystä Getaan kulkeva päätie 4.

Saltvikin suurimmat kylät ovat kirkon ympärillä sijaitseva Kvarnbo, joka on kunnan itäisen osan keskus, ja lähellä kunnan länsirajaa sijaitseva Ödkarby, jossa sijaitsee kunnantoimisto. Ålandsbankenilla on konttori kummassakin kylässä. Saltvikissa toimii kaksi peruskoulua, toinen Rangsbyssa lähellä kirkkoa ja toinen Ödkarbyssa.

Saltvik, Finström ja Jomala muodostavat yhdessä Ahvenanmaan tärkeimmän maatalousalueen. Huomattavimpia maatiloja ovat olleet Germundön ja Hagan kartanot. Perunalastuistaan tunnettu Chips Abp Haraldsbyssä on Ahvenanmaan suurimpia teollisia työnantajia ja sen tehdashalli päätie 2:n varressa on yksi Ahvenanmaan suurimmista rakennuksista.

Saltvikin suurin kesätapahtuma ovat vuodesta 1999 lähtien pidetyt Viikinkimarkkinat, jotka järjestetään kirkon lähistöllä vuosittain heinäkuun viimeisenä viikonloppuna.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saltvik sijaitsee Ahvenanmantereen pohjoisosassa, mutta kunnan alueeseen kuuluu myös useita saaria mantereen koillispuolella. Näistä suurimpia ovat Boxö, Ryssö, Norrö ja Sommarö. Naapurikuntien tavoin myös Saltvikissa on useita syvälle kunnan sisäosiin työntyviä kapeita merenlahtia. Kunnan pohjoisosassa on lisäksi useita pikkujärviä.

Saltvikin luonto on varsin vaihtelevaa. Pohjoisosa on pääasiassa kumpuilevaa metsäseutua, kun taas eteläosa on enimmäkseen rehevää tasankoa. Kunnan alueella sijaitsee toisaalta Ahvenanmaan korkein maastonkohta, Orrdalsklint (129 m mpy.), ja toisaalta Ahvenanmaan suurin viljelysaukea Hagaslätten, jonka pinta-ala on yli 3,5 neliökilometriä. Orrdalsklint ei ole muodostunut yhtä suosituksi käyntikohteeksi kuin Getan vuoret, koska se on vaikeammin tavoitettavissa ja vuorella kasvava puusto rajoittaa näköalaa. Saltvikin pohjoisosan vuorilla ja kallioilla esiintyy erittäin runsas sammal- ja jäkälälajisto.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saltvikissa on ollut tilapäistä asutusta jo niin sanotulla kampakeraamisella kaudella noin 3000 vuotta ennen ajanlaskun alkua; nämä asukkaat olivat idästä tulleita hylkeenpyytäjiä. Asutus vakiintui vasta rautakaudella noin 500-luvulla ajanlaskun alkamisen jälkeen, jolloin alueelle saapui uusia asukkaita Ruotsista. Varhaiskeskiajalla Saltvikista kehittyi sijaintinsa ansiosta Ahvenanmaan ensimmäinen kauppa- ja hallintokeskus ja siellä pidettiin kaikki maakunnan keskiaikaiset maapäivät. [6]

Saltvikin eteläosan halki on kulkenut historiallinen, vuosina 16381910 käytössä ollut niin kutsuttu Suuri Postitie. Päätie 2:n uuden linjauksen valmistuttua vanha postitien reitti on pääosin jäänyt yksityistieksi ja se on merkitty puisin kilometripaaluin.

Saltvikin seurakunnan tiedetään olleen itsenäinen jo vuonna 1322.[7] Saltvikin kirkon edustalla on vanhan kauppa- ja käräjäpaikan muistomerkki.

Saltvikin kirkonkylän Kvarnbon alueelta löytyi vuonna 2014 ilmakuvan perusteella nuorempaan rautakauteen ajoittuva mahtitalo, jonka arkeologiset kaivaukset on aloitettu.[8][9]

Saltvikin kirkko vuonna 1991.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Saltvikin väestönkehitys 1980–2013
Vuosi Asukkaita
1980
  
1 564
1985
  
1 564
1990
  
1 634
1995
  
1 636
2000
  
1 679
2005
  
1 739
2010
  
1 802
2013
  
1 816
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 36 kylää: Antböle, Bertby, Borgboda, Boxö, Daglösa, Fremmanby, Germundö, Haga, Haga kungsgård, Haraldsby, Hjortö, Hullby, Kuggböle, Kvarnbo, Laby, Lagmansby, Lavsböle, Lavö, Liby, Långbergsöda, Näs, Ovanåker, Prästgården, Rangsby, Ryssböle, Ryssö, Saggö, Sonröda, Strömma, Syllöda, Sålis, Tengsöda, Toböle, Vassböle, Åsgårda ja Ödkarby.[11]

Tunnettuja saltviklaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b c Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 170. Otava 1979, Helsinki.
  6. Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos (7. osa, s. 53–54). Porvoo: WSOY, 1978.
  7. Otavan iso tietosanakirja, osa 7, palsta 998. Helsinki 1964.
  8. Nina Smeds: Unika fynder sätter Kvarnbo på järnålderskartan 14.5.2014. Nya Åland. Viitattu 17.7.2014.
  9. Anniina Wallius: Ilmakuva paljasti: Ahvenamaalla sijaitsi viikinkien mahtihalli 14.5.2014. YLE Uutiset. Viitattu 17.7.2014.
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  11. Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik och utredningsbyrå (ÅSUB). Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]