Jomala

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jomala
Jomala.vaakuna.svg Jomala.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.jomala.ax
Sijainti 60°09′10″N, 19°56′55″EKoordinaatit: 60°09′10″N, 19°56′55″E
Maakunta Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta Ålands landsbygd
Perustettu
Pinta-ala ilman merialueita 143,36 km²
289:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 686,96 km²
179:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 142,54 km²
– sisävesi 0,82 km²
– meri 543,60 km²
Väkiluku 4 436
197:nneksi suurin 31.1.2014 [2]
– väestötiheys 31,12 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 21,7 %
– 15–64-v. 65,2 %
– yli 64-v. 13,2 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 4,8 %
ruotsinkielisiä 90,6 %
– muut 4,6 %
Kunnallisvero 17,00 %
314:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Harry Jansson
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2012–2015[5]
 • M
 • C
 • S
 • Lib.
 • ÅF

7
4
3
2
1

Jomala [jummala][6] on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Jomalassa oli 31. tammikuuta 2014 4 436 asukasta.[2] Jomalan pinta-ala 1. tammikuuta 2014 oli 686,96 km², josta 142,54 km² on maata, 0,82 km² sisävesiä ja loput 543,60 km² merta.[1] Jomalan naapurikunnat ovat Finström, Hammarland, Lemland, Lumparland, Maarianhamina ja Sund. Asukasluvultaan Jomala on Maarianhaminan jälkeen Ahvenanmaan suurin kunta. Myös maapinta-alaltaan Jomala on Ahvenanmaan toiseksi suurin; sitä laajempi on vain Saltvik.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jomala sijaitsee Ahvenanmantereen eteläosassa. Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 90,6 prosenttia sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia.[3] Kunnan vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer ja se on vahvistettu vuonna 1952.[7]

Jomalan asutus jakautuu melko tasaisesti kunnan alueelle, ainoastaan lännessä ja pohjoisessa on harvemmin asutettua metsäseutua. Suurimmat asutuskeskittymät ovat Maarianhaminan rajan tuntumassa ja kirkon ympäristössä. Suurehkoja kyliä ovat Önningeby, Ytterby, Gölby ja Gottby. Kunnan alueella on kaksi ala-asteen käsittävää peruskoulua kirkonkylässä ja Södersundassa sekä koko eteläisen Ahvenanmaan kuntien (pl. Maarianhamina) yhteinen yläasteen koulu kirkonkylässä.

Jomalassa toimivat Ahvenanmaan maatalousoppilaitos ja osuusmeijeri. Yhdessä Finströmin ja Saltvikin kanssa Jomala muodostaa Ahvenanmaan tärkeimmän maatalousalueen. Maarianhaminan ravirata sijaitsee Jomalan eteläosassa aivan kuntien välisellä rajalla.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jomalan alueella kulkee kolme Ahvenanmaan päätietä, päätie 1 Eckeröhön, päätie 2 Sundin Prästöhön ja päätie 3 Lumparlandin Långnäsiin. Lisäksi Jomalasta alkaa tie 40 Hammarlandiin. Jomalasta kulkee n. 15 linja-autovuoroa joka arkipäivä Maarianhaminaan.

Jomalan eteläosassa sijaitsee Maarianhaminan lentoasema ja sen vieressä on Ahvenanmaan postikeskus.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jomalan alueella maasto on tasaista ja korkeuserot ovat melko vähäisiä. Kasvilajisto on ravinteikkaan maaperän ansiosta runsas. Korkein maastonkohta on kirkosta noin kilometrin etelään sijaitseva Kasberg, jonka huippu ulottuu 72 metrin korkeuteen merenpinnasta. Useimmat lehdot on raivattu pelloiksi, mutta lehtometsiä, joissa monet jalot lehtipuut – tammi, saarni, jalava, vaahtera ja pähkinäpensas – kasvavat luonnonvaraisina, on paikoitellen säilynyt.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jomalan seutu on melko alavaa ja se oli vielä kivikaudella suureksi osaksi veden peitossa, mutta aikaa myöten maa kohosi niin, että jo niin sanotun kampakeraamisen ajan lopulla kunnan ylänköalueet olivat kuivana maana, jolla oli tilapäistä asutusta. Pysyvää asutusta alkoi syntyä 500-luvulla ajanlaskun alun jälkeen Ruotsista käsin, minkä osoittavat kunnan alueelta löydetyt kalmistot. [8]

Jomalan kivikirkko lienee vanhin kaikista Suomen keskiaikaisista kivikirkoista. Tohtori Markus Hiekkasen mukaan se on rakennettu vuosina 1275–1290. Kirkko on omistettu Pyhälle Olaville, joka on kuvattuna Jomalan vaakunassa. Huomattavan korkea torni oli aikanaan merenkulkijoiden maamerkkinä.

Jomalan pohjoisosassa sijaitsee muutaman kilometrin osuus Ahvenanmaan halki kulkeneesta niin kutsutusta Suuresta Postitiestä.

Maarianhaminan kaupunki perustettiin siihen saakka Jomalaan kuuluneelle alueelle vuonna 1861. Maarianhaminan seurakunta erotettiin Jomalasta vuonna 1905.

Useimmista muista Ahvenanmaan kunnista poiketen Jomalan väkiluku kasvoi miltei koko 1900-luvun ajan. Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan kunnassa oli 1 945 asukasta. [9] Vuoden 1961 alussa tehty alueliitos, jossa noin kuuden neliökilometrin alue siirrettiin Jomalasta Maarianhaminaan, vähensi väkilukua tilapäisesti, mutta vuonna 1970 asukasluku oli taas noussut 1 969:ään. [10] Vuoden 1985 lopussa asukkaita oli 2  853 [11] ja vuoden 2001 alussa jo 3 328. [12]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jomalassa sijaitsee Victor Westerholmin Önningebyn taiteilijasiirtokunta. Kunnan länsiosassa lähellä Gottbyn kylää sijaitsee Ramsholmenin lehtoniitty, joka on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi jo vuonna 1925. Kaakossa Lemlandin rajalla on vuonna 1882 valmistunut Lemströmin kanava, joka yhdistää Lumparnin selän Maarianhaminan itäpuoliseen Slemmernin selkään. Ingbyn kylässä on Jettbölen kivikautinen asuinpaikka.

Jomalan nimestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsinkin uudemmassa nimistöntutkimuksessa on viitattu suomen kielen sanaan jumala. Se on voinut merkitä jonkinlaista (jumalan)kuvaa, jolla on merkitty suojaisaa satamapaikkaa mahdollisesti nykyisen Jomalvikenin luona. Kunnan nimi juontuisi siis perimmältään suomenkielisestä lahdennimestä Jumalanlaksi. [13]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Jomalan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 615
1985
  
2 839
1990
  
3 025
1995
  
3 156
2000
  
3 328
2005
  
3 614
2010
  
4 098
2013
  
4 354
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 33 kylää: Andersböle, Björsby, Brändö, Buskböle, Dalkarby, Djurvik, Gottby, Gölby, Hammarudda, Hindersböle, Ingby, Jettböle, Jomalaby, Karrböle, Kila, Kungsö, Möckelby, Möckelö, Norrsunda, Prästgården, Ringsböle, Sviby, Södersunda, Torp, Ulfsby, Vargsunda, Vestansunda, Vesterkalmare, Ytterby, Ödanböle, Önningeby, Österkalmare ja Överby.[15]

Kuuluisia jomalalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 14.2.2014.
  3. a b c Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Määritä nimeke! Jomala kommun.
  6. Svenska ortnamn i Finland (verkkoversio 4. painoksesta vuodelta 1984, HTML, ISBN 952-5446-06-9): "Jomala (jommala), kommun i Åland"
  7. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 159. Otava 1979, Helsinki.
  8. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos (osa 2, s. 324–325). Porvoo: WSOY, 1968.
  9. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1963, s. 162. Helsinki: Otava, 1962.
  10. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1972, s. 140. Helsinki: Otava, 1971.
  11. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1987, s. 176. Helsinki: Otava, 1986.
  12. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2002, s. 202. Helsinki: Otava, 2001.
  13. Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 108. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. suomi
  14. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  15. Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik och utredningsbyrå (ÅSUB). Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]