Maarianhaminan lentoturma

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Maarianhaminan lentoturma
Ilmakuva onnettomuuspaikasta
Ilmakuva onnettomuuspaikasta
Yhteenveto
Päivämäärä 8. marraskuuta 1963
Onnettomuustyyppi putoaminen
Tapahtumapaikka Maarianhaminan lentoasema, Jomala
Lähtöpaikka Helsinki
Välilaskupaikka Turku
Määränpää Maarianhamina
Kuolleita 22
Eloonjääneitä 3
Lentokone
Lentokoneen malli DC-3
Lentoyhtiö Aero O/Y
Rekisteritunnus OH-LCA
Matkustajia 22
Miehistöä 3

Maarianhaminan lentoturma sattui 8. marraskuuta 1963, kun Helsingistä Turun kautta Maarianhaminaan matkalla ollut Aero O/Y:n Douglas DC-3 -lentokone putosi maahan Jomalan kunnassa lähellä Maarianhaminan lentoasemaa ja syttyi tuleen. Onnettomuudessa sai surmansa 22 henkilöä ja kolme jäi eloon. Samalle konetyypille sattui Suomessa koneessa olleiden kuolemaan johtaneet onnettomuudet Koivulahdessa 1961 ja Siilinjärvellä 1978.

Aero O/Y:n aikataulunmukaisella reittilennolla AY217 ollut kone lähti Helsingistä kello 17.09 (15.09 GMT) ja teki välilaskun Turkuun, jonka jälkeen se jatkoi Maarianhaminaan kello 18.20 (16.20 GMT). Matkan aikana koneen miehistö, kapteeni Pekka Marttinen ja perämies Pekka Yli-Niemi, ei raportoinut mistään epänormaaleista tapahtumista.[1]

Lennolla oli mukana kolme miehistön jäsentä ja 21 matkustajaa. Lisäksi koneen ohjaamossa oli matkustajana Aero O/Y:n entinen lentokapteeni Ilmari Joensuu, jolla ei ollut asianmukaista lentolippua tai muuta kirjallista lupaa. Kapteeni Marttinen oli ilmeisesti antannut Joensuulle luvan matkustaa koneessa, ja matkustajan sijoittaminen ohjaamon ylimääräiselle istuimelle oli yhtiön mukaan sallittua kapteenin luvalla.[2]

Tapahtumien kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentokone lähestyi Maarianhaminan reittiradiomajakkaa itäkoillisesta siten, että se saavutti kiitotien 20 sisäänlentolinjan jatkeen jo ennen reittimajakkaa Godbyn vaiheilla. Noin kello 19.00 (17.00 GMT) lentokone törmäsi maastossa oleviin puihin noin puolitoista kilometriä ennen kiitotien kynnystä. Törmäyshetkellä kone oli tarkoin kiitotien sisäänlentolinjalla suunnilleen vaakalennossa. Osuttuaan puihin lentokone kiertyi pituusakselinsa ympäri vasemman kautta selälleen, törmäsi maahan ja syttyi palamaan. Tulipalo tuhosi koneen rungon lähes täydellisesti lukuun ottamatta peräosaa, joka repeytyi irti maahansyöksyssä.[3]

Lentoturmasta selviytyivät koneen lentoemäntä ja kaksi miesmatkustajaa.[4] Loput matkustajat ja miehistön jäsenet menehtyivät joko maahansyöksyssä tai sitä seuranneessa tulipalossa.[5]

Tutkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehistön henkisen tai ruumiillisen kunnon ei todettu vaikuttaneen onnettomuuteen eikä heidän todettu rikkoneen tai laiminlyöneen tehtäviään.[6] Myöskään ylimääräisen matkustajan sijoituspaikan tai painon ei katsottu edesauttaneen tapahtumien kulkuun.[7]

Tutkijalautakunta piti onnettomuuden todennäköisenä syynä lentokoneen päällikön virheellistä käsitystä lentokorkeudesta. Lautakunta ei varmuudella saanut selville, syntyikö virheellinen käsitys inhimillisestä erehdyksestä vai mittariviasta. Mittarivikaa kuitenkin puolsi erään lentokapteenin kertomus, jonka mukaan korkeusmittarissa oli todettu onnettomuutta edeltävänä päivänä näyttämävirhe, joka näytti 50 jalkaa (15 metriä) liian suurta korkeutta. Lautakunta oletti virhenäyttämän pysyneen samana seuraavaan päivään ja ohjaajan korjanneen luvun mielessään väärään suuntaan, jolloin syntyi sadan jalan (30 metrin) virhe ja lentokorkeus jäi liian matalaksi. Lisäksi lautakunta piti onnettomuuteen merkitsevästi vaikuttavina tekijöinä tapahtumahetkellä vallinnutta sumuista säätä ja puutteellisia laskeutumisapulaitteita Maarianhaminan lentoasemalla.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tutkintaselostus, s.1–2
  2. Tutkintaselostus, s.5–7
  3. Tutkintaselostus, s.2
  4. Tutkintaselostus, s.5–6
  5. Tutkintaselostus, s.2
  6. Tutkintaselostus, s.5, 24
  7. Tutkintaselostus, s.7, 20
  8. Tutkintaselostus, s.20–24

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]