Kökar
Sivulta puuttuu |
|
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.kokar.ax | |
| Sijainti | Koordinaatit: |
| Maakunta | Ahvenanmaan maakunta |
| Seutukunta | Ålands skärgård |
| Perustettu | – |
| Pinta-ala ilman merialueita | 63,94 km² 328:nneksi suurin 2012 |
| Kokonaispinta-ala | 2 165,01 km² 37:nneksi suurin 2012 [1] |
| – maa | 63,55 km² |
| – sisävesi | 0,39 km² |
| – meri | 2 101,07 km² |
| Väkiluku | 246 335:nneksi suurin 31.1.2012 [2] |
| – väestötiheys | 3,87 as/km² (31.1.2012) |
| Ikäjakauma | 2010 [3] |
| – 0–14-v. | 13,1 % |
| – 15–64-v. | 61,8 % |
| – yli 64-v. | 25,1 % |
| Äidinkieli | 2010 [4] |
| – suomenkielisiä | 9,3 % |
| – ruotsinkielisiä | 90,7 % |
| – muut | 0,0 % |
| Kunnallisvero | 19,5 % 221:nneksi suurin 2012 [5] |
| Kunnanjohtaja | Kurt Forsman |
Kökar (aik. suomeksi Köökari[6]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Kökarissa oli 31. tammikuuta 2012 246 asukasta[2], ja se on asukasluvultaan Suomen toiseksi pienin kunta.[7]
Kökarin pinta-ala on 2 165,01 km² (1. tammikuuta 2012), josta 63,55 km² on maata, 0,39 km² sisävesiä ja loput 2 101,07 km² merta.[1] Kökarin naapurikunnat ovat Föglö, Parainen ja Sottunga. Suomen eteläisimmät saaret Bogskärissä kuuluvat Kökariin.
Kökar on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 90,7 prosenttia sen asukkaista on ruotsinkielisiä. Äidinkieleltään suomenkielisiä on 9,3 prosenttia.[4]
Kökarin vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer, ja se on vahvistettu vuonna 1952.[8]
Kökarin alueella ovat Suomen ainoat tunnetut marjakuusen luontaiset esiintymät.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kunnan nimi
Kunnan nimi esiintyy tiettävästi ensi kerran tanskalaisten purjehtijoiden reittikuvauksessa ("tanskalainen itineraario") 1200-luvulta. Nimen kirjoitusasu oli Thiyckækarl, mikä voisi viitata mahdollisesti saarella asuneeseen paksuun mieheen.[9]
[muokkaa] Liikenneyhteydet
Kökariin pääsee Ålandstrafikenin lautalla Korppoon Galtbystä ja Lumparlandin Långnäsistä.
[muokkaa] Nähtävyyksiä
- Pyhän Annan kirkko on rakennettu vuonna 1784 keskiaikaisen fransiskaaniluostarin kirkon paikalle. Kirkon yhteydessä on museo.
- Otterbötessä on pronssikautinen asuinpaikka noin vuodelta 1150-1050 eaa. Se löydettiin vuonna 1918.
- Källskärin saaren rantakalliossa on erikoinen jääkauden aikainen luonnonmuodostuma Källskärskannan.
[muokkaa] Kylät
Finnö, Hellsö, Karlby (Kaarlenkylä),[10] Kyrkogårdsö, Österbygge, Överboda
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 28.2.2012.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2012. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.2.2012.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ a b Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Pieni Tietosanakirja
- ↑ Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 163. Otava 1979, Helsinki.
- ↑ Ålands museum
- ↑ Kaarlenkylä
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Brändö - Eckerö - Finström - Föglö - Geta - Hammarland - Jomala - Kumlinge - Kökar - Lemland - Lumparland - Maarianhamina - Saltvik - Sottunga - Sund - Vårdö |
