Kökar
|
|
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.kokar.ax | |
| Sijainti | Koordinaatit: |
| Maakunta | Ahvenanmaan maakunta |
| Seutukunta | Ålands skärgård |
| Perustettu | – |
| Pinta-ala ilman merialueita | 63,94 km² 312:nneksi suurin 2013 |
| Kokonaispinta-ala | 2 165,01 km² 40:nneksi suurin 2013 [1] |
| – maa | 63,55 km² |
| – sisävesi | 0,39 km² |
| – meri | 2 101,07 km² |
| Väkiluku | 247 319:nneksi suurin 31.1.2013 [2] |
| – väestötiheys | 3,89 as/km² (31.1.2013) |
| Ikäjakauma | 2011 [3] |
| – 0–14-v. | 12,4 % |
| – 15–64-v. | 58,6 % |
| – yli 64-v. | 28,9 % |
| Äidinkieli | 2011 [3] |
| – suomenkielisiä | 9,6 % |
| – ruotsinkielisiä | 90,0 % |
| – muut | 0,4 % |
| Kunnallisvero | 19,50 % 229:nneksi suurin 2013 [4] |
| Kunnanjohtaja | Kurt Forsman |
Kökar (aik. suomeksi Köökari[5]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Kökarissa oli 31. tammikuuta 2013 247 asukasta[2], ja se on asukasluvultaan Suomen toiseksi pienin kunta.[6] Kökar mainittiin Föglön kappeliseurakuntana vuonna 1544 ja se itsenäistyi vuonna 1908. Nykyisin Kökar, Föglö ja Sottunga muodostavat yhdessä Ahvenanmaan eteläisen saaristoseurakunnan. [7]
Kökarin pinta-ala on 2 165,01 km² (1. tammikuuta 2013), josta 63,55 km² on maata, 0,39 km² sisävesiä ja loput 2 101,07 km² merta.[1] Kökarin naapurikunnat ovat Föglö, Parainen ja Sottunga. Suomen eteläisimmät saaret Bogskärissä kuuluvat Kökariin. Suurimmat saaret ovat pääsaari ja Hellsö, joista jälkimmäinen on Ahvenanmaan saarista pinta-alaltaan kymmenenneksi suurin. [8] Kökarin itäpuolella on Kihdin merenselkä ja länsipuolella Kökarinselkä. Kunnan alueella ovat Suomen ainoat tunnetut marjakuusen luontaiset esiintymät.
Kökar on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 90,0 prosenttia sen asukkaista on ruotsinkielisiä. Äidinkieleltään suomenkielisiä on 9,6 prosenttia.[3]
Kunnan palvelut ovat keskittyneet pääsaarella olevaan Karlbyn kylään, jossa sijaitsevat kauppa, kunnantoimisto, Ålandsbankenin konttori ja kunnan ainoa peruskoulu.
Kökarin vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer, ja se on vahvistettu vuonna 1952.[9]
Sisällysluettelo |
Kunnan nimi [muokkaa]
Kunnan nimi esiintyy tiettävästi ensi kerran tanskalaisten purjehtijoiden reittikuvauksessa ("tanskalainen itineraario") 1200-luvulta. Nimen kirjoitusasu oli Thiyckækarl, mikä voisi viitata mahdollisesti saarella asuneeseen paksuun mieheen.[10]
Liikenneyhteydet [muokkaa]
Kökariin pääsee Ålandstrafikenin lautalla Korppoon Galtbystä ja Lumparlandin Långnäsistä. Lautta pysähtyy kunnan pääsaarella ja Kyrkogårdsössä.
Tunnettuja kökarilaisia [muokkaa]
Tunnettuihin Kökarissa syntyneisiin kuuluu kirjailija Ulla-Lena Lundberg.
Nähtävyyksiä [muokkaa]
- Pyhän Annan kirkko on rakennettu vuonna 1784 keskiaikaisen fransiskaaniluostarin kirkon paikalle. Kirkon yhteydessä on museo.
- Otterbötessä on pronssikautinen asuinpaikka noin vuodelta 1150-1050 eaa. Se löydettiin vuonna 1918.
- Källskärin saaren rantakalliossa on erikoinen jääkauden aikainen luonnonmuodostuma Källskärs kannan, joka on rauhoitettu luonnonmuistomerkiksi vuonna 1925.
Väestönkehitys [muokkaa]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Kylät [muokkaa]
Kunnassa on 7 kylää: Finnö, Hamnö, Hellsö, Karlby (Kaarlenkylä[12]), Kyrkogårdsö, Österbygge ja Överboda.[13]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
- ↑ a b c Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Pieni Tietosanakirja
- ↑ Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 5 (1963). Helsinki: Otava.
- ↑ Suomen merialueiden sata suurinta saarta. Suomen Kuvalehti 24B/1987, s. 64−65.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 163. Otava 1979, Helsinki.
- ↑ Ålands museum
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
- ↑ Kaarlenkylä
- ↑ Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik och utredningsbyrå (ÅSUB). Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Linna, Ari & Lundberg, Ulla-Lena 2007: Lintujen Kökar - saaristolintuja ennen ja nyt. - PQR-kultur. Pakett, Estlan. ISBN 978-952-5705-01-0
Aiheesta muualla [muokkaa]
| Brändö - Eckerö - Finström - Föglö - Geta - Hammarland - Jomala - Kumlinge - Kökar - Lemland - Lumparland - Maarianhamina - Saltvik - Sottunga - Sund - Vårdö |
