Finström

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Finström
Finström.vaakuna.svg Finström.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.finstrom.ax
Sijainti 60°13′45″N, 019°59′20″EKoordinaatit: 60°13′45″N, 019°59′20″E
Maakunta Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta Ålands landsbygd
Perustettu
Pinta-ala ilman merialueita 130,17 km²
293:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 172,49 km²
302:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 123,23 km²
– sisävesi 6,94 km²
– meri 42,32 km²
Väkiluku 2 544
249:nneksi suurin 30.9.2014 [2]
– väestötiheys 20,64 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 18,9 %
– 15–64-v. 62,6 %
– yli 64-v. 18,5 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 3,4 %
ruotsinkielisiä 91,7 %
– muut 5,0 %
Kunnallisvero 19,50 %
258:nneksi suurin 2014 [4]
Kunnanjohtaja Katarina Sundberg
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2012–2015[5]
 • C
 • Lib.
 • S
 • M
 • ObS

8
5
2
1
1

Finström on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Finströmissä oli 30. syyskuuta 2014 2 544 asukasta.[2] Finströmin pinta-ala oli 1. tammikuuta 2014 maanmittauslaitoksen mittausten mukaan 172,49 km², josta 123,23 km² on maata, 6,94 km² sisävesialueita ja loput 42,32 km² merivesialueita.[1]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finström sijaitsee Manner-Ahvenanmaan keskiosissa. Sen länsipuolella on Hammarland, pohjoispuolella Geta, itäpuolella Saltvik ja Sund ja eteläpuolella Jomala. Kunnan keskuspaikka on Godby, jossa sijaitsevat kunnanvirasto, kaupat, pankki, posti ja koulu. Getaan vievä päätie 4 erkanee siellä Sundin Prästöhön vievästä päätie 2:sta. Päätie 2 ylittää aiemmin vaikeasti ylitettävän Färjsundetin salmen Saltvikin rajalla vuonna 1937 valmistunutta Färjsundin siltaa pitkin. Ennen siltaa tie puhkaisee Färjsundin tunnelissa kallion, jonka päällä on kahvila Uffe på berget sekä näkötorni. Finströmin toinen peruskoulu sijaitsee Pålsbölessä.

Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 91,7 prosenttia sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia. Suomenkielisiä on vain 3,4 prosenttia. Finström on Suomen toiseksi ruotsinkielisin kunta.[3] Kunnan vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer, ja se on vahvistettu vuonna 1951.[6]

Pålsbölen kylässä, entisessä Strömsvikin kartanossa, on vuodesta 1898 toiminut Ahvenanmaan kansanopisto (Ålands folkhögskola), joka aloitti toimintansa Jomalassa vuonna 1895.[7]

Finström, Jomala ja Saltvik muodostavat yhdessä Ahvenanmaan merkittävimmän maatalousalueen. Godbyssa toimii Ahvenanmaan ainoa panimo Ålands Bryggeri, joka valmistaa Stallhagen-olutta.[7]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huolimatta sijainnistaan Ahvenanmantereen keskiosassa Finströmin maisemakuva on saaristomainen, koska monet kapeat merenlahdet työntyvät eri suunnilta syvälle kunnan alueelle. Maan kohoamisen vuoksi monien lahtien pohjukat ovat aikaa myöten kuroutuneet pieniksi järviksi. Godbyn länsipuolella sijaitsevat koko Ahvenanmaan suurimmat järvet, suurimpana Långsjön. Pinnanmuodostukseltaan Finströmin alue on tasaista tai loivasti kumpuilevaa. Kunnan pohjoisosassa korkeuserot ovat kuitenkin suurempia muun Ahvenanmantereen pohjoisosan tavoin. Maakunnalle leimaa-antava punainen graniitti on hyvin näkyvissä jyrkänteissä ja avokallioilla. Kasvillisuus on varsin rehevää ja runsaslajista ja metsät ovat monin paikoin lehtomaisia.[7]

Finströmin kirkko postimerkissä vuodelta 1989.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finströmin alueelta on tehty erittäin runsaasti muinaislöytöjä. Pysyvä asutus lienee syntynyt ajanlaskun alun jälkeisen ensimmäisen vuosituhannen puolivälin tienoilla, jolloin ensimmäiset asukkaat saapuivat Ruotsista. Kunnasta on löydetty myös kaksi viikinkiaikaista aarrekätköä, jotka sisälsivät löydettäessä muun muassa arabialaisia rahoja. Toisaalta nämä kätköt voivat olla merkkinä finströmiläisten yhteyksistä Keski-Venäjälle, mutta toisaalta ne voivat olla myös viikinkien ryöstösaalista. Vuoden 1537 maakirjan mukaan Finströmissä oli 106 veroa maksanutta taloa, joten väkiluku lienee ollut noin 650–700. [7]

Finströmin tiedetään olleen oma kirkkoherrakuntansa jo vuonna 1322. Seurakunnasta erosi Geta vuonna 1906.[8] Nykyään näillä kunnilla on kuitenkin yhteinen evankelisluterilainen seurakunta, Finström-Geta församling, joka kuuluu Porvoon hiippakuntaan.[9]

Finströmin kirkko on yksi Ahvenanmaan keskiaikaisista kivikirkoista. Tohtori Markus Hiekkanen on ajoittanut tämän arkkienkeli Mikaelille omistetun kirkon rakentamisen vuosille 1445–1455. Kirkon nykyiset urut ovat valmistuneet vuonna 1974. Vanhat urut, jotka ovat nyt kirkon eteisessä, ovat edelleen käyttökunnossa. Kirkon vieressä on Ahvenanmaan kansansivistysoloihin aikanaan keskeisesti vaikuttaneen, Finströmin kirkkoherrana vuosina 18341875 toimineen Frans Peter von Knorringin patsas. von Knorringin aloitteesta perustettiin Godbyhyn vuonna 1854 merikoulu, joka siirrettiin Maarianhaminaan vuonna 1866.[7]

Vuosina 16381910 käytössä ollut Tukholman ja Turun välinen historiallinen Suuri Postitie kulki Finströmin alueella Bjärströmin, Ämnäsin ja Godbyn kylien kautta. Tämä tie on edelleen helposti kuljettavissa ja se on merkitty puisin kilometripylväin.[7]

Finströmin huomattavin maatila on ollut Grelsbyn kartano Godbyn luoteispuolella. Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf kävi kartanossa Suomen sodan aikana vuonna 1808 ja tarkasti siellä armeijansa. Kartanon paikalla toimii nykyisin Ahvenanmaan mielisairaala.[7]

Godbyn taistelu käytiin Finströmissä Suomen sisällissodan aikana 1918.

Suomen Kansallisoopperan johtaja, oopperalaulaja Walton Grönroos oli kotoisin Finströmistä. Arkkitehti Lars Sonck vietti lapsuutensa ja nuoruutensa sekä sittemmin kesiään Finströmissä ja sai Finströmin kirkosta vaikutteita suunnittelemaansa Tampereen tuomiokirkkoon. Kirjailijana tunnettu pappi Valdemar Nyman toimi Finströmin kirkkoherrana.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Finströmin väestönkehitys 1980–2013
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 052
1985
  
2 162
1990
  
2 206
1995
  
2 246
2000
  
2 299
2005
  
2 441
2010
  
2 502
2013
  
2 539
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 24 kylää: Bamböle, Bartsgårda, Bastö, Bergö, Bjärström, Emkarby, Enbolstad, Godby, Grelsby, Kulla, Markusböle, Pettböle, Prästgården, Pålsböle, Rågetsböle, Strömsvik, Stålsby, Svartsmara, Tjudö, Torrbolstad, Tärnebolstad, Vestanträsk, Åttböle ja Ämnäs.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.9.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.10.2014.
  3. a b c Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Kommunfullmäktige Finström kommun.
  6. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1979, s. 157. Otava 1979, Helsinki.
  7. a b c d e f g Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 1: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, kuntaosio s. 171–177. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1967.
  8. Otavan iso tietosanakirja, osa 2, palsta 1387. Helsinki 1961.
  9. Finström-Geta församling Viitattu 2.1.2010.
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  11. Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik och utredningsbyrå (ÅSUB). Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahvenanmaan kansanopisto