Saarni
| Saarni | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Fraxinus excelsior L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Saarni eli lehtosaarni (Fraxinus excelsior), jota toisinaan kutsutaan myös metsäsaarneksi, on öljypuukasvien (Oleaceae) heimoon kuuluva puu. Sillä on suuret parilehdykkäiset lehdet. Tertuissa olevat kukat puhkeavat ennen lehtien ilmestymistä. Saarni on erittäin runsaskukkainen. Siemen on pitkä ja siivekäs.
Saarnen puuaines erittäin lujaa ja sitkeää, sitä on perinteisesti käytetty muun muassa keihäänvarsiin ja jousiin sekä parketteihin.[1] Hevosten luokkivaljaat sekä rekien ja vaunujen aisat on perinteisesti tehty saarnipuusta, sillä saarni kestää taivutusrasitusta murtumatta.
Luontainen esiintymisalue ulottuu Pyreneiltä, Britteinsaarilta ja Lounais-Fennoskandiasta Kaukasiaan. Suomessa saarni kasvaa harvinaisena luontaisena lehtipuuna Etelä-Suomen tammivyöhykkeellä, paikoittain pohjoisempanakin. Yleinen se on ainoastaan Ahvenanmaalla ja Turunmaan saaristossa.[2] Saarni on mereinen laji ja kalkinsuosija. Saarni on Suomen vaateliain jalo lehtipuu, ja se viihtyy vain kaikkein parhaimmissa lehdoissa, sielläkin harvinaisena. Saarni ei kestä kuivuutta, vaan viihtyy parhaiten kosteilla tulvatasangoilla, sekä alueilla, joissa pohjavesi on korkealla.
Saarni voi Suomessa kasvaa 20-metriseksi puuksi. Saarnen kaarna on harmaa ja uurteinen, ja oksat ovat jäykkiä ja sojottavat usein viistosti ylöspäin. Saarni kukkii keväällä ennen lehtien ilmestymistä. Silmut ovat suuria ja mustia, mistä lajin helposti tunnistaa lehdettömänäkin. Hedelmät ovat siivellisiä ja ne kasvavat terttuina tai kimppuina.
Lounais-saaristossa saarnia lehdestettiin karjalle talvirehuksi.lähde?
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Parkettiherala
- ↑ Virtuella Floran (myös karttoja)
[muokkaa] Aiheesta muualla
Sivulta puuttuu