Orapaatsama

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Orapaatsama
Rhamnus catharticus.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Paatsamakasvit Rhamnaceae
Suku: Paatsamat Rhamnus
Laji: cathartica
Kaksiosainen nimi
Rhamnus cathartica
L.[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Orapaatsama Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Orapaatsama Commonsissa

Orapaatsama (Rhamnus cathartica) on paatsamakasvien heimoon kuuluva puuvartinen pensas.

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orapaatsama muistuttaa toista heimonsa pensasta korpipaatsamaa, mutta on erotettavissa siitä pienemmän kokonsa, sahalaitaisten lehtiensä ja oksanhaarojen piikkisten kärkiensä perusteella. Se kasvaa 2–4 metriä korkeaksi pensaaksi, harvoin pieneksi puuksi. Kukat ovat yksineuvoisia, kellanvihreitä ja 4-lehtisiä. Orapaatsama kukkii kesä–heinäkuussa. Marjat ovat pieniä, raakoina vihreitä ja kypsinä mustia.

Levinneisyys ja kasvupaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orapaatsaman levinneisyysalue ulottuu Keski-Euroopasta itään ja melko pitkälle Venäjälle.[2] Suomessa orapaatsama kasvaa luonnonvaraisena ainoastaan Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa. Kasvupaikkana on tavallisesti lehto tai lehtomainen kuiva rinne, kallio tai niitty. Luodoilla se kasvaa tavallisesti korkeimmalla paikalla muodostaen pienialaisia takkuisia pusikoita. Linnut syövät sen marjoja ja niiden ulosteiden mukana laji on levinnyt monille pienillekin luodoille. Saariston entisten laidunsaarien umpeenkasvu laiduntamisen loputtua on heikentänyt orapaatsaman elinmahdollisuuksia, sillä se vaatii kasvupaikaltaan valoisuutta.[3]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marjoja

Orapaatsaman marjoista on valmistettu sekä sapenvihreää että keltaista väriä. Kuoresta saadaan keltaista väriä. Orapaatsaman pääasiallinen väriaine on kemferoli. Laji on lääkekasvi, joka tuoreena syötynä on myrkyllinen. Se on myös yleinen puutarhakasvi, joka koristepensaana menestyy rannikolla aina Oulun korkeudelle saakka.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ITIS
  2. Anderberg, A & A-L: Den virtuella Floran (myös levinneisyyskartta) 2004-2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 14.6.2009. (ruotsiksi)
  3. Lehdesniittyjen hoito

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]