Korpipaatsama

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Korpipaatsama
Rhamnus frangula.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Paatsamakasvit Rhamnaceae
Suku: Paatsamat Rhamnus
Laji: frangula
Kaksiosainen nimi
Rhamnus frangula
L.
Synonyymit
  • Frangula alnus
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Korpipaatsama Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Korpipaatsama Commonsissa

Korpipaatsama eli paatsama (Rhamnus frangula, syn. Frangula alnus) on paatsamakasveihin kuuluva puuvartinen kasvi. Paatsaman murteellisia nimiä ovat pajatin ja koirankusipuu.

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paatsama on harittavaoksainen pensas, joka kasvaa 2–6 metrin korkuiseksi. Joskus se kasvaa pieneksi puuksi, jonka halkaisija rinnan korkeudella on harvoin paksumpi kuin 10 senttimetriä. Puuaines on kellertävää ja ydinpuu oranssia. Leikkauspinta tuoksuu voimakkaasti samalta kuin tuomi.

Paatsaman lehdet ovat samantapaiset kuin lehtokuusaman, mutta kasvavat kierteisesti ja ovat kaljuja. Kukka on kellanvihreä ja teriö valkoinen. Marjat ovat raakoina vihreitä, puolikypsinä punaisia ja kypsinä mustia. Kuori ja marjat ovat myrkyllisiä. Puun kuori on musta ja sileä, ja siinä on pieniä valkoisia täpliä.[1]

Levinneisyys ja kasvupaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korpipaatsama kasvoi alun perin vain Euraasiassa ja Pohjois-Afrikassa, mutta 1900-luvun alussa sitä vietiin koristekasviksi Pohjois-Amerikkaan, missä se karkasi luontoon ja kasvaa nykyisin paikoin yleisenä.

Suomessa se on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta Lapin läänissä se on harvinainen. Korpipaatsama kasvaa korpimailla, soiden reunamilla, purojen varsilla ja muilla kosteilla paikoilla.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paatsama on ikivanha lääkekasvi. Sen kuori ja marjat sisältävät antrakinoniglykosideja mm. franguliinia ja glukofranguliinia. Niiden hajoamistuote emodiini ärsyttää paksusuolen seinämää ja vaikuttaa täten ulostuslääkkeenä. Kasvi on kuitenkin myrkyllinen runsaasti nautittuna.[2] Kasvista saatavaa hiiltä on käytetty myös hienoimman ruudin valmistukseen. Värjäyksessä korpipaatsaman kuoresta saadaan keltaista väriä ja rautasuoloihin sekoitettuna mustaa. Kasvin lehdistä saadaan keltaista väriainetta ja ruosteen eri sävyjä, jotka rautasuoloilla muuttuvat mustaksi.

Tuholaiset ja kasvitaudit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korpipaatsama kärsii usein Puccinia coronata -ruostesienen aiheuttamasta rengasruosteesta. Muita korpipaatsamalla tavattavia tuholaisia ovat lehtikirvat (Aphis frangulae ym.) sekä eräiden perhoslajien toukat kuten esimerkiksi sitruunaperhonen (Gonepteryx rhamni). Muita korpipaatsaman tuholaisia on myös paatsamanhärmä (Microsphaera divaricata).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eliaksen yrttitarha Viitattu 26.7.2007.
  2. Yrttitarha 2000. Länsi-Pirkanmaan Koulutuskuntayhtymä. Viitattu 26.7.2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.