Ruostesienet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruostesienet
Ruostesientä (Puccinia recondita) vehnän lehdellä
Ruostesientä (Puccinia recondita) vehnän lehdellä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Ruostesienet Pucciniomycotina
Luokat [1]
  • Varsinaiset ruostesienet Pucciniomycetes
  • Cystobasidiomycetes
  • Agaricostilbomycetes
  • Microbotryomycetes
Katso myös
 Commons-logo.svg Ruostesienet Commonsissa

Ruostesienet (Pucciniales vanh. Uredinales) ovat kasveissa loisina eläviä sienilajeja. Ne eivät koskaan muodosta itiöemiä. Niiden rihmasto kasvaa isäntäkasvin solukkojen soluväleissä. Ne eivät yleensä tapa isäntäänsä. Ruostesieniin kuuluu viljelyskasvien tuholaisia.[2]

Ruostesienet ovat kehittyneet jo ennen kivihiilikautta.[3] Elämänkiertonsa aikana niillä on usein kaksi isäntäkasvia, joiden molempien nimet ovat sienen nimessä. Esimerkiksi kuusentalvikkiruoste tuottaa kuusenkävyillä helmi-itiöitä, jotka tarttuvat talvikeihin. Sieni talvehtii talvikin lehdissä ja kasvattaa talvi-itiöitä, jotka taas tarttuvat kuusen emikukintoihin touko-kesäkuussa.[4]

Kuusessa tuhoa aiheuttaa kuusentuomiruoste (Thekopsora areolata). Laji loisii tuomella ja kuusella, ja sitä voi torjua hävittämällä edellä mainitut kuusikoista.[5] Muita kuusta tuhoava ruostesieniä ovat kuusentalvikkiruoste (Chrysomyxa pirolata), kuusensuopursuruoste (Chrysomyxa ledi) ja kuusenneulasruoste (Chrysomyxa abietis).[6] Katajaa ja pihlajaa väli-isäntänään käyttää katajanpihlajaruoste (Gymnosporangium cornutum).[7]

Eräät ruostesienet vaurioittavat viljoja, kuten esimerkiksi heinäkasveilla ja happomarjapensailla vuorotteleva mustaruoste (Puccinia graminis).[8][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hibbett, D.S., et al. (March 2007). "A higher level phylogenetic classification of the Fungi". Mycological Research. 111 (5): 509–547. http://dx.doi.org/10.1016/j.mycres.2007.03.004 http://www.clarku.edu/faculty/dhibbett/Reprints%20PDFs/Hibbett_et_al_AFTOL_class_2007.pdf
  2. a b Rikkinen, Jouko: Leviä, sieniä ja leväsieniä. Yliopistopaino, 1999. ISBN 951-570-363-8
  3. Martti Heino: Luonnonhistoriallinen kerho
  4. Kankaanhuhta, V. ja Lipponen, K. Kuusentalvikkiruoste (Chrysomyxa pirolata) Syyskuu 2000. Metla. Metsätuho-opas.
  5. Tietoa kuusentuomiruosteesta. Turun opetustoimi
  6. Sienitaudit ja rakennehäiriöt
  7. http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/gycorn-p.htm
  8. Finfood

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä sieniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.