Rauduskoivu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rauduskoivu
Betula Pendula at Stockholm University 2005-07-01.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Pyökkimäiset Fagales
Heimo: Koivukasvit Betulaceae
Suku: Koivut Betula
Laji: pendula
Kaksiosainen nimi
Betula pendula
Roth
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Rauduskoivu Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Rauduskoivu Commonsissa

Rauduskoivu (Betula pendula) on koivukasveihin (Betulaceae) kuuluva puu.[1] Se esiintyy luontaisena laajalla alueella Euraasian pohjoisosissa Euroopasta Itä-Aasiaan. Rauduskoivu on Suomen kansallispuu.

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rauduskoivun lehdet ovat kiiltäviä, kaksoissahalaitaisia, karvattomia ja kolmiomaisia. Runko on paksu ja rosoinen. Rauduskoivu on kooltaan suurempi kuin hieskoivu ja tulee yleisesti 25 metrin pituiseksi. Pisimmät Suomessa mitatut yksilöt ovat olleet lähes 40-metrisiä. Rauduskoivun nuoret vuosikasvaimet ovat karheapintaisia, hieskoivun sileitä. Rauduskoivun riippuvaoksaista muotoa nimitetään riippakoivuksi.[2] Rauduskoivu on yksikotinen ja tuulipölytteinen.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rauduskoivu on suomalaisen metsäteollisuuden kannalta tärkein koivu. Siitä tehdään muun muassa sellua, vaneria ja huonekaluja.[3] Suomen Saunaseuran mukaan saunavihdat tulee valmistaa rauduskoivusta.[4]

Koristekasvikäyttöön on jalostettu useita lajikkeita kuten riippakoivulajike (Betula pendula ’Tristis’). Koristepuina käytetään myös eräitä alkujaan luonnosta löydettyjä harvinaisia muotoja kuten pirkkalankoivua (Betula pendula f. bircalensis), loimaankoivua (Betula pendula f. crispa) ja taalainkoivua (Betula pendula ’Dalecarlica’).[5]

Tuholaiset ja taudit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruskotäpläkärpänen aiheuttaa koivutukkiin laatuvikaa, sillä sen toukat syövät itsensä nuoren koivun latvaoksista juureen saakka, ja koivu kasvattaa syöntijälkeen ruskeaa solukkoa, mikä näkyy sahatavarassa. Monet sekoittavat sen visaan, jota se ei ole. Rauduskoivulla aiheuttaa tuulenpesiä tuulenpesäsieniin kuuluva Taphrina turgida. Pakurikääpä on yleinen koivujen lahottaja.

Lajikkeita, muotoja ja muunnoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Betula pendula 'Dalecarlica' – taalainkoivu
  • Betula pendula 'Fastigiata' – kartiokoivu
  • Betula pendula 'Pitsi' – pitsilehtikoivu
  • Betula pendula 'Purpurea' – purppurakoivu
  • Betula pendula 'Youngii' – kyynelkoivu
  • Betula pendula f. bircalensis – pirkkalankoivu
  • Betula pendula f. crispa – loimaankoivu
  • Betula pendula f. palmeri – palmerinkoivu
  • Betula pendula f. tristis ('Tristis') – riippakoivu
  • Betula pendula var. carelicavisakoivu[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Integrated Taxonomic Information System (ITIS) (Taksonomian lähde) Viitattu 30.6.2007.
  2. Leinonen, Matti, Nyberg, Teuvo & Veistola, Simo: Koulun biologia: Metsät ja suot, s. 157. Otava, 2007.
  3. Puuproffa
  4. Suomen Saunaseura ry
  5. http://puutarha.net/index.asp?s=/artikkelit/103/koivut.htm
  6. Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]