Rauduskoivu
| Rauduskoivu | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Betula pendula Roth |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Rauduskoivu Wikispeciesissä |
Rauduskoivu (Betula pendula) on koivukasveihin (Betulaceae) kuuluva puu.[1] Se esiintyy luontaisena laajalla alueella Euraasian pohjoisosissa Euroopasta Itä-Aasiaan. Rauduskoivu on Suomen kansallispuu.
Sisällysluettelo |
Kuvaus [muokkaa]
Rauduskoivun lehdet ovat kiiltäviä, kaksoissahalaitaisia, karvattomia ja kolmiomaisia. Runko on paksu ja rosoinen. Rauduskoivu on kooltaan suurempi kuin hieskoivu ja tulee yleisesti 25 metrin pituiseksi. Pisimmät Suomessa mitatut yksilöt ovat olleet lähes 40-metrisiä. Rauduskoivun nuoret vuosikasvaimet ovat karheapintaisia, hieskoivun sileitä. Rauduskoivun riippuvaoksaista muotoa nimitetään riippakoivuksi.[2] Rauduskoivu on yksikotinen ja tuulipölytteinen.
Käyttö [muokkaa]
Rauduskoivu on suomalaisen metsäteollisuuden kannalta tärkein koivu. Siitä tehdään muun muassa sellua, vaneria ja huonekaluja.[3] Suomen Saunaseuran mukaan saunavihdat tulee valmistaa rauduskoivusta.[4]
Koristekasvikäyttöön on jalostettu useita lajikkeita kuten riippakoivulajike (Betula pendula ’Tristis’). Koristepuina käytetään myös eräitä alkujaan luonnosta löydettyjä harvinaisia muotoja kuten pirkkalankoivua (Betula pendula f. bircalensis), loimaankoivua (Betula pendula f. crispa) ja taalainkoivua (Betula pendula ’Dalecarlica’).[5]
Tuholaiset ja taudit [muokkaa]
Ruskotäpläkärpänen aiheuttaa koivutukkiin laatuvikaa, sillä sen toukat syövät itsensä nuoren koivun latvaoksista juureen saakka, ja koivu kasvattaa syöntijälkeen ruskeaa solukkoa, mikä näkyy sahatavarassa. Monet sekoittavat sen visaan, jota se ei ole. Rauduskoivulla aiheuttaa tuulenpesiä tuulenpesäsieniin kuuluva Taphrina turgida. Pakurikääpä on yleinen koivujen lahottaja.
Lajikkeita, muotoja ja muunnoksia [muokkaa]
- Betula pendula 'Dalecarlica' – taalainkoivu
- Betula pendula 'Fastigiata' – kartiokoivu
- Betula pendula 'Pitsi' – pitsilehtikoivu
- Betula pendula 'Purpurea' – purppurakoivu
- Betula pendula 'Youngii' – kyynelkoivu
- Betula pendula f. bircalensis – pirkkalankoivu
- Betula pendula f. crispa – loimaankoivu
- Betula pendula f. palmeri – palmerinkoivu
- Betula pendula f. tristis ('Tristis') – riippakoivu
- Betula pendula var. carelica – visakoivu[6]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS) (Taksonomian lähde) Viitattu 30.6.2007.
- ↑ Leinonen, Matti, Nyberg, Teuvo & Veistola, Simo: Koulun biologia: Metsät ja suot, s. 157. Otava, 2007.
- ↑ Puuproffa
- ↑ Suomen Saunaseura ry
- ↑ http://puutarha.net/index.asp?s=/artikkelit/103/koivut.htm
- ↑ Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Helsingin yliopiston Metsäekologian laitos, Arboretum: Juha-Pekka Koivusalo, Rauduskoivu (Betula pendula)
- Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Rauduskoivu (Betula pendula)
- Nettikasvio: Rauduskoivu (Betula pendula)
- Metsä vastaa: Rauduskoivu (Betula pendula)
- Rauduskoivu (Betula pendula)
- United States Department of Agriculture (USDA): Betula pendula (englanniksi)
- Flora of China: Betula pendula (englanniksi)
euroopanpähkinäpensas | halava | harmaaleppä | hieskoivu | jokipaju | kaunopihlaja | korpipaatsama | kotipihlaja | kynäjalava | metsähaapa | metsälehmus | metsäomenapuu |
metsävaahtera | mustuvapaju | orapaatsama | outapaju | raita | rauduskoivu | ruotsinpihlaja | saarni | suippoliuskaorapihlaja | suomenpihlaja | talvikkipaju | tammi |
tervaleppä | tunturikoivu | tuomi | tylppäliuskaorapihlaja | vuorijalava
