Pakurikääpä
Sivulta puuttuu | Pakurikääpä | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||
| Inonotus obliquus (Ach. ex Pers.) Pilát[1] |
Pakurikääpä (Inonotus obliquus) on varsin yleinen lehtipuiden lahottaja koko maassa. Musta, hiilimäinen pakuri ei ole itse kääpä, vaan sienen aiheuttama kasvannainen. Pakurikääpää esiintyy yleisimmin hies- ja rauduskoivuissa, mutta tämä lahottaja voidaan tavata myös leppien ja pyökkien kyljissä. Kääpä muodostaa elävissä puissa mustan epämääräisen muotoisen lohkeilevan pahkan, eli pakurin, johon ei kehity itiöitä. Pakurikäävän itiöemät kehittyvät vasta puun kuoltua, jolloin itiöemät muodostuvat rungonmyötäisiksi sienen rungosta irroittaman kuori- ja puukerroksen väliin.
Pakurikäävän tartunta tapahtuu kaikenlaisiin vioittumiin lehtipuiden rungoilla. Pakuria on tavattu usein esim. pakkashalkeamista, vaikka itiöiden levintää tapahtuu nähtävästi vain syksyllä. Yksivuotinen, litteä itiöemä ilmestyy kuolleen puun kuoren alle ja repäisee sen halki. Itiöstä kehittyneet sienirihmastot tunkeutuvat elävään puuhun kuoren vioittumien kautta ja tappaa puun yleensä 5–7 vuodessa.
[muokkaa] Käyttö
Pakurikääpä on luontaislääkinnän harrastajien parissa suosittu raaka-aine. Sen uskotaan olevan voimakas ns. adaptogeeni, joka sisältää lukuisia terveyttä edistäviä ainesosia,[2] mm. betuliinia, lanosteroleita, beetaglukaaneita, ianostanoideja, terpenoideja, melaniinia ja germaniumia.lähde? Pakurikäävästä voidaan mm. keittää teetä tai käyttää sitä alkoholiuutteiden eli tinktuuroiden valmistamiseen. Ainakin Venäjällä sitä käytetään kansanlääkinnässä[3] ja Japanissa oletetaan pakurille isoja markkinoita.[4]
Pakurikäävällä tiedetään olevan ammoinen merkitys pohjoisessa kansanlääkinnässä. Evira kielsi vuonna 2010 käävän käytön tutkimusten ajaksi, mutta on sallinut sen pienimuotoisena seuraavan vuoden syksystä alkaen esimerkiksi teen ja mausteiden sekä ravintolisien yhteydessä. Evira katsoo, että laajempi käyttöönotto edellyttää, että sille myönnetään uuselintarvikeasetuksen mukainen ravintolupa. [5]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 13.8.2008
- ↑ http://yle.fi/alueet/lappi/2010/02/koivutisle_torjuu_etanoita_ja_kaapa_helpottaa_kipua_1420070.html
- ↑ http://www.provisor.com.ua/archive/2004/N16/art_16.php
- ↑ http://yle.fi/alueet/lappi/2010/09/lapin_pakurikaavat_halutaan_luontaistuotemarkkinoille_2001538.html
- ↑ Helsingin Sanomat, luettu 30.9.2011
