Teeri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Teeri
Koiras
Koiras
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Kanalinnut Galliformes
Heimo: Aitokanat Phasianidae
Alaheimo: Metsäkanat Tetraonidae
Suku: Teeret Lyrurus
Laji: tetrix
Kaksiosainen nimi
Lyrurus tetrix
(Linnaeus, 1758)
Synonyymit
  • Tetrao tetrix
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Teeri Wikispeciesissä

 Commons-logo.svg Teeri Commonsissa

Teeri (Lyrurus tetrix, aiemmin Tetrao tetrix) on pohjoisella havumetsävyöhykkeellä elävä kanalintu.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Naaras

Teeren sukupuolet ovat eri kokoiset. Naaraan pituus on noin 40–45 cm,siipiväli noin 65cm. Koiras 49–58 cm,siipiväli noin 80 cm. Teeriuroksen väritys on lähes kokonaan musta, mutta sillä on valkoista siivissä ja pyrstön alapuolella, sen päässä on myös punaista. Naaraalla väritys on ruskeankirjava ja se sopeutuu yleensä hyvin ympäröivään maastoon. Paino on teeriuroksella 1,0–1,5 kiloa ja naaraalla yleensä alle kilon. Sen erottaa hyvin metsosta sen pyrstössä olevasta lovesta.

Teeren ääni on soidinaikana selvästi erottuva kujertava pulputus. Naaraan ääni on kotkotusta. Soiden laitamilla ja soilla teeri ääntelee suhisten tsu - suiiii, jota käytetään matkittuna teeren metsästämisen apukeinona.

[muokkaa] Levinneisyys

Pohjois- ja Keski-Eurooppa sekä osa pohjoista Aasiaa. Euroopan pesimäkanta on 600 000–900 000 paria.

Teertä tavataan koko maassa lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia. Teerikannaksi arvioidaan riistalaskentojen perusteella 225 000-400 000. Kanta vaihtelee voimakkaasti vuosittain.

Teeri on paikkalintu. Nuoret yksilöt voivat kuitenkin vaellella syksyisin.

[muokkaa] Elinympäristö

Teertä tavataan kosteissa kangasmetsissä ja suoalueitten reunamilla. Talvisin ne kerääntyvät koivikoihin, joissa niillä on riittävästi ravintoa.

[muokkaa] Talvehtiminen

Teeri syö parvissa päivällä silmuja ja muuta kasviravintoa. Tämän jälkeen teeret kaivautuvat lumeen, joissa olevia koloja kutsutaan kiepeiksi tai uutuiksi. Siellä ne yöpyvät turvassa saalistajilta kuten kanahaukalta. Kieppi suojaa kylmältä.

[muokkaa] Lisääntyminen

Lyrurus tetrix tetrix

Teeren kevätsoidin on näkyvä ja kuuluva tapahtuma. Soidinmenot ajoittuvat kevääseen maalis- ja huhtikuulle, ja naaras munii kuukautta myöhemmin 6 - 10 munaa maassa olevaan pesään. Naaras hautoo 3½ viikkoa. Poikaset ovat pesäpakoisia ja liikkuvat naaraan hoivissa kohta kuoriuduttuaan. Jo viikon ikäisinä ne osaavat auttavasti lentää.

Joskus sopivan pariutumiskumppanin puuttuessa teerikoiras ja koppelo voivat paritella, jolloin syntyy lisääntymiskyvytön korpimetsona tunnettu risteytymä. On myös tavattu riekon ja teeren risteymä riekkoteeri.

Teerikoiraat usein syys-marraskuussa kokoontuvat suolle tai pellolle pitämään syyssoidinta, joka ei kiinnosta naaraslintuja juurikaan, eikä täten johda lisääntymisyritykseen.

[muokkaa] Ravinto

Teeren ulosteita

Teerien ravinto koostuu ruoho- ja heinäkasveista, viljoista ja marjoista. Myös hyönteiset kuuluvat niiden kesäravintoon. Talvisin teeret käyttävät ravintonaan koivujen silmuja ja urpuja.

[muokkaa] Lähteet

  1. Lyrurus tetrix IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)

[muokkaa] Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä