Hieskoivu
| Hieskoivu | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Betula pubescens Ehrh. |
||||||||||||||||||||
| Alalajit | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Hieskoivu Wikispeciesissä |
Hieskoivu (Betula pubescens) on koivukasvien (Betulaceae) heimoon kuuluva puu, joka kasvaa luonnonvaraisena Euraasiassa. Hieskoivun alalajiksi laskettava tunturikoivu esiintyy myös Grönlannissa. Hieskoivusta on myös punalehtinen muoto, jota kutsutaan punakoivuksi (Betula pubescens f. rubra).
Sisällysluettelo |
Kuvaus [muokkaa]
Hieskoivu on rauduskoivua pienempi puu, joka saavuttaa 15–25 metrin korkeuden. Hieskoivun varsi on nuorena rusehtava ja helposti repeilevä. Hieskoivun lehdet ovat pyöreämmät kuin rauduskoivun ja niissä on yksinkertainen sahalaita. Hieskoivun vuosikasvaimet ovat pehmeitä ja nukkamaisia. Latvus on pensasmainen ja oksat pystyhköjä.
Levinneisyys ja kasvupaikat [muokkaa]
Hieskoivu kasvaa Euroopan pohjois- ja keskiosissa sekä Aasian pohjoisosissa. Pyreneiden niemimaan pohjoisosan vuoristoissa on erillinen esiintymisalue.[2] Levinneisyysalueen pohjoisosissa kasvava tunturikoivu on ainoa alkuperäinen puulaji Islannissa ja Grönlannissa.[3]
Hieskoivu on kasvupaikkansa suhteen vaatimattomampi kuin rauduskoivu. Se kasvaa soilla ja korvissa sekä tiukkasavisilla mailla, ja kestää kylmää. Sen juuristo toimii edelleen niin vetisessä maassa, jossa rauduskoivun juuristo "hukkuu" ja puut voivat huonosti tai kuolevat, esimerkiksi tulvan takia. Hieskoivua istutetaankin sen takia huonosti vettä läpäiseville maille, vaikka se ei ole niin tuottoisa kuin rauduskoivu.[4]
Kasvatus ja käyttö [muokkaa]
Hieskoivikko kasvatetaan hieman tiheämmässä kuin rauduskoivikko, koska sen latvusto on suppeampi, eikä vaadi niin paljon valoa, ja koska maaperä on märkää, jolloin vedestä ei tule puutetta. Hyvin kasvanut ja laatuharvennettu 50–60-vuotias hieskoivikko voi tuottaa tukkipuuta aivan kohtuullisen määrän. Tuoretta puuta sahattaessa havaitsee hienoisen värieron raudukseen verrattuna: hieskoivun sahauspinta on aavistuksen punertava, kun taas raudus on ennemminkin kellahtava. Periaatteessa molemmat koivulajit kelpaavat vaneripuiksi yhtä hyvin. Niiden puuaines on laadullisesti hyvin samankaltaista.[4] Mutta esimerkiksi mutkaisuutensa ja oksikkuutensa takia hieskoivu on usein rauduskoivua huonompi puulaji jatkojalostuksen kannalta.
Tuholaiset [muokkaa]
Monet nisäkkäät vahingoittavat hieskoivua syömällä sen oksia. Niitä ovat hirvi, poro, metsäjänis, rusakko ja myyrät. Hyönteisistä tunturimittari ja äkämäpunkit syövät koivunlehtiä, koivunmantokuoriainen (Scolytus ratzeburgi) kaivaa käytäviä sen kuoren alle.
Hieskoivuissa usein nähtävät tuulenpesät ovat Taphrina betulina -tuulenpesäsienen aiheuttamia, ja vaarattomia. Sen sijaan muut sienet, esimerkiksi koivunruoste (Melampsoridium betulinum), voivat aiheuttaa tuhoja taimitarhoilla.[4] Monet eri sienet voivat myös aiheutta hieskoivussa versolaikkutautia. Hieskoivun yleisimpiä lahottajasieniä ovat arina-, juuri-, pakuri- ja taulakäävät.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio, s. 99. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
- ↑ Betula pubescens Den virtuella floran. Viitattu 9.9.2012.
- ↑ Virtuella Floran
- ↑ a b c Huopalainen, M.: Hieskoivu (Betula pubescens) Helsingin yliopisto, Metsäekologian laitos.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Hieskoivu (Betula pubescens)
- Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Hieskoivu (Betula pubescens)
- Luontoportti: Hieskoivu (Betula pubescens)
- Metsä vastaa: Hieskoivu (Betula pubescens)
- ITIS: Betula pubescens (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Betula pubescens (englanniksi)
euroopanpähkinäpensas | halava | harmaaleppä | hieskoivu | jokipaju | kaunopihlaja | korpipaatsama | kotipihlaja | kynäjalava | metsähaapa | metsälehmus | metsäomenapuu |
metsävaahtera | mustuvapaju | orapaatsama | outapaju | raita | rauduskoivu | ruotsinpihlaja | saarni | suippoliuskaorapihlaja | suomenpihlaja | talvikkipaju | tammi |
tervaleppä | tunturikoivu | tuomi | tylppäliuskaorapihlaja | vuorijalava
