Taulakääpä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Taulakääpä
Side of Fomes fomentarius, SW Finland.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Lahko: Polyporales
Heimo: Käävät Polyporaceae
Suku: Fomes
Laji: fomentarius
Kaksiosainen nimi
Fomes fomentarius
(L.) J.J. Kickx[1]
Katso myös
 Commons-logo.svg Taulakääpä Commonsissa

Taulakääpä (Fomes fomentarius) on kääpä, jota esiintyy Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomessa sitä tavataan koko maassa. Se lahottaa lähinnä koivua, mutta myös muita lehtipuita kuten pyökkiä. Taulakääpä tunkeutuu elävään puuhun kuoren vioittumien kautta. Se aiheuttaa valkolahoa ja tuhoaa puun nopeasti. Monivuotinen, kova ja kaviomainen, 10–20 cm:n levyinen itiöemä on ensin ruskearaitainen, mutta vanhetessaan muuttuu tuhkanharmaaksi. Alapinta on nuorena likaisen valkoinen. Vanhana pillipinta on violetinruskea. Halkaistussa taulakäävässä näkyy ylinnä kuori, jonka alla on kellanruskea huopamainen malto ja paksu pillikerros. Tummanruskea hohkainen ydin sijaitsee sisimpänä puunrunkoa vasten. Ennen sairaaloissa käytettiin taulakäävän maltoa veren imeyttäjänä leikkauksissa ja verenvuodon tyrehdyttämiseen haavoissa. Taulakäävän itiöemä voi elää kymmenvuotiaaksi.

Taula[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taulakääpä on ennen ollut myös arvokas hyötysieni: nimen mukaisesti taulakäävästä valmistetaan taulaa eli sytykettä, jota käytetään tulen tekemisessä tuluksilla. Tähän viittaa myös sen tieteellinen nimi. Taulaksi tehtäessä käävän itiöemä nuijitaan, liotetaan lipeässä ja kuivataan. Taula kytee useita tunteja, ja sitä on vanhoina aikoina käytetty myös tulen siirtämiseen paikasta toiseen. Samanlaiseen tarkoitukseen on käytetty Suomessa arinakääpää. Alpeilta löytyneellä esihistoriallisella Ötzillä oli tulentekovarusteissaan taulakääpää. On myös toinen teoria, jonka mukaan Ötzillä olisi ollut taulakääpä mukanaan lääkintäsienenä, sillä vaikka taulakäävän lääkinnällisistä ominaisuuksista on vasta lähivuosina tehty tarkempia tutkimuksia, esimerkiski taulakäävän rihmastolla on todettu olevan vatsasyöpäsolujen kasvua estävä vaikutus. Saamelaiset ovat myös käyttäneet taulakääpää taulaamiseen, jossa kääpä sytytetään kytemään, ja sen kuuman tuhkan annetaan putoilla iholle. Tuhkassa on tervamaista ainetta, jonka on ilmeisesti ajateltu auttavan ihovaivoihin tervan tavoin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Salo P., Niemelä T., Salo U., Suomen sieniopas, Kasvimuseo & WSOY 2006, 512 s.

http://luonnonyrtit.blogspot.fi/2011/09/laakinnalliset-sienet-taulakaapa.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä sieniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.