Käävät

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Käävät
Taulakääpä (Fomes fomentarius)
Taulakääpä (Fomes fomentarius)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Lahko: Polyporales
Heimo: Käävät Polyporaceae
Corda[1]
Suvut
  • Katso teksti
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Käävät Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Käävät Commonsissa

Käävät (Polyporaceae) ovat sieniä, jotka kasvavat yleensä puun rungossa puun loisena tai lahottajana. Elävällä puulla kasvaessaan kääpä vahingoittaa puuta lahottamalla sitä, kuolleella puulla taas elävät yleensä eri lajit. Suomessa esiintyy noin kaksisataa eri kääpälajia. Nimestään huolimatta esimerkiksi lampaankääpä (Albatrellus ovinus) ei kuulu kääpien lahkoon, vaan on samassa lahkossa haperoiden kanssa.

Käävän monivuotinen sienirihmasto elää puun sisällä. Itiöemä kasvaa puun ulkopinnalla joko pinnanmyötäisenä eli resupinaatisena, selvästi kasvualustastaan ulkonevana eli pileaattisena tai jotkin lajit näiden sekamuotona (puoliresupinaattinen). Itiöemällä ei yleensä ole vartta. Kääpien itiöemät voivat olla joko yksivuotisia tai monivuotisia. Monivuotisten kääpien, kuten taulakäävän (Fomes fomentarius), itiöemät saattavat kasvaa varsin kookkaiksi. Usein käävän elämän lopettaa emäpuun lahoaminen pois, mutta myös käävillä on loisia.

Jotkut käävät, kuten männynkääpä (Phellinus pini), voivat olla merkki vanhasta metsästä, sillä ne eivät elä nuoressa ja terveessä puussa. Nuoressa metsätalousmetsässä kääpiä ja kääpälajeja on varsin vähän. Osa käävistä vaatii kasvualustakseen kuolleen maapuun, ja vaativimmat lajit jopa jonkin toisen kääpälajin esilahottaman rungon. Yksivuotisissa lajeissa sen sijaan on hyvinkin yleisiä ja vaatimattomia lajeja. Pinovyökääpä (Trametes ochracea) esiintyy hyvin yleisesti jopa muutaman sormen paksuisilla kuolleilla lehtipuun rungoilla.

Osaa käävistä voi maallikko erehtyä luulemaan aivan toisenlaiseksi sieneksi, kuten homeeksi niiden pinnanmuotoisen kasvutavan ja epämääräisen muodon vuoksi.

Käävän käyttöä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet käävät, varsinkin taulakäävät, ovat tunnettuja siitä, että ne kuivattuina ja sytytettyinä kytevät hyvin hitaasti ilman liekkiä, muuttuen pikkuhiljaa tuhkaksi. Kääpä saattaa kyteä tuntikaudet savuten. Tämä näkyy joidenkin kääpien suomenkielisissä nimissä: taulakäävästä tehtiin taulaa tulentekoa helpottamaan, ja arinakääpää (Phellinus igniarius) käytettiin tulen säilyttämiseen uunissa, eli se laitettiin uunin arinalle hiljalleen kytevän hiilloksen tulta säilyttämään.

Kääpiä on palo-ominaisuuksiensa vuoksi käytetty myös tulen kuljettamiseen. Kytevän käävän päälle on kiedottu mahdollisimman paljon kosteaa nahkaa tai kangasta, jotta kääpä saisi mahdollisimman vähän happea ja palaisi mahdollisimman hitaasti. Tulen kuljetusta käävässä auttaa myös se, että kääpien kuoret palavat huonosti, ja eristävät osaltaan kytevän sisuksen.

Taulaaminen on kansanperinteellistä iho-oireiden ja särkyjen hoitoa käävällä. Kääpä sytytetään kytemään, ja sen kuuman tuhkan annetaan putoilla iholle. Tuhkassa on tervamaista ainetta, jonka on ilmeisesti ajateltu auttavan ihovaivoihin tervan tavoin. Entisen Neuvostoliiton alueella on käytetty pakurikääpää mm. syövän hoidossa.

Kääpiä voidaan käyttää tekstiilien värjäykseen. Väriaineet irrotetaan liottamalla. Muiden kuin yksivuotisten kääpien keräämistä on kuitenkin syytä välttää, sillä lajintunnistus saattaa olla aloittelijalle hankalaa, ja mukaan voi vahingossa tulla uhanalainenkin laji.

Suvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abundisporus - Amyloporia - Amyloporiella - Antromycopsis - Australoporus - Austrolentinus - Bridgeoporus - Burgoa - Cerrena - Coriolopsis - Cryptomphalina - Cryptoporus - Daedaleopsis - Datronia - Dichomitus - Earliella - Echinochaete - Fabisporus - Faerberia - Favolus - Flabellophora - Fomes - Fomitella - Fuscocerrena - Globifomes - Grammothelopsis - Haploporus - Hexagonia - Laccocephalum - Laetifomes - Laetiporus - Lasiochlaena - Lentinus - Lenzites - Leptoporellus - Lignosus - Lithopolyporales - Macrohyporia - Macroporia - Megasporoporia - Microporellus - Microporus - Mollicarpus - Mycelithe - Navisporus - Neolentinus - Neolentiporus - Nigrofomes - Nigroporus - Oligoporus - Osmoporus - Pachykytospora - Pachyma - Panus - Perenniporia - Perenniporiella - Phaeolus - Phaeotrametes - Piloporia - Podofomes - Polyporus - Poria - Porodisculus - Poronidulus - Pseudofavolus - Pseudopiptoporus - Ptychogaster - Pycnoporellus - Pycnoporus - Pyrofomes - Roseofavolus - Royoporus - Rubroporus - Ryvardenia - Skeletocutis - Sparsitubus - Stiptophyllum - Tinctoporellus - Trametes - Trichaptum - Tyromyces - Vanderbylia - Xerotus

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]