Lampaankääpä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lampaankääpä
Albatrellus-ovinus.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Lahko: Russulales
Heimo: Albatrellaceae
Suku: Albatrellus
Laji: ovinus
Kaksiosainen nimi
Albatrellus ovinus
(Schaeff.) Kotl. & Pouzar[1]
Katso myös
 Commons-logo.svg Lampaankääpä Commonsissa

Lampaankääpä (Albatrellus ovinus syn. Scutiger ovinus) on miedon makuinen kauppasieni.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lampaankäävän lakki on nuorena kermanvalkoinen, mutta vanhemmiten se muttuu kellertäväksi ja vaaleanruskean pilkulliseksi. Lampaankäävän lakki on epäsäännöllisen muotoinen ja paikoitellen painunut. Sen leveys on noin 5–20 cm. Jalka on valkoinen, tukeva ja lyhyt. Pillit ovat valkoiset, matalat, tiheät ja johteiset. Sen tuoksu on hyvin mieto. Paksu malto on valkoista, mutta kuumennuksen jälkeen ja vanhemmiten se muuttuu keltaiseksi.[2] Mahdollisesti on olemassa kaksi läheistä/ rinnakkaista lajia, joista toisen värin muuttuminen keltaiseksi on hyvin heikkoa ja paistettu sieni on lähes valkoista.

Samankaltaiset lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lampaankääpää muistuttavia sieniä ovat typäskääpä (Albatrellus confluens), mäntykankaiden harvinainen laji vuohenkääpä (Albatrellus subrubescens) sekä vaaleaorakas (Hydnum repandum). Typäskäävästä lampaankäävän voi erottaa esimerkiksi keittämällä tai paistamalla sienet. Lampaankäävän malto kellastuu kuumennettaessa, typäskäävällä se värjäytyy vaalean ruskeaksi.[2]

Kasvuaika ja -paikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sieni kasvaa elokuun ja lokakuun välillä. Lampaankääpää kasvaa yleisimmin tuoreissa havu-ja sekametsissä Suomen keski-ja eteläosassa, mutta sitä tavataan aina napapiirillä asti. Lampaankääpää kasvaa myös kuusikkoisissa rinteissä. Laji on satoisa ja kasvaa usein suurina ryhminä. Vanhana sienet muuttuvat usein toukkaisiksi.[2]

Käyttö ravinnoksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokasienenä lampaankääpä on parhaimmillaan nuorena. Sille ei tarvitse tehdä esikäsittelyä. Sieni sopii säilöttäväksi kaikin tavoin ja sitä voi käyttää mm. paistettuna tai kuivattuna.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 16.8.2008
  2. a b c d Eriksson, K. & Kotiranta, H.: Käytännön sieniopas, s. 55. Kirjayhtymä, 1985. ISBN 951-26-2809-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]