Tryffelit
| Tryffelit | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kotelosienet Ascomycota |
| Alakaari: | Pezizomycotina |
| Luokka: | Pezizomycetes |
| Lahko: | Pezizales |
| Heimo: | Tuberaceae |
| Suku: |
Tryffelit Tuber P. Micheli[1] |
| Lajeja | |
|
|
| Katso myös | |
Tryffelit (Tuber) on sienten suku. Lajit elävät maan alla symbioosissa tammen ja joidenkin pähkinäpuiden kanssa. Eräät lajit kuuluvat maailman kalleimpiin ruoka-aineisiin. Tryffelien löytäminen on hankalaa, koska sienet kasvavat kokonaan maanpinnan alla. Tryffelin etsintään on koulutettu sikoja ja koiria, jotka tarkan hajuaistinsa avulla löytävät tryffeliesiintymät. Sikojen käytön ongelma on, että ne yrittävät itse syödä löytämänsä tryffelit.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Egyptiläiset tunsivat tryffelin ja valmistivat siitä ruokaa peittämällä tryffelin hanhenrasvalla ja keittämällä. Antiikin kreikkalaiset ja roomalaiset liittivät tryffeliin erilaisia terapeuttisia voimia. Keskiajalla tryffeli joutui hieman syrjään, koska ihmiset epäilivät, että tryffeli on jonkinlainen paholaisen merkki, koska se elää maan alla eikä ole ilo silmälle.
Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tryffelilajeja on löydetty 72, joista 32 esiintyy Euroopassa.[2]
- Valkotryffeli (Tuber magnatum) kasvaa Italian Albassa. Se on arvostetuin tryffeli ja siitä maksetaan jopa 3 000–5 000 euroa kilolta.[2]
- Kalkkitryffeli (Tuber borchii) on toiseksi paras valkotryffelilaji. Se on suosittu Italiassa ja sen sesonki on lokakuulta maaliskuulle. Sitä kasvaa myös Suomessa luonnonvaraisena.[2]
- Kesätryffeli (Tuber aestivum) on musta ja aromikas tryffelilaji. Se kasvaa laajalla alueella Marokosta Gotlantiin. Sitä myös viljellään paljon sopeutuvaisuutensa takia. Hyvästä ranskalaisesta kesätryffelistä maksetaan 2 000–3 000 euroa kilolta.[2]
- Mustatryffeli (Tuber melanosporum) kasvaa Ranskassa Burgundin alueella. Tunnetaan myös nimellä Perigordin musta timantti. Muistuttaa selvästi heikkolaatuisempaa kiinalaista mustaa tryffeliä Tuber indicumia.[2]
Biologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saksalainen botanisti Albert Bernhard Frank teki ensimmäisenä tieteellisiä tutkimuksia 1800-luvulla tryffeleiden biologiasta. Hän selvitti, kuinka tryffelit kasvattavat sienirihmastoa, joka muodostaa symbioosin puun juurien kanssa. Rihmaston hieno ektomykorritsa kerää maaperästä vettä ja ravinteita sieltäkin, minne puun juuret eivät yllä. Tryffeli saa taas puolestaan puulta sokeria ja yhteyttämistuotteita.[2]
Koska tryffeli kasvaa kokonaan maan alla, sen on vaikea levittää sieni-itiöitä. Sen takia tryffelille on kehittynyt voimakas houkutusaromi, joka houkuttelee esimerkiksi villisian kaivamaan ja syömään ne. Tällä tavalla itiöt pääsevät leviämään uusille kasvupaikoille.[2]
Tryffelit Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomesta on löydetty luonnonvaraisena viittä eri tryffelilajia. Vuonna 2009 löydettiin Puumalasta ja Joensuusta kalkkitryffeleitä. Luonnonvaraisena ne kasvavat männyn juurissa.[2]
Tryffelien kasvatusta Suomessa päätettiin tutkimusten perusteella yrittää Juvalla, Pertunmaalla ja Rääkkylässä.[3] Kenttäkokeet alkoivat Juvalla vuonna 2006, missä on myös toiminut Tryffelikeskus tammikuusta 2007 lähtien.[2] Vuonna 2012 tarhaus onnistui ja Juvalla löydettiin kesätryffeleitä. Nämä kesätryffelit kuuluvat arvokkaisiin mustiin tryffeleihin.
Viljely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tryffeliä viljellään istuttamalla pellolle tryffelin rihmastolla ympättyjä tammen ja pähkinäpensaan taimia. Tärkeää tryffelinviljelyssä on maaperän oikea pH ja kosteusolosuhteet. Ensimmäisen sadon saamiseen menee useampi vuosi.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Robuchon, J., Creignoun, M., Delaveyne, J., etc., Larousse - Gastronomique, Hamlyn, London, Editoriale Johnson, Bergamo, 2001.
- Davidson, A., The Oxford Companion to Food, Oxford University Press, Oxford University Press Inc., New York,1999.
- Milham, M., Platina´s on right pleasure and good health, Pegasus press, The university of North Caroline, Asheville, 1999.
- Tryffelit
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Taksonomian lähde: MycoBank Luettu 15.8.2008
- ↑ a b c d e f g h i j Aamulehti 25.8.2010, sivu B17
- ↑ http://www.viisitahtea.fi/index2.php?option=com_content&do_pdf=1&id=600 (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Puutarha.net: Tryffeli - Korkeasti arvostettu herkku
- Kotiliesi: Koirien avulla tryffeleitä löytyy myös Suomen metsistä
- Yle: Varsinaissuomalaisesta perunamaasta paljastui poikkeuksellisen suuri tryffelipelto – kilohinta jopa kolme tuhatta euroa
- TKK kehittää suomalaista tryffelinviljelytekniikkaa Juvalla
- Tryffelikeskus (Arkistoitu – Internet Archive)
- How This Farm Grows $1,700-Per-Pound White Truffles Wall Street Journalin video yhdysvaltalaisesta tryffelifarmista. 8 min.
- haaparousku
- kalvashaaparousku
- haavanpunikkitatti
- herkkutatti
- isohapero
- kangasrousku
- kangastatti
- karvarousku
- kantarelli
- kartiohuhtasieni
- koivunpunikkitatti
- korvasieni
- kosteikkovahvero
- kuusenleppärousku
- lampaankääpä
- mustatorvisieni
- männynherkkutatti
- männynpunikkitatti
- männynleppärousku
- suppilovahvero
- tammenherkkutatti
- rusko- ja vaaleaorakas
- siitake
- tryffelit
|