Männynherkkutatti
| Männynherkkutatti | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||
| Boletus pinophilus Pilát & Dermek[1] |
||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
Männynherkkutatti (Boletus pinophilus) on erinomainen ruokasieni[2], joka kasvaa muun muassa Suomessa. Sitä esiintyy usein mäntyjen läheisyydessä. Satoisimmillaan sieni on kuivilla hiekkamaan mäntykankailla. Männynherkkutatti on männyn juurisieni.
Kasvupaikan lisäksi helpoimpia tuntomerkkejä verrattuna herkkutattiin on punaruskea värisävy. Punaruskeaa on myös pillien suissa. Mikroskoopilla tuntomerkkejä löytyy varmemmin.
Männynherkkutatti on kauppasieni Suomessa, ei kansainvälisesti kuten herkkutatti.[3] Eräät vientiyritykset kuten Dalla Valle kelpuuttaa kuitenkin myös männynherkkutatin.[4] Männynherkkutatti esiintyy kesäkuun lopusta jopa lokakuuhun, mutta tavallisesti parhaiten elo- ja syyskuussa. Sieni kasvaa nopeasti. Sen sato voi olla jopa 100 kg hehtaarilla. Erittäin hyviä herkkutattivuosia on kerran vuosikymmenessä.[2]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Auktorien lähde: Index Fungorum Luettu 1.9.2008
- ↑ a b Pertti Salo, Tuomo Niemelä, Ulla Salo: Suomen sieniopas, s. 21. Helsinki: Kasvimuseo/WSOY, 2006. ISBN 951-0-30359-3.
- ↑ luonnossa.com
- ↑ http://www.dallavalle.fi/etusivu/
Aiheesta muualla [muokkaa]
haaparousku | kalvashaaparousku | haavanpunikkitatti | herkkutatti | isohapero | kangasrousku | kangastatti | karvarousku | kantarelli | kartiohuhtasieni | koivunpunikkitatti | korvasieni | kosteikkovahvero | kuusenleppärousku | lampaankääpä | mustatorvisieni | männynherkkutatti | männynpunikkitatti | männynleppärousku | suppilovahvero | tammenherkkutatti | rusko- ja vaaleaorakas | siitake | tryffelit