Kangasrousku

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kangasrousku
Lactarius rufus.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Lahko: Russulales
Heimo: Haperot ja rouskut Russulaceae
Suku: Rouskut Lactarius
Laji: rufus
Kaksiosainen nimi
Lactarius rufus
(Scop.) Fr.[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kangasrousku Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kangasrousku Commonsissa

Kangasrousku (Lactarius rufus) on Suomessa yleinen ja erittäin runsassatoinen ruokasieni.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasrouskulla on pieni ja laakea lakki, jonka keskellä on pieni kohouma. Väriltään lakki on punaruskea. Sienen jalka on saman värinen, mutta hieman vaaleampi. Vanhemmiten se muuttuu ontoksi. Heltat ovat nuorella sienellä hyvin vaaleat, vanhemmalla punertavanruskeat. Maku on polttava ja maitiaisneste on valkoista, eikä se värjäänny joutuessaan tekemisiin ilman kanssa.[2]

Samankaltaiset lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasrouskun voi joskus sekoittaa lakritsirouskuun (Lactarius helvus), joka on lievästi myrkyllinen. Kangasrouskun kanssa samankaltaisia ovat myös pikkurousku (L. thejogalus), sikurirousku (L. camphoratus) sekä kangaspalsamirousku (L. mammosus).[2][3]

Kasvuaika ja -paikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasrousku on erittäin yleinen kaikkialla Suomessa, erityisesti kuivissa kangasmetsissä sekä kalliojäkäliköissä ja jopa rämeillä.[2]

Käyttö ravinnoksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sieni on keittämättömänä polttavan pippurinkirpeä, ryöpättynä syötävä. Kangasrousku kuuluu kauppasieniin. Sitä käytetään muiden rouskujen tavoin mm. sienisalaattien raaka-aineena. Kangasrousku säilötään usein suolaamalla.[2]

Myrkyllisyys ja bioaktiiviset aineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasrousku sisältää eräitä β-d-glukaaneja, jotka ovat osoittautuneet myrkyllisiksi HepG2 -soluille (syöpäsolulinja) ja hepatosyyteille (maksasoluille). 24 tunnin testissä soluista vapautui sytokromi c:tä ja solujen ATP-varannot laskivat. Tämä viittaa siihen, että kyseiset polysakkaridit saattavat käynnistää soluissa apoptoosin. Täten kangasrouskulla voisi olla käyttöä syöpälääkkeiden tuottajana.[4] Toisaalta sienen glukaaneilla on havaittu tulehdusta ja kipua hillitseviä ominaisuuksia.[5] Kangasrouskusta valmistettu uute osoitti mutageenisuutta AMES:in testillä tutkittaessa. Mutageenisuus säilyi keittämisestä huolimatta.[6] Kangasrouskun on todettu tuottavan myös rufuslaktonia, ainetta, joka toimii eräiden kasvien sienitautien estäjänä.[7] Rouskun sisältämä lektiini sakkauttaa ihmisen punasoluja. Sienen kuumennus tosin vähentää sakkauttamiskykyä, lämmittäminen 65 celsius-asteeseen vähentää lektiinin aktiivisuutta yli 85 %:lla.[8]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 18.8.2008
  2. a b c d Eriksson, K. & Kotiranta, H.: Käytännön sieniopas, s. 103. Kirjayhtymä, 1985. ISBN 951-26-2809-0.
  3. Kangasrousku Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Viitattu 16.10.2009.
  4. Pires Ado R & al.: Cytotoxic effect of Agaricus bisporus and Lactarius rufus β-D-glucans on HepG2 cells. Int J Biol Macromol., 2013, 2013. vsk, nro 58, s. 95-103. PubMed. Artikkelin verkkoversio Viitattu 8.9.2013. Englanti
  5. Ruthes AC & al.: Lactarius rufus (1→3),(1→6)-β-D-glucans: structure, antinociceptive and anti-inflammatory effects. Carbohydr Polym., , 2013. vsk, nro 94(1), s. 129-36. Universidade Federal do Paraná, Brazil: Departamento de Bioquímica e Biologia Molecular. Artikkelin verkkoversio Viitattu 8.9.2013. Englanniksi
  6. A. von Wright & al.: The mutagenicity of some edible mushrooms in the ames test. Food and Chemical Toxicology, , 1982. vsk, nro 20, s. 265-267. Technical Research Centre of Finland, Food Research Laboratory. Artikkelin verkkoversio Viitattu 8.9.2013. Englanniksi
  7. Luo DQ & al.: Rufuslactone, a new antifungal sesquiterpene from the fruiting bodies of the basidiomycete Lactarius rufus. J Antibiot (Tokyo), 2005, 2005. vsk, nro 58(7), s. 456-9. The Chinese Academy of Sciences: Kunming Institute of Botany. Artikkelin verkkoversio Viitattu 8.9.2013. Englanniksi
  8. Panchak LV & al.: Purification of lectin from fruiting bodies of Lactarius rufus (Scop.: Fr.)Fr. and its carbohydrate specificity. Ukr Biokhim Zh., 2007, 2007. vsk, nro 79(2), s. 123-8. Ukraina: Artikkelin verkkoversio Viitattu 8.9.2013. Article in Ukrainian

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä sieniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.