Männynleppärousku

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Männynleppärousku
Lactarius deliciosus.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Lahko: Russulales
Heimo: Haperot ja rouskut Russulaceae
Suku: Rouskut Lactarius
Laji: deliciosus
Kaksiosainen nimi
Lactarius deliciosus
(L. ) Gray[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Männynleppärousku Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Männynleppärousku Commonsissa

Männynleppärousku (Lactarius deliciosus) on rouskuihin kuuluva syötävä sieni.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Männynleppärouskun lakki on suurimmillaan noin 15 senttiä leveä ja suppilomainen. Väriltään se on oranssinvärinen ja siinä on oransseja täplävöitä. Lakin reuna on nuorella sienellä sisäänpäin kääntynyt, mutta se oikenee sienen vanhetessa. Heltat ovat tiheässä ja myös oransseja. Heltat ja malto vihertyvät rikkoutuessaan. Täplikäs jalka on melko paksu, muttei ontto.[2]

Samankaltaiset lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maitiaisnesteen vahvan värin vuoksi männynleppärouskua ei ole helppo sekoittaa muihin lajeihin, vaikka lakin väri yksilöiden välillä vaihtelee paljon. Sen lähilaji kuusenleppärousku (Lactarius deterrimus) on kuitenkin hyvin samankaltainen ja männynleppärouskua yleisempi.[2][3] Männynleppärouskun maitiaisneste on kuitenkin aluksi porkkananpunaista ja kuivuessaan vihertyvää, kuusenleppärouskun maitiaisneste taas on aluksi porkkananpunaista, sitten viinipunaista ja lopuksi vihreää.[3] Kuusenleppärouskun jalassa ei myöskään ole oransseja täpliä ja sen jalka on pidempi ja ohuempi.[2]

Kasvuaika ja -paikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Männynleppärousku kasvaa syksyisin paikoittain mäntymetsissä, usein kalkkipitoisella maalla. Sieni on harvoin yleinen.[2]

Käyttö ravinnoksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Männynleppärousku on hyvä ruokasieni, mutta varsinkin alkusyksyisin usein täynnä sienisääskien toukkia. Sienen voi valmistaa suoraan ruuaksi, eikä sitä tule ryöpätä.[2] Sieni ei myöskään sovellu pitkään keitettäväksi vaan on parhaimmillaan nopeasti pannulla voissa pyöräytettynä.

Nimen tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sana leppärousku on muinaissuomalainen eikä tarkoita sitä, että leppärouskut eläisivät symbioosissa lepän kanssa, vaan sana leppä tarkoittaa verta, jolloin kyse on verirouskusta.[4] Männynleppärousku on männyn juurisieni.[2][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 21.8.2008
  2. a b c d e f Eriksson, K. & Kotiranta, H.: Käytännön sieniopas, s. 106. Kirjayhtymä, 1985. ISBN 951-26-2809-0.
  3. a b Phillips, R.: WSOY Suuri Sienikirja, s. 39-40. suomeksi toim. Lasse Kosonen. WSOY, 1981, suom. 1992. ISBN 951-0-17255-3.
  4. a b Leppärouskut Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Viitattu 17.10.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]