Haavanpunikkitatti
| Haavanpunikkitatti | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||
| Leccinum aurantiacum (Bull.) Gray[1] |
||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
| |
Haavanpunikkitatti (Leccinum aurantiacum, syn. Leccinum rufum) on hyvä ruoka- ja kauppasieni. Sen lakki on 5–25 cm leveä ja kupera. Väriltään se on oranssin punaruskea. Sen malto on valkoista, leikkauspinnoissa väri vaihtelee harmaan lilan ja mustan välillä. Suomessa haavanpunikkitatti kasvaa haavan seuralaisena yleisenä koko maassa Lappia myöten.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 31.8.2008
[muokkaa] Aiheesta muualla
haaparousku | kalvashaaparousku | haavanpunikkitatti | herkkutatti | isohapero | kangasrousku | kangastatti | karvarousku | kantarelli | kartiohuhtasieni | koivunpunikkitatti | korvasieni | kosteikkovahvero | kuusenleppärousku | lampaankääpä | mustatorvisieni | männynherkkutatti | männynpunikkitatti | männynleppärousku | suppilovahvero | tammenherkkutatti | rusko- ja vaaleaorakas | siitake | tryffelit
Sivulta puuttuu