Kuuset
Tätä sivua ei ole | Kuuset | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Metsäkuusen (Picea abies) käpy | ||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Kuuset Wikispeciesissä |
Kuuset (Picea) on havupuusuku, jonka edustajat kasvavat pohjoisella pallonpuoliskolla. Lajeja on 30–50 kappaletta ja niiden tarkkaa määrää on vaikea ilmoittaa, koska lajimäärityksiä vaikeuttavat lajinsisäinen muotovaihtelu ja lajien välinen risteytyminen.[1] Suomessa kasvaa luonnonvaraisena vain metsäkuusi (Picea abies) alalajeineen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kuvaus
Kuuset ovat ainavihantia yksikotisia puita tai harvoin pensaita. Latvus on pysty ja kartiomainen. Runko on hilseilevä. Neulaset sijaitsevat kierteisesti ja ne ovat ruodittomia, litteitä tai liereitä.
Käpy kypsyy kukintavuoden syksyllä. Kävyt ovat vanhemmiten riippuvia. Käpysuomut ovat ohuita. Siemen on ohutkuorinen ja siivekäs.[2]
[muokkaa] Käyttö
Monia kuusilajeja käytetään sekä metsäteollisuuden raaka-aineena että koristepuina.
Suomessa ei ole käytetty ulkomaisia kuusilajeja metsätalouspuuna, vaikka niiden kasvu onkin ollut samaa luokkaa kuin kotimaisen kuusen.[1] Metsäntutkimuslaitos koeviljelee eri kuusilajeja Punkaharjun, Ruotsinkylän ja Solbölen tutkimusalueilla.
[muokkaa] Lajeja, muunnoksia ja lajikkeita
- Picea abies – metsäkuusi[3]
- Picea alcoquiana – irakuusi[4]
- Picea asperata – kiinankuusi[3]
- Picea brachytyla – sargentinkuusi[4]
- Picea breweriana – brewerinkuusi[4]
- Picea engelmannii – engelmanninkuusi[3]
- Picea engelmannii 'Glauca' – valkoengelmanninkuusi
- Picea glauca – valkokuusi[3]
- Picea glauca var. albertiana – albertanvalkokuusi[3]
- Picea glauca var. glauca – valkokuusi[5]
- Picea glauca 'Conica' – kartiovalkokuusi[4]
- Picea glehnii – glehninkuusi[3]
- Picea jezoënsis – ajaninkuusi[3]
- Picea koraiensis – koreankuusi[3]
- Picea likiangensis – likianginkuusi[4]
- Picea mariana – mustakuusi[3]
- Picea omorika – serbiankuusi[3]
- Picea orientalis – idänkuusi[4]
- Picea pungens – okakuusi[3]
- Picea pungens 'Glauca', 'Hoopsii', 'Moerheim' – hopeakuusi[3]
- Picea rubens – punakuusi[3]
- Picea schrenkiana – turkestaninkuusi[4]
- Picea sitchensis – sitkankuusi[3]
- Picea smithiana – himalajankuusi[4]
- Picea spinulosa – sikkiminkuusi[4]
- Picea torano – tiikerinhäntäkuusi[4]
- Picea wilsonii (ei vakiintunutta suomenkielistä nimitystä)
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Metla - Picea
- ↑ L. Hämet-Ahti, A. Palmén, P. Alanko, P.M.A. Tigerstedt, M. Koistinen: Suomen puu- ja pensaskasvio. Helsinki: Dendrologian Seura, 1992. ISBN 951-96557-0-0.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
- ↑ a b c d e f g h i j k Mitchel-Wilkinson, John Mitchel ja Alan Wilkinson, suomentaja Arto Kurtto: Euroopan puuopas. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2009. ISBN 951-1-14705-6.
- ↑ Mustilan siemenhinnasto 2010
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Den virtuella floran: Picea (ruotsiksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Picea (englanniksi)
- Flora of China: Picea (englanniksi)
