Ötzi

Wikipedia

Ötzi on kalkoliittiselta kaudelta noin 3300-luvulta eaa. peräisin oleva jäätynyt ja muumioitunut ihmisruumis, joka löytyi vuonna 1991 Tirolista. Nykyisen nimensä se sai Ötztalin vuorijonon mukaan. Muumiolöytö on yksi 1990-luvun tärkeimmistä arkeologisista sensaatioista. Ruumiille tehdyt tutkimukset ovat antaneet tieteelle paljon uutta ja ainutlaatuista tietoa Euroopan muinaisasukkaista.

Sisällysluettelo 1 Löytö 2 Tieteelliset tutkimukset 2.1 Ruumis 2.2 Tatuoinnit 2.3 Vaatteet ja kengät 2.4 Muut varusteet 2.5 Väkivaltainen kuolema 3 Lähteet

[muokkaa] Löytö

Ötzin löysi 19. syyskuuta 1991 Nürnbergistä kotoisin oleva saksalainen pariskunta Helmut ja Erika Simon, jotka olivat lomailemassa Alpeilla. Ollessaan palaamassa hiihtomatkalta vuoristossa ja laskeutumassa vuoren rinteitä alas, he huomasivat osittain sulaneessa lumessa muumioituneen ihmisruumiin. He olivat yllättävän löydön johdosta hämmentyneitä ja epäröivät aluksi ilmoittaa paikallisille viranomaisille löytäneensä ruumiin. He kuitenkin rohkaisivat mielensä ja alhaalla majatalossa he ilmoittivat vainajan löytymisestä.

Viranomaiset irrottivat Ötzin jäisestä maaperästä poranterien ja jäähakkujen avulla. Ruumiin oletettiin alun perin olevan varsin tuore vainaja, sillä seudulla oli aikaisemminkin löydetty jäätyneitä vuorikiipeilijöiden ruumiita. Tämän vuoksi Ötzi irrotettiin jäästä varsin huolimattomasti ja jäähakkujen iskut vaurioittivat ruumista. Ruumis toimitettiin Innsbruckiin, missä tehdyt tutkimukset kuitenkin paljastivat ruumiin olevan paljon vanhempi kuin tutkijat osasivat kuvitella.

Ötzin ruumis löydettiin Schnalstalin jäätiköltä Similaun-vuoren rinteeltä. Koska Similaun oli osa Alppeihin kuuluvaa Ötztalin vuorijonoa, muumiolle annettiin nimeksi "Ötzi". Ruumis löytyi läheltä Itävallan ja Italian välistä raja-aluetta, minkä vuoksi molemmat valtiot kiistelivät oikeuden edessä Ötzin omistuksesta, kunnes löytöpaikan tarkemmat tutkimukset osoittivat sen olevan 92,56 metriä Italian puolella koordinaateissa 46°46′44″N, 10°50′23″E.

Vuodesta 1998 lähtien Ötzin ruumista on säilytetty yleisön nähtävillä Etelä-Tirolin arkeologisessa museossa Bolzanossa Italiassa.^[1] Ötzi on näytteillä erikoisvalmisteisessa kammiossa, jossa on pieni panssarilasista valmistettu ikkuna. Ruumista pidetetään kylmässä ja elektroniset tunnistimet tarkkailevat Ötziä siltä varalta, että kammion lämpötila nousisi ja ruumis alkaisi sulaa tai mädätä.

[muokkaa] Tieteelliset tutkimukset

Ötzin arvellaan olevan peräisin ajalta noin 3 300 ennen ajanlaskumme alkua eli noin 5 300 vuotta sitten, joten hän kilpailee egyptiläisen Ginger-muumion kanssa maailman vanhimman pehmeine kudoksineen säilyneen ihmisruumiin asemasta. Ötzi ei ollut vain jäätynyt, vaan myös pakkasessa kuivunut, joten ruumis on säilynyt poikkeuksellisen hyvin. Ötzin ruumista ja hänellä olleita esineitä on tutkittu hyvin tarkkaan.

[muokkaa] Ruumis

Ötzi oli kuollessaan noin 46 vuotias, 159 senttimetriä pitkä mies. Hän oli pitempi ja eli kauemmin kuin aikalaisensa keskimäärin. Ötzin ruumiista löytyneiden siitepöly- ja muiden hiukkasten sekä hammaskiilteen isotooppianalyysin perusteella Ötzin on päätelty syntyneen nykyisen Feldthurnsin kylän lähistöltä Bolzanon pohjoispuolelta ja viettäneen aikuisikänsä 60 kilometrin säteellä synnyinpaikastaan^[2]. Ötzin mitokondrio-DNA kuuluu haploryhmään K, mutta sitä ei ole voitu sijoittaa mihinkään ryhmän nykyisistä kolmesta haarasta.

Ötzin ruuansulatuselimistöstä on löytynyt jäänteet kahdesta ateriasta, joista viimeinen oli syöty noin kahdeksan tuntia ennen kuolemaa. Toiseen kuului gemssin, toiseen saksanhirven lihaa, ja molempien kanssa oli syöty myös viljaa, juureksia ja hedelmiä. Ötzin syömä vilja oli käsiteltyä yksijyväisvehnää, hyvin todennäköisesti leipää. Ötzin vatsasta löytyi myös oratuomen siemeniä.

Varhaisemman aterian seasta löytynyt siitepöly osoitti, että se oli nautittu havumetsässä ja että lähistöllä oli kasvanut vehnää sekä palkokasveja, jotka ovat voineet olla viljeltyjä. Lisäksi löytyi humalapyökin siitepölyä. Siitepöly oli hyvin säilynyttä, jopa niin, että siittiösolut olivat ehjiä, joten sen on täytynyt olla hyvin tuoretta, vain muutaman tunnin vanhaa, joutuessaan Ötzin vatsaan. Tästä voidaan päätellä Ötzin kuolleen alkukesästä. Yksijyväisvehnän ja oratuomen sato korjataan loppukesästä ja syksyllä, joten näiden ruoka-aineiden on täytynyt olla talven yli varastoituja.

[muokkaa] Tatuoinnit

Ötzillä oli 57 tatuointia, joista osa oli lähellä sellaisia akupunktiopisteitä, joita käytettäisiin nykyäänkin Ötzillä havaittujen vaivojen kuten nivelrikon akupunktiohoidossa. Ötzillä oli myös piiskamatoja. On uskottavaa, että tatuoinneilla oli hoitotarkoitus samaan tapaan kuin nykyaikaisella akupunktiolla.

[muokkaa] Vaatteet ja kengät

Ötzin vaatteet olivat varsin hienoa työtä. Hänellä oli heinästä kudottu viitta ja nahkaiset vaatteet ja kengät. Kengät olivat leveät, ilmeisesti suunnitellut lumessa kävelemiseen. Pohjat olivat karhunnahkaa ja päälliset peurannahkaa, punotut osat puunkuorta. Kengissä oli eristeenä heinää, ja ne oli käsitelty vedenpitäviksi eläinrasvoilla.

Ötzin kengistä on tehty rekonstruktioita, ja niitä on jopa aiottu valmistaa myyntiin. Taannoin kuitenkin brittiarkeologi Jacqui Wood on esittänyt kenkien olevan vain lumikenkien osa; tällöin aiemmin repun rungoksi tulkittu esine olisi toisen lumikengän pohja.

[muokkaa] Muut varusteet

Ötzillä oli kuparikirves, piikivinen veitsi, puolivalmis marjakuusesta tehty pitkäjousi ja nuolia, joiden varret olivat heisipuusta ja kanukasta ja kärjet piikivestä.

Ötzin mukana olleissa esineissä oli kahdenlaista kääpää, joista toinen on tunnettu kansanparannuksessa lääkkeenä. Toinen oli taulakääpää. Ötzin varsin monimutkaiseen tulentekovälineistöön kuului lisäksi yli kymmentä kasvia sekä piikiveä ja pyriittiä.

[muokkaa] Väkivaltainen kuolema

DNA-analyysilla Ötzin aseista on löydetty neljän ihmisen verta.^[3] Ötzin löytyessä hänen kädessään oli veitsi, jota jotkut arvelevat Ötzin käyttäneet itsepuolustukseen vihollista vastaan juuri ennen kuolemaansa.

Ötzin kuolinsyy oli luultavasti selkään lähelle vasenta keuhkoa osunut nuoli, joka on ammuttu luultavasti alhaalta päin. Ennen sitä Ötzin yleisesti uskottiin kuolleen pakkasessa hypotermiaan. Vuonna 2001 tehty tutkimus kuitenkin osoitti, että Ötziä oli ammuttu nuolella. Nuoli upposi syvälle lihaan ja ehkä aiheutti verenmyrkytyksen tai verenhukan. Ötzin on täytynyt kuolla hyvin tuskallisella tavalla. Nuoli näkyy jo ensimmäisistä Ötzistä otetuista röntgenkuvista, mutta jostakin syystä tutkijat eivät aluksi huomanneet sitä. Myös Ötzin käsissä, ranteissa ja rinnassa on ruhjeita ja haavoja.^[4]

Jotkut tutkijat ovat arvelleet Ötzin olleen lammaspaimen, jonka rosvot murhasivat saadakseen hänen lampaansa. Toinen vaihtoehto on, että Ötzi kuoli sotaretkellä. Ötzin kuparikirves viittaa siihen, että hän oli hyvin korkea-arvoinen henkilö, ehkä jopa heimopäällikkö.

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ South Tyrol Museum of Archeology
2. ↑ Jäämies Ötzi oli kotiseutuihminen 2004. Tieteen Kuvalehti.
3. ↑ Voyager online: Biography – Otzi the Iceman 2003. HarperCollinsPublishers Australia.
4. ↑ Alppimies Ötzi kuoli nuolenhaavaan 8.6.2007. YLE Tiedeuutiset.