Muumio

Muumio.

Muumio British Museumissa.

Muumio on muumioinnin tai muumioitumisen seurauksena mätänemiseltä säästynyt ruumis. Muumiointia on tavattu monien eri kansojen keskuudessa. Kuuluisimmat muumiot ovat peräisin muinaisesta Egyptistä, missä vainajat oli tapana palsamoida ikuisen elämän takaamiseksi. Ympäristöolosuhteiden takia ruumis voi muumioitua myös itsestään.

Egyptiläiset muumiot

Pääartikkeli: Muumiointi muinaisessa Egyptissä

Muinaiset egyptiläiset uskoivat, että vainaja jatkoi elämäänsä tuonpuoleisessa. Tämän varmistamiseksi he palsamoivat kuolleiden ihmisten ruumiit huolellisesti, jotta ne säilyisivät ehjinä mahdollisimman pitkään. Ruumiin säilyminen hajoamattomana varmisti vainajalle ikuisen elämän. Vainajilta poistettiin kaikki muut sisäruumiin osat paitsi sydän. Muut sisäelimet käärittiin pellavaan ja laitettiin ruukkuun muumion vierelle. Muumion aivot poistettiin nenän kautta. Kuninkaalliseen sukuun kuuluneet muumioitiin ja vietiin hautakammioihin. Köyhät taas muumioitiin ja vietiin perheelleen.

Egyptissä on palsamoitu myös kissoja, krokotiileja, paviaaneja, hevosia ja jopa kotkia.

Egyptiläiset kehittyivät palsamointitaidossa pitkälle ja saavuttivat taidokkuudessaan korkean tason.

Muumioita Suomessa

Tunnettuihin suomalaisiin muumioihin kuuluu vuonna 1629 kuollut Kemin kirkkoherra Nikolaus Rungius. Hänen muumioitunut ruuminsa on näytteillä Keminmaan vanhassa kirkossa.

2000-luvulla paljon julkisuutta saanut tapaus on Maunulan muumio.