Piikivi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Piikiveä.

Piikivi eli limsiö on kalkkikiven keskelle muodostunut kvartsisaostuma. Piikivet olivat kivikaudella arvokkaita, koska niiden lohkopinnat ovat terävät ja sopivat työkaluiksi. [1]

Piikiven iskusta karkaistun hiiliteräksen kanssa syntyy helposti kipinä, ja piikivenkappaletta käytettiin tuluksissa ja tuliaseiden piilukoissa 1850-luvulle asti.

Piikiven väri vaihtelee suuresti sen mukaan, mitä metalleja kiviaineksessa on; yleisimpiä värejä ovat harmaanruskean eri sävyt, vihertävä ja ruosteenpunainen. Piikivet ovat tavallisesti keskeltä tummempia kuin pinnalta.

Suomen kivikautinen väestö hankki piikivensä ulkomailta: Venäjältä, Skandinavian eteläosista tai Keski-Euroopasta.[2]

Piikivikenttä Rügenissä, Saksassa.
Piikivenkappaleita.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kvartsi: Piikivi Kiviopas. Vuolukivialan koulutushanke / Suomussalmen kunta. Viitattu 21.9.2008.
  2. Kivikausi 8600 - 1300 ekr. Esihistorian opetuspaketti. Museovirasto.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta piikivi.
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.